5: luokan kasvio
Karpalo
Muita nimiä ovat karpele, kalpare, kurjenmarja, kirsimarja ja narinruoho. Se kasvaa sekä Euraasian että Pohjois-Amerikan pohjoisosissa. Suomessa se on lähes koko maassa varsin yleinen alkuperäiskasvi, vain Pohjois-Lapissa harvinainen. Se kasvaa runsaimmillaan ja varsinkin parhaiten marjovana erilaisilla, monesti melko märilläkin nevoilla . Vaikka se kasvaa myös rämeillä ja korvissa, marjasadot jäävät siellä paljon pienemmiksi. Sitä syövät esimerkiksi kurjet ja riekot. Isokarpaloa muistuttava toinen Suomen soilla kasvava karpalo on pikkukarpalo.
0 kommenttia
Lakka
Lakka on yksi tyypillisimmistä suokasveista. Sitä esiintyy rämellä, nevoilla, korvissa, kalliosoistumissa ja nummila. Se muodostaa usein laajoja ja runsaita kasvustoja, ja monilla suoalueilla se on vallitseva kasvilaji. Usein puhutaankin varsin oikeutetusti lakkasoista, joissa lakan kukat ja marjat erottuvat maastossa silmiinpistävänä mattona. Lakan kasvualustan vaatimuksena on kosteus ja happamuus .
Puolukka
Puolukka viihtyy parhaiten kuivien kangasmetsien puolukkatyyppi metsissä.
mustikka
Mustikka on puolukoiden sukuun kuuluva kanervakasvi. Mustikka kasvaa tuoreissa kangasmetsissä ja muissa kosteissa metsissä Euroopan, Aasian ja Pohnjois-Amerikan pohjoisosissa. Mustikka kukkii toukokuusta heinäkuuhun, ja marjat kypsyvät heinäkuussa. Suomessa mustikka on toiseksi tärkein kaupallinen luonnonmarja.
vadelma
Tyypillisin vadelman kasvupaikkoja luonnossa ovat hakkuuaukeat ja ojan vierustat. Vadelmaa kasvaa myös kallioilla ja typpipitoisilla alueilla. Se ei kuitenkaan kestä puiden kanssa kilpailua vaan katoaa metsien varttuessa. Vadelma on yleinen koko Suomessa lukuun ottamatta pohjoisinta Lappia, missä se on harvinainen.
metsämansikka
Metsämansikka on ruusukasvit heimoon ja mansikoiden sukuun kuuluva kasvi. Metsämansikka on nimensä mukaisesti aukean, kuivahkon ja aurinkoisen paikan kasvi. Metsämansikka ei menesty tiheässä ja korkeassa ruohostossa.