Itsearvio

Kuvaan itsearviossa POM1072-kurssin aikana heränneitä ajatuksia ja pohdintoja, mitkä ovat mielestäni olennaisia oman oppimisen näkökulmasta. Kurssi on kokonaisuudessaan ollut erittäin hyvä ja avartanut monella tavalla omia näkemyksiäni peruskoulun musiikinopetuksesta sekä myös omasta suhteestani musiikkiin ja sen rooliin omassa elämässäni.

Ehkä itselle merkittävin oppimisen ja työstämisen kohde kurssin aikana on ollut oma suhteeni musiikkiin sekä vastaaminen kysymyksiin: millainen musiikinopettaja haluaisin itse olla ja millaisia asioita haluaisin sisällyttää omaan opetukseeni?

Kurssin alussa tutustuimme bändisoittimiin sekä harjoittelimme yhdessä soittamista. Samalla saimme runsaasti vinkkejä, miten oppilaiden kanssa voitaisiin harjoitella uusia soittimia ja kappaleita. Ajattelin useasti tunnin jälkeen, että voi kunpa omatkin peruskoulun musiikintunnit olisivat olleet tämänkaltaisia! Siis millaisia? Innostavia, kannustavia ja hyvän ilmapiirin hetkiä, joissa tuli vahvasti sellainen tunne, että musiikissa voi levähtää, pysähtyä, nauttia ja ennen kaikkea voimaantua. Tässä on samalla kiteytettynä tavoite, jota haluaisin mielellään viedä eteenpäin jos joskus toimin musiikinopettajana. Olisi mahtavaa luoda tunti, jonne oppilaat tulevat mielellään, hymyssä suin ja myös poistuvat tunnilta hymyssä suin! Kuten jossain hetkessä tunneilla keskustelimmekin, musiikin rooli ihmisen hyvinvoinnille voi olla merkittävä ja siitä voi saada paljon voimaa. Myös opetussuunnitelman perusteista (OPS 2014) voidaan nostaa esille musiikille asetettuja tavoitteita, jotka tukevat muun muassa oppilaan ryhmässä toimimisen taitoja sekä oppilaan kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Millaisista asioista siis koostuu musiikintunti, jossa oppilailla on hyvä olla? Kurssin aikana tähän on tullut paljon vihjeitä, jotka haluan ehdottomasti muistaa tulevaisuudessa. Tunnin suunnittelussa ja esimerkiksi bändisoittamisessa huomioidaan eritasoiset soittajat sekä hyödynnetään ryhmän yhteistä osaamista. Opettaja kannustaa yhteiseen työskentelyyn, jossa olennaista on auttaa toisia sekä yhdessä pohtia, miten esimerkiksi sähkökitara saadaan kytkettyä vahvistimeen. Eriyttäminen on merkittävässä roolissa musiikinopetuksessa. Oppilaiden erilaiset kyvyt, taidot ja kiinnostuksen kohteet huomioimalla luodaan tunneille yrittämiseen kannustavaa ja turvallista ilmapiiriä, jossa parhaimmillaan oppilaalle syntyy tunne, että minähän osaan. Esimerkiksi materiaalivalinnoilla ja apuvälineillä on merkittävä rooli (nuotit, kuvionuotit, kuvat yms.).

Musiikki voi siis parhaimmillaan olla oppilaita voimaannuttava. Puhuimme tunneilla myös vastakkaisesta reaktiosta, joka pahimmillaan lamaannuttaa ja jättää ehkä jopa ikuiset traumat, ainakin pysyvät muistot. Minulla on myös muistoja alakoulun musiikintunneilta, joissa laulukoe tuntui mittaavan koko ihmisyyttä. Kurssin myötä on vahvistunut halu viedä eteenpäin musiikin ilosanomaa, johon ei sisälly edellä mainitun kaltaisia kokemuksia. Musiikki on luonnollisesti oppiaine, jossa pyritään oppimaan erilaisia taitoja, kuten laulu- ja soittotaitoa. Päätavoite ei ole kuitenkaan yksin siinä, että miten lahjakkaaksi soittajaksi pystyy kehittymään, vaan kuten opetussuunnitelmassakin (OPS2014) eritellään, musiikki sisältää monia eri osa-alueita, jotka ovat yhtä tärkeitä. Yhdessä toimiminen, toisten huomioiminen ja auttaminen, oman itseilmaisun ja luovuuden kehittäminen ovat kaikki olennaisia teemoja sekä ehkä yksi tärkeimmistä, oman musiikkisuhteen rakentaminen.

Myös minä olen löytänyt kurssin aikana uudelleen innostuksen soittamiseen ja kosketinsoittimet soittavat sulosointuja joka ilta perheen iloksi. Parhaimmillaan musiikki voi viedä mukanaan, joko hetkellisen flow-tilan, tai pidempiaikaisen innostuksen muodossa. Ehkä opettajan näkökulmasta juuri tässä on yksi niistä päätavoitteista: luoda oppilaille mahdollisuuksia nauttia musiikista, kokea elämyksiä ja ehkä ne kantavat hedelmää, joka voi kulkea mukana aikuisuuteen saakka.

Numeerinen arvio: 3.

Numero perustuu kurssin arviointikriteereihin. Kurssin aikana valmiuteni suunnitella ja luoda oppimiskokonaisuuksia on kehittynyt. Tiedostan oppiaineen mahdollisuudet linkittyä eri oppiaineisiin ja osaan suunnitella myös laajempia ilmiölähtöisiä kokonaisuuksia. Kurssin alussa asetin itselleni tavoitteeksi: "oppia soittamaan eri bändisoittimia niin, että osaan ohjata myös oppilaita soiton opettelussa, musiikin ydinosan tavoitteiden mukaisesti vahvistaa edelleen omaa musiikin teoriaosaamista sekä oppia lisää erilaisia musiikin pedagogisia työtapoja". Ajattelen, että kehitystä on tapahtunut kaikissa mainituissa tavoitteissa. Edelleen näen kuitenkin paljon kehittämisen tarpeita, muun muassa teorian omaksumisessa sekä erilaisten pedagogisten työtapojen omaksumisessa ja vakiinnuttamisessa osaksi omaa opettajuutta. Siksi numero kolme.