Pedagogisesta osaamisesta minulla on hieman kokemusta, sillä vuosi sitten tein useita sijaisuuksia koulussa, jossa opin tuntemaan oppilaita ja heidän välisiä suhteitaan paremmin. Myös parkour-ohjaajana ollessani ohjasin aina samoja ryhmiä. Jotta opettaminen ja ohjaaminen onnistuu kaikkien kannalta parhaiten, on opettajan tutustuttava ryhmään heti alusta ja huomattava yksilöiden erilaisuuksia ja myös samankaltaisuuksia. Opettajan on huomioitava lapsia muuallakin kuin oppitunneilla, kuten välitunneilla ja ruokailussa. Oppilaiden välisiä suhteita on pidettävä silmällä ja reagoitava haitallisiin ilmiöihin heti. Hyvä ryhmähenki, työrauha ja vertaistuki on saatava toimimaan luokan sisällä.

Opettajana on tärkeää kartoittaa oppilaiden taitoja, tietoja ja yleistä olotilaa alusta asti erilaisten testien ja tehtävien avulla. Arvioinnissa on tärkeää muistaa palautteen antamisen sopeuttaminen tilanteeseen. Rehellinen, rakentava ja parempaan suuntaan ohjaava palaute annetaan aina kahden kesken. On kuitenkin muistettava sopeuttaa lapsen tavoitteet yksilöllisesti sopivalle tasolle. Arvioinnissa on muistettava myös tunteiden merkitys, sillä usein esimerkiksi esitelmiin lapset valitsevat henkilökohtaisesti tärkeitä ja mielekkäitä aiheita. Opettajan on muistettava huomioida oppijan emotionaalinen suhde aiheeseen ja annettava palautetta hienotunteisesti (Gerlander & Kostiainen 2005). 

Lasten erilaiset tavat opiskella ja oppia on huomioitava, ja opettajana on annettava myös itselleen tilaa kehittää uusia tapoja opettaa. Ilmiölähtöistä oppimista tulisi suosia ja ottaa lasten kiinnostuksen kohteita osaksi eri oppiaineiden opetusta. Opettaessa on huomioitava oppilaiden mielenkiinnonkohteet ja niiden kautta herätettävä innostusta uuden asian oppimiseen (Rautiainen, Kostiainen, Silander, Jääskelä & Klemola 2014). Opetusta on liitettävä oppilaiden arkielämään, jotta lapset voivat havaita ja vertailla oppimaansa (Kainulainen 2020). Näin opetus ei tapahdu vain koulun seinien sisällä vaan on jatkuvaa. Erilaisia vastuutehtäviä, kuten välituntitavaroiden järjestäjä ja luokan järjestäjä, tulisi jakaa lapsille, sillä ne opettavat vastuullisuutta, järjestelmällisyyttä, toimimaan muiden lasten kanssa ja ottamaan osaa kaikkien yhteisen hyvinvoinnin parantamiseen. 

Lähteet:

Gerlander, M. & Kostiainen, E., 2005. Jännitteisyys opettajan ja oppijan vuorovaikutussuhteissa. Teksti on julkaistu teoksessa "Prologi: puheviestinnän vuosikirja 2005" sivuilla 68-87.

Kainulainen, J., 2020. Laaja-alainen osaaminen ja ilmiölähtöisyys. Luentotallenne POMM1002 Johdanto monialaisiin opintoihin - opintojaksolla, 24.9.2020. Jyväskylän yliopisto: Kasvatustieteen ja psykologian tiedekunta. 

Rautiainen, M., Kostiainen, E., Silander, T., Jääskelä, P. & Klemola, U., 2014. Mummo pannuhuoneessa ja muita tarinoita tulevaisuuden koulusta. Teksti on julkaistu teoksessa Huuto!: lasten ja nuorten hyvinvoinnin puolesta sivuilla 208-219.