Työsopimuslaki
Työsopimuslaki
Työsopimuslaki on työelämän peruslaki. Sitä sovelletaan lähes kaikissa työsuhteissa tehtävän työn laadusta riippumatta. Työsopimuslaissa säädettyjen työsuhteen tunnusmerkkien täyttyessä myös muu työlain säädäntö tulee sovellettavaksi. Nuorten henkilöiden työsuhteista on omat säännöksensä nuorista työntekijöistä annetussa laissa.
Työsopimuslaissa sovitaan:
- työntekijöiden edustajien asemaa.
Työsopimuslakiin liittyviä käsitteitä
- Koeaika
- Irtisanomisaika
- Työsopimus
- Määräaikainen työsopimus
- Työsopimuksen irtisanominen
- Työsopimuksen purkaminen
- Työntekijän velvollisuudet
- Työnantajan velvollisuudet
- Vuosiloma
- Työtodistus
Koeaika
Työsopimusta solmittaessa voidaan sopia erityisestä koeajasta. Koeajan kuluessa, siis työsuhteen alkamisen jälkeen niin työnantaja kuin työntekijäkin voivat purkaa työsopimuksen päättymään heti. Koeaikapurun jälkeen ei siis noudateta irtisanomisaikaa. Työnantaja ei kuitenkaan saa koeaikapurkua käyttäessään toimia syrjivästi. Lisäksi työsopimuslaissa on säännös, jonka mukaan kumpikaan osapuoli ei saa käyttää koeaikapurkua koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla.
Pelkkä työehtosopimuksen määräys koeajasta ei sido osapuolia, vaan koeajasta on oltava nimenomainen ehto työsopimuksessa. Koeaika voidaan yleensä solmia korkeintaan 4 kuukauden mittaiseksi. Lisäksi alle 8kk:n pituisissa määräaikaisissa työsuhteissa koeajan pituus saa olla enintään puolet työsuhteen kokonaiskestosta.
Irtisanomisaika
Kun työsuhde on jatkunut enintään 1v = 14 päivää
yli 1 v, mutta enintään 4 v = 1 kk
yli 4 v, mutta enintään 8 v = 2 kk
yli 8 v, mutta enintään 12 v = 4 kk
yli 12 v = 6 kk
Työntekijän noudatettavat irtisanomisajat ovat sen sijaan seuraavat:
Kun työsuhde on jatkunut enintään 5 v = 14 päivää
yli 5 v = 1 kk
Työsopimus
Työsopimus on työntekijän ja työnantajan välinen sopimus työn tekemisestä työnantajan lukuun vastiketta vastaan työnantajan johdon ja valvonnan alaisena. Työsopimussuhteista työntekijää erottaa esimerkiksi itsenäisestä ammatinharjoittajasta alisteisuus työnantajan määräyksille. Lisäksi itsenäisellä ammatinharjoittajan toimintaan liittyy työntekijää enemmän taloudellinen riski.
Työsopimus on vapaamuotoinen sopimus. Työsopimus voi syntyä siis suullisesti, kirjallisesti, sähköisesti tai vaikkapa pelkästään työnantajan hiljaisella hyväksymisellä. Työnantajan on kuitenkin työsopimuslain mukaan annettava kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista viimeistään ensimmäisen palkanmaksukauden päättymiseen mennessä.
Työsopimus voidaan tehdä kestoltaan määräaikaiseksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Määräaikainen työsuhde päättyy, kun sen sovittu kestoaika on kulunut. Määräaikaisen sopimuksen käytölle on asetettu laissa edellytyksiä. Ks. tarkemmin määräaikainen työsopimus. Toistaiseksi voimassaoleva työsopimus edellyttää erityisiä päättämistoimia.
Määräaikainen työsopimus
Määräaikainen työsopimus on sopimus, jonka kestoaika on sidottu täsmällisesti tiettyyn kalenteriaikaan. Määräaikaisena voidaan pitää myös sopimuksia, joiden kesto on rajattu esimerkiksi tietyn työtehtävän suorittamiseen. Esimerkkinä viimeksi mainitusta voidaan mainita työsopimuksen tekeminen vaikkapa toisen työntekijän sairausloman ajaksi, mikäli sairausloman kestosta ei ole vielä tarkkaa tietoa.
Lain mukaan työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä solmittua määräaikaista työsopimusta samoin kuin ilman perusteltua syytä tehtyä toisiaan seuraavia määräaikaisia työsopimuksia on pidettävä toistaiseksi voimassa olevina. Em. perustellun syyn tulee liittyä selvästi työn luonteeseen, esimerkiksi siihen, ettei työtä ole tarjolla kuin kausiluontoisesti.
Työsopimuksen irtisanominen ja purkaminen
Työsopimuksen irtisanominen
Toistaiseksi voimassa oleva työsuhde on irtisanottavissa toiselle sopijapuolelle tiedoksi annettavalla irtisanomisilmoituksella lain tai sopimuksen mukaista irtisanomisaikaa noudattaen.
Työnantaja saa irtisanoa työsopimuksen vain ja ainoastaan asiallisesta ja painavasta syystä. Työsopimuksen irtisanomisperusteet on jaettu perinteisesti yksilöstä johtuviin ja toisaalta tuotannollisiin ja taloudellisiin perusteihin.
Yksilöstä johtuvat perusteet voivat johtua työntekijän lain- tai sopimuksen vastaisesta teosta, laiminlyönnistä tai käyttäytymisestä. Myös se, ettei työntekijä enää selviydy työtehtävistään voi olla perusteena irtisanomiselle.
Tuotannolliset ja taloudelliset irtisanomisperusteet liittyvät siihen, että tarjolla oleva työ on olennaisesti ja pysyvästi vähentynyt. Lisäksi työnantajalla on velvollisuus tarjota työntekijälle muuta työtä, jos sellaista on tarjolla ja järjestää koulutusta tällaisen muun työn edellyttämässä määrin.
Työsopimuksen purkaminen
Molemmat työsuhteen osapuolet voivat purkaa työsopimuksen päättymään heti, kun laissa määrätyt edellytykset täyttyvät.
Työnantaja saa purkaa työsopimuksen noudatettavasta irtisanomisajasta tai työsopimuksen kestosta riippumatta päättyväksi heti vain erittäin painavasta syystä. Tällainen syy voi olla työntekijän sopimuksesta, laista tai työsuhteesta johtuvien velvoitteiden niin vakava laiminlyönti, ettei työnantajalta voisi kohtuudella odottaa irtisanomisajan noudattamista. Lisäksi työntekijän käyttäytyminen myös työpaikan ulkopuolella voi antaa edellytyksen työsuhteen purkamiseen.
Työnantaja saa myös käsitellä työsopimusta purkautuneena, kun työntekijä on ollut ilman lupaa poissa työpaikalta yhtäjaksoisesti vähintään seitsemän päivää ilmoittamatta sinä aikana pätevää syytä poissaololleen.
Työntekijä saa vastaavasti purkaa työsopimuksen päättyväksi heti, jos työnantaja rikkoo tai laiminlyö olennaisesti velvoitteitaan työsuhteessa niin vakavasti, ettei työntekijältä voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa.
Mikä oli työsopimuksen irtisanomisen ja purkamisen ero? Irtisanomisessa käytetään sovittua irtisanomisaikaa. Työsopimuksen purkaminen tulee voimaan välittömästi.
Työntekijän ja työnantajan velvollisuudet
Työntekijän keskeisin velvollisuus työsuhteessa on luonnollisesti työn tekeminen. Siihen liittyy osaltaan tietty kuuliaisuusvelvoite; työntekijän on lähtökohtaisesti toteltava työnantajan työhön liittyviä määräyksiä.
Lisäksi työntekijällä on katsottu olevan ns. uskollisuusvelvoite. Työntekijän on vältettävä kaikkea, mikä on ristiriidassa sen kanssa, mitä hänen asemassaan olevalta työntekijältä voidaan odottaa. Työsuhteen osapuolten on muutoinkin otettava huomioon toisen osapuolen etu.
Työsopimuslain mukaan työntekijä ei saa tehdä toiselle sellaista työtä tai harjoittaa sellaista toimintaa, joka voi vahingoittaa työnantajaa työsuhteessa noudatettavan hyvän tavan vastaisena kilpailutekona. Selvää on, että työntekijä voi tehdä muuta palkkatyötä, mikäli työnantaja on antanut siihen luvan tai työantaja ei ole tällaisesta työstä tietoisena sitä kieltänyt.
Työntekijä ei myöskään saa työsuhteen aikana ilmaista työnantajan liike- tai ammattisalaisuuksia. Kielto koskee myös aikaa työsuhteen päättymisen jälkeen, jos työntekijä on saanut tiedot haltuunsa oikeudettomasti.
Työnantajan velvollisuudet
Työnantajan on maksettava palkkaa sovitun perusteen mukaan. Palkka tulee maksaa sovitun palkanmaksukauden lopussa vähintään kerran kuukaudessa. Työnantajan tulee maksaa kaikki palkkasaatavat työntekijälle heti työsuhteen päätyttyä. Mikäli palkanmaksu tällöin viivästyy, on työntekijällä oikeus ns. odotusajan palkkaan.
Työnantajan on lisäksi järjestettävä työolosuhteet turvallisiksi. Työsuojeluvelvollisuus koskee kaikkia työpaikalla työskenteleviä. Työturvallisuudesta voivat olla osaltaan vastuussa myös työyhteisön ulkopuoliset toimijat, kuten työssä käytettävien koneiden, laitteiden, kemikaalien valmistajat ja toimittajat sekä työympäristön rakenteiden ja työvälineiden suunnittelijat.
Työnantajan on myös puututtava käytössä olevin keinoin työpaikalla esiintyvään työpaikkakiusaamiseen. Työpaikkakiusaaminen ja muu häirintä ei ole koskaan hyväksyttävää ja siihen tulisi puuttua mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti.
Vuosiloma
Työntekijällä on oikeus saada lomaa 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymis-kuukaudelta. Jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden, työntekijällä on kuitenkin oikeus saada lomaa 2 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.
Lomaoikeus kertyy ns. lomanmääräytymisvuoden aikana, joka on 1.4 - 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta. Täyden lomaoikeuden kertyminen edellyttää vähintään 14 päivän työskentelyä kalenterikuukauden aikana. Jos työntekijä on sopimuksen mukaisesti työssä niin harvoina päivinä, että hänelle ei tästä syystä kerry ainoatakaan 14 työssäolopäivää sisältävää kalenterikuukautta tai vain osa kalenterikuukausista sisältää 14 työssäolopäivää, täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi katsotaan sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijälle on kertynyt vähintään 35
Työtodistus
Työntekijällä on oikeus saada pyynnöstä työtodistus. Työnantajalla ei siis ole velvollisuutta itse tarjota työtodistusta, ellei työntekijä sellaista pyydä. Työntekijä saa itse päättää, haluaako hän todistukseen merkinnät vain työsuhteen kestosta ja työtehtävien laadusta vai lisäksi myös tiedot työsuhteen päättymissyystä sekä arvion työntekijän työtaidosta ja käytöksestä.
Työntekijä voi pyytää työtodistusta 10 vuoden ajan työsuhteen päättymisestä lukien. Arviolauselman sisältävää todistusta on kuitenkin pyydettävä viiden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä.