Lue alla oleva teksti Kuminkerjääjät. Etsi tekstistä vastaukset seuraaviin kysymyksiin:

1.  Mitkä olivat kubojen pääelinkeinot ennen eurooppalaisten tuloa Kongoon?
2.  Miten kubojen elämä muuttui eurooppalaisten tulon myötä?
3.  Miksi eurooppalaisten piti pakottaa alkuasukkaat keräämään kumia?
4. Millä tavalla eurooppalaiset kohtelivat kuminkerääjiä?
5.  Keiden arvelet rikastuneen Kongon kumipuiden ansiosta?

 

Kuminkerääjät

Belgia kuningas Leopold II:n hallinnassa oli Kongo, josta vietiin Eurooppaan muun muassa raakakumia. Sitä saatiin tekemällä kumipuuhun viilto veitsellä, ja keräämällä ämpäriin hitaasti valuva paksu maitomainen neste, joka hyydytettiin yleensä kerääjän omalla iholla. Jähmettyneestä nesteestä tehtiin yleensä kumilaattoja, jotka kuivatettiin auringossa. Niistä valmistettiin Euroopassa esim. polkupyöränkumeja. Seuraavat dokumentit kertovat afrikkalaisten kuminkerääjien elämästä.

Amerikkalaisen lähetystyöntekijän William Sheppardin kertomus Kongon kubo-heimosta vuonna 1908:

Nämä suurenmoiset vahvat ja rohkeat naiset, jotka ovat ikimuistoisista ajoista olleet vapaita, kasvattaneet laajoilla viljelysmaillaan maissia, hernettä tupakkaa ja perunaa, pyydystäneet ansoilla norsuja ja syöksyhampaiden ja leopardeja taljojen vuoksi, joilla on aina ollut oma kuninkaansa ja kunnioitusta herättävä hallituksensa, lainvartijoita kuningaskunnan jokaisessa kaupungissa, tämä loistava kansa, kaikkiaan ehkä 400 000 henkeä, on siirtynyt uuteen vaiheeseen heimon historiassa.

Mutta kuinka he ovatkaan muuttuneet kolmen viime vuoden aikana! Heidän peltonsa ovat ruohottuneet ja kasvaneet umpeen, heidän kuninkaansa on käytännössä orja. Jopa heidän lapsensa itkevät nälissään. mikä on aiheuttanut tämän muutoksen? Se on pian selitetty. Toimiluvan saaneilla kauppayhtiöillä on aseellisia sotilaita, jotka pakottavat miehet ja naiset viettämään suurimman osan päivästään ja öistään metsissä keräämässä kumia, ja maksuja jonka he saavat työstään on niin vähäinen, etteivät he kykene elämään sillä.

Force Publiquen upseerin Louis Chaltin päiväkirjamerkintä vuodelta 1892:

Kun mies ensimmäisen kerran irrottaa kumia karvojen peittämältä iholtaan, se ei ole täysin tuskatonta. Alkuasukkaat eivät mielellään kerää kumia. Heidät on pakotettava siihen.

Afrikkalaisen Ilange Kundan todistajalausunto tutkimuskomissiolle vuonna 1904:

Tunsin Malu Malun (=nopeasti, nopeasti, afrikkalaisten antama nimi Force Publiquen luutnantille Charles Massardille). Hän oli hyvin julma, hän pakotti meidät tuomaan kumia. yhtenä päivänä näin omin silmin, kun hän tappoi alkuasukkaan nimetä Gongiyangwa, ja vain siksi, että oli huomannut viidestäkymmenestä tuodusta kumikorista yhden vajaaksi.

Amerikkalaisen läetystyöntekijän Ellsworth Farisin päiväkirjamerkintä vuonna 1890:

Force Publiquen upseeri Simon Roi kehuskeli komennossaan olleiden tappojoukkojen aikaansaannoksia näin: Aina kun joku korpraali lähtee keräämään kumia, hänelle annetaan patruunoita. Hänen on tuotava takaisin kaikki käyttämättömät ja jokaista käytettyä kohti yksi oikea käsi.