suomenruotslaiset
suomenruotsalaiset
Suomenruotsin murteet ovat yleisruotsalaisessa luokittelussa perinteisesti laskettu kuuluviksi itäruotsalaisiin murteisiin yhdessä vironruotsin kanssa, joka on nykyisin käytännössä kuollut, koska toisen maailmansodan jälkeen lähes kaikki sen puhujat, vironruotsalaise, siirtyivät Ruotsiin. Suomenruotsalaisten murteiden historiallinen ”kantakoti” näyttää olevan keskiruotsalainen, Mälarenjärveä ympäröivä alue.
Suomenruotsalaisilla on erilaisia kulttuuriperinteitä kuin mitä suomalaisilla. Näitä ovat muun muassa talonpoikaishäät, kansallispukujen käyttö, juhannussalon pystyttäminen sekä Lucian Päivän viettäminen. Suomenruotsalaiset viettävät usein myös rapujuhlia, joissa lauletaan juomalauluja sekä juodaan snapseja.

Hiukan alle puolet suomenruotsalaisista asuu Uudellamaalla, noin kolmasosa Pohjanmaalla. Uudenmaan ruotsinkielisestä väestöstä noin puolet asuu pääkaupunkiseudulla ja puolet muualla Uudellamaalla.
Suomenruotsalaisilla on erilaisia kulttuuriperinteitä kuin mitä suomalaisilla. Näitä ovat muun muassa talonpoikaishäät, kansallispukujen käyttö, juhannussalon pystyttäminen sekä Lucian Päivän viettäminen. Suomenruotsalaiset viettävät usein myös rapujuhlia, joissa lauletaan juomalauluja sekä juodaan snapseja.
Hiukan alle puolet suomenruotsalaisista asuu Uudellamaalla, noin kolmasosa Pohjanmaalla. Uudenmaan ruotsinkielisestä väestöstä noin puolet asuu pääkaupunkiseudulla ja puolet muualla Uudellamaalla.