Perustietoa alkoholista

Alkoholijuomat sisältävät etanolia, joissa se tomii keskushermostoa lamaavana aineena. Alkoholi aiheuttaa sekä psyykkistä että fyysistä riippuvuutta.

Noin 60% maailman aikuisväestä ei ole käyttänyt alkoholia edellisen vuoden aikana. Länsimaat kuluttavat koko maailman väestöntasolla eniten alkoholia. Alkoholi ei ole ihmiselle välttämätön tuote eikä sitä tule rinnastaa elintarvikkeisiin.

Suomessa alkoholi on eniten käytetty päihde, sillä suurin osa Suomen täysikäisestä väestöstä käyttää alkoholia ainakin joissain määrin. Alkoholi kuuluu suomalaisessa kulttuurissa usein sosiaalisiin tilanteisiin, kuten juhliin tai rentoutumiseen.

Raittiiden osuus suomalaisista aikuista on noin 12—15 prosenttia siten, että raittiiden naisten osuus on suurempi suhteessa miehiin.

Alkoholia ei myydä alle 18-vuotiaille, koska alle 18-vuotiaiden maksa kehittyy viellä. Viinoja tai yli 12% juomia voi ostaa vasta +20-vuotiaana. Alkoholi ei sovellu alle 18-vuotiaiden käyttöön. 

Nuoret saavat nyky päivä liian helposti alkoholia. Niitä tapoja on monia esim. eri hakijat, joidenkin vanhemmat hakevat, sitten varastamalla tai juoksut. 

Alkoholin vaikutukset

Runsas alkoholin käyttö aiheuttaa monia vaikutuksia. Mitä nopeammin juo, sitä nopeammin alkoholin määrä kasvaa aivoissa ja sitä enemmän häiritsee aivojen toimintaa. Aivojen alkoholipitoisuus on sama kuin veren jo muutamia minuutteja ensimmäisten ryyppyjen jälkeen. Nopean juomisen seuraukset koetaan humalana.

Humala on monimuotoinen ja vaikutuksiltaan vaihteleva kokemus. Oireet ovat voimakkaammat veren alkoholin noustessa kuin laskiessa. Nousuhumalassa voi kokea olevansa iloinen, puhelias, touhukas, tarmokas tai voimakas. Laskuhumalassa taas voi tuntua, että on masentunut, keskittymiskyvytön tai väsynyt. Alkoholin poistuttua aivoista alkaa toipuminen. Humalaa seuraa krapula. Kankkusessa vaivaavat päänsärky, väsymys, jano, jännittäminen ja epämukavuus. Itsesyytöksiä voi esiintyä, jos muistaa töppäilleensä. Ulkonäkökään ei aivan vastaa priimakuntoa.

Humalan tunne ja aivojen häiriintyminen riippuvat monesta asiasta. Alkoholipitoisuus veressä ilmoitetaan promilleina. Alkoholin huippupitoisuus veressä antaa summittaisen kuvan siitä, mitä on odotettavissa. Alkoholi häviää elimistöstä 1-2 päivän kuluessa. 

Humalan vaarat ja liikakäyttö

Humaltuminen lisää vaaraa joutua tapaturmiin. Suuri pitoisuus johtaa tajuttomuuteen, vielä suurempi hengityksen pysähtymiseen ja kuolemaan.

Vuonna 2017 alkoholilla oli keskimäärin joka kuudennessa tapaturmakuolemassa osuutta turmaan. Eniten tapaturmia tapahtuu päihteiden vaikutuksen alaisena nuorille, keski-ikäisille ja miehille. Alkoholin käyttö on merkittävä palovammojen, palokuolemien ja tulipalojen tekijä. Palokuoleman uhreista 70 prosenttia on ollut tapahtumahetkellä alkoholin tai muiden päihteiden vaikutuksen alaisena.

Runsaan juopottelun lopettaminen johtaa vieroitusoireisiin tai juoppohulluuteen. Krapulaan verrattuna oireet ovat paljon huonommat. Vieroitusoireina esiintyy unettomuutta, levottomuutta, pahoinvointia, jne... Juoppohulluudessa esiintyy lisäksi näkö- ja kuuloharhoja, kuumetta, kouristuksia ja vihaisuutta. 

Promillearvo ei ole sama kuin humala mutta se on käyttökelpoinen aivojen toiminnan häiriintymisen likiarvo, sillä sitä on helppo mitata. Vielä helpompi on mitata uloshengitysilman alkoholipitoisuus. Se kuvaa suurin piirtein veren alkoholipitoisuutta, mutta parhaimmatkin poliisin käyttämät mittarit arvioivat veren alkoholin pitoisuuden todellista hieman pienemmäksi. Halvat alkometrit ovat epätarkempia ja osa niistä epäluotettavia.

Rattijuoppouden raja on Suomessa ja useimmissa muissakin Euroopan maissa 0,5 promillea. Puolta promillea pienemmätkin pitoisuudet voivat joskus heikentää suorituskykyä, vaikkei rattijuoppouden raja ylity. Väsymys on myös vaarallinen lisätekijä.

Alkoholi ja terveys

Alkoholin runsas käyttö aiheuttaa vakavia terveysongelmia ja esimerkiksi sosiaalisia haittoja. Haittoja syntyy lyhytaikaisesta liiallisesta käytöstä humalatilan vuoksi, mikä näkyy esimerkiksi tapaturmina. Haittoja syntyy myös pidempiaikaisesta liiallisesta käytöstä, mikä aiheuttaa valtaosan alkoholinkäytön aiheuttamista terveyshaitoista. Osa haitoista on välillisiä kohdistuen läheisiin, lähiympäristöön tai esim yhteiskuntaan. Esimerkiksi vanhempien alkoholinkäyttö vaikuttaa lasten terveyteen ja hyvinvointiin.

Suomalaisten alkoholinkulutus lisääntyi kieltolain kumoamisesta 2000-luvun alkupuolelle asti. Nopein muutos tapahtui keskiolutlain säätämisen jälkeen 1960-luvun lopussa. Kasvu katkesi lyhyeksi aikaa 1990-luvun laman aikana ja heti sen jälkeen, mutta jatkui pian uudelleen. Huippu saavutettiin vuosina 2005–2007, minkä jälkeen kulutus väheni lähes viidenneksellä vuoteen 2017 mennessä. Alaikäisten nuorten alkoholinkäyttö väheni jo ennen tätä. Heillä kulutus väheni hyvin voimakkaasti ja ainakin vuosina 2000–2015. Viimeisten vuosikymmenten aikana väkevien kulutuksen osuus kaikesta kulutuksesta on pienentynyt, samalla kun viinin, siiderien ja esimerkiksi long drink -juomien osuus on kasvanut.

Alkoholin historia

Säännöllinen oluenkäyttö liittyy kiinteästi maanviljelyyn, jota on ollut suomessa noin 2000 vuotta. Olut on maltaista, humalista ja vedestä valmistettu alkoholipitoinen mallasjuoma. Pursulla ja katajalla maustettua 1.1-prosenttista ruokaolutta käytettiin ruokajuomana päivittäin. Olut on maltaista, humalista ja vedestä käyttämällä valmistettu alkoholipitoinen mallasjuoma. Se on maailman vanhin ja suosituin alkoholijuoma. 

Palkollisen oikeus olueen turvattiin Kustaa Vaasan n. 1495–1560 aikana, jolloin säädettiin, että jokaisen täysi-ikäisen miehen ja naisen tuli saada ruokaolutta kannu päivässä eli noin 2.5 litraa. Mikään päivittäisen humalan laki ei kuitenkaan ollut. Jos koko tämän määrän onnistuikin kumoamaan kurkustaan alas, siitä saadun alkoholin määrä oli vähemmän kuin kahdessa nykyisessä keskioluttuopissa.

Olut-Suomen muuttuminen viina-Suomeksi alkoi jo 1600-luvulla. Oluen kanssa alkoi uuden ajan alulla juhlajuomana kilpailla viina, jonka valmistaminen vähitellen kävi kansanomaiseksi taidoksi koko maassa.