Katso ohjelma; yle oppiminen => yhteinen ympäristö => Suomen ilmasto muuttuu => sopeutuvatko eläimet

- Oppikirjasta kappaleet 13 ja 14 (s. 86-97).

- Kirjasta tehtävät 5 a) ,b) ja 8 s. 91 sekä tehtävä 6 (SWOT-analyysi) s.97.

- Tee itse suunnittelemasi työ jätteiden lajittelusta ja kierrättämisestä (paperi, lasi, metalli jne.) Apua netistä esim. jatekukko.fi/lajittelu

5a. vegan = vegaanisesti tuotettu
-ympäristömerkki = joutsenmerkki
-fsc = edistää kestävää kehitystä metsävarojen käytöstä
-reilu kauppa 
-MSC = Pyrkii edistämään merenelävien tuotantoa
-EU:n luomumerkki
-Energiamerkki
- WWF- pyrkii pysäyttämään ympäristön tilan huononeminen
- EU- ympäristömerkki

5b.

Joutsenmerkitty kauppa:

Kaupalla on hyvä valikoima ympäristömerkittyjä tuotteita, sekä luomutuotteita ja kauppa toimii energiatehokkaasti ilmastovaikutusten minimoimiseksi. Kauppa keskittyy myös jätteiden lajitteluun ja ruokahävikin minimoimiseen maapallon resurssien säästämiseksi.

Fairtrade:

sertifiointikriteerit neuvovat ja edellyttävät monia vastuullisia toimintatapoja, kuten uusiutumattoman energian käyttöä on vähennettävä, metsiä suojeltava ja vedenkäyttö saatava kestävälle tasolle. Haitallisten torjunta-aineiden käyttö kielletty. Työolojen täytyy olla inhimilliset ja palkkojen on täytettävä lain ja palkkaneuvottelujen vaatimukset. Lapsityövoiman ja pakkotyön hyväksikäyttö kielletty ja niiden riskiä vähennetään aktiivisesti.

8a. Maailman ylikulutuspäivä on viime vuodet pysytellyt elokuun alussa. Käytämme siis noin seitsemässä kuukaudessa luonnonvarat, joiden pitäisi riittää koko vuodeksi. Suurimmat syyt tähän on energiantuotanto, liikenne ja ruoantuotanto.

8b. Se on pysynyt suurimmilleen samana viime vuosina, elokuun ja heinäkuun vaihteessa. Paitsi tänä vuonna koronakriisin takia noin 3 viikkoa myöhemmin.

6. Biotalouden vahvuudet:

Koitetaan tehdä maailmasta turvallisempi ja ympärsitöllisempi paikka

heikkoudet: 

Suunnitelman pitkäkestoisuus, eli tavoitteen saavuttamiseen menee vielä kauan aikaa

mahdollisuudet:

Mahdollisuus säästää maailman luonnonvaroja sekä parantaa elinlaatua ympäri maailmaa

uhat: 

Kulutetaan maailman uusiutuvat luonnonvarat nopeammin kuin ennen, tulee pula ennen pitkää.

Kierrätys:

Kierrätys on tärkeää maailmalle ja sen ympäristölle. Kierrättämällä säästämme uusiutuvia ja uusiutumattomia luonnonvaroja tekemällä roskasta tavaraa.  Se vähentää myös jätteiden hävittämisestä aiheutuvaa ilman, veden ja maan saastumista.

Biologisesti hajoava eli biojäte voidaan kierrättää kompostoimalla tai mädättämällä. Kompostoinnissa syntyvä multa voidaan käyttää vaikkapa viher­rakentamisessa ja mädätyksessä syntyvästä biokaasusta voidaan tehda energiaa.

Pantilliset juomapakkaukset ovat kierrätyksen edelläkävijöitä mihin tahansa muihin tuotteisiin ja pakkauksiin verrattuna. Uudelleentäytettävät lasipullot ovat pantillisten juomapakkausten uranuurtajia, sillä ne täytetään uudelleen keskimäärin 33 kertaa. Palautetut alumiinitölkit sulatetaan ja materiaalista valmistetaan uusia juomatölkkejä. Kierrätysmuovipulloista
eli PET-pulloista valmistetaan uusia muovipulloja sekä pakkausmateriaalia.

Kartongin erilliskierrätys on kaupunkien jätehuoltomääräysten nojalla järjestettävä suuremmissa taloyhtiöissä. Kierrätysastioihin voi laittaa kartonkia ja tavallisesti myös pahvia ja nestekartonkia. Keräyskartonkia ovat kaikki kaupasta ostettujen tuotteiden paperi- ja kartonkipakkaukset, lisäksi keräyskartonkia ovat muun muassa aaltopahvilaatikot, ruskeat kirjekuoret ja voimapaperit ja nestekartonkia ovat muun muassa maito-, mehu- ja piimätölkit, alumiinivuoratut mehupurkit, kartonkiset jäätelöpakkaukset sekä puhtaat kartonkiset kertakäyttöastiat. Kartongista valmistetaan uusiokartonkia, josta valmistetaan hylsykartonkia esimerkiksi paperi- ja kangasrullien sisään. Nestekartongin vaha- ja muovipinnoitteet käytetään energiantuotannossa. Alumiinivuoraus erotellaan esimerkiksi alumiinifolion raaka-aineeksi.

Jätelasi viedään lasinkeräysastiaan joita on usein elintarvikeliikkeiden läheisyydessä ja jätteenkeräyspisteissä. Lasijäte lajitellaan paikkakunnasta riippuen joko yhteen tai kahteen ryhmään, jotka ovat värillinen ja väritön lasi. Lasipullot voi myös viedä jätelasin keräysastiaan, mutta niille löytyy omia keräyspisteitä lähes jokaisesta kaupasta. Kierrätyslasista valmistetaan muun muassa lasipulloja, hillopurkkeja sekä lasivillaa. Yli puolet joko varastoidaan tai käytetään maanrakennusaineena. Kierrätetystä lasista valmistetun pakkauksen tunnistaa usein sen vihreästä tai ruskeasta väristä. Pantilliset lasipullot kiertävät parhaimmassa tapauksessa 30 kertaa. Kuumuutta kestäviksi tarkoitetut lasiesineet, kuten uunivuoat ja kahvinkeitinten kannut eivät kelpaa tavallisen pakkauslasin kierrätykseen, koska ne valmistetaan borosilikaattilasista, jolla on korkeampi sulamislämpötila. Sulamatta jääneet klimpit saattavat aiheuttaa konevaurioita, joka koskee myös posliinia. Myöskään tasolasi ei sovellu tavanomaiseen lasinkeräykseen. Kun keräyslasi käytetään maarakentamiseen, voidaan kierrättää myös posliinia ja ikkunalasia.

Muovien kierrätyksessä ongelma on niiden laaja kirjo. Kierrätetystä muovista valmistetaan muun muassa pusseja, kalvoja ja putkia. Ringin keräyspisteisiin kelpaavat kaikki muovipakkaukset lukuun ottamatta PVC-muovia sisältäviä pakkauksia, joita käytetään nykyisin hyvin vähän. Muovin kierrätys on ollut yleisempää jo aiemmin teollisuudessa, jossa muovilaadut ovat tiedossa. Myös palautuspulloja on kerätty kotitalouksista jo pitkään. Pulloista noin 90 % palautetaan. Vanhanmallinen panttipullo palautui täytettäväksi noin 30 kertaa ja kelpasi vielä senkin jälkeen uusien pullojen raaka-aineeksi. Nykyiset PET-muoviset pullot päätyvät yhden käyttökerran jälkeen kierrätykseen esimerkiksi fleece-kankaan valmistukseen.

Asuinalueilla on keräyskontteja erikseen paperille ja keräyskartongille ja pahville. Paperinkeräyskonttiin saa laittaa kaiken puhtaan ja kuivan mainospostin sekä postin tuoman paperin, jossa ei ole foliota, muovia tai esim vahaa. Myös ikkunalliset kirjekuoret ja niitatut aikakausilehdet sekä puhelinluettelot saa sinne laittaa. Paperikuitu voidaan kierrättää 3–5 kertaa. Suomessa noin kolme neljännestä paperista kerätään, ja vuosittain keräyspaperia kertyy noin 750 000 tonnia, mikä kattaa noin 5 % paperiteollisuuden tarpeesta. Keräyspaperista valmistetaan mm. sanomalehti- ja luettelopaperia, wc-paperia ja talouspaperia.