Hengityselimistön sairauksia on monenlaisia. Niitä on lieviä ja vakavia, yleisimpiin hengityselimistön sairauksiin kuuluu muunmuassa flunssa, allerginen nuha, astma, nenän sivuontelojen tulehdukset ja vaikka influenssa. On myös harvinaisempia ja vakavempia sairauksia kuten keuhkosyöpä ja keuhkoahtaumatauti. Flunssa eli nuhakuume on luultavasti yleisin kaikista hengirtyselimistön sairauksista ja se on viruksen aiheuttama äkillinen ylempien hengitysteiden limakalvontulehdus. Virus voi tarttua usealla eri tavalla ja tapa vaihtelee viruksen tilanteen mukaan. Joskus tarttuminen tapahtuu pisaratartuntana ja joskus myös kosketustartuntana. Tavallisimpia flunssan oireita on muunmuassa aivastelu, yskä, kuume, äänen käheys, lihassäryt, kurkkukipu, päänsärky ja paineen tunne poskionteloissa. Oireet kuitenkin riippuvat taudinaiheuttajasta sekä potilaan iästä ja yleiskunnosta. Aikuisilla esiintyy useimmiten yskää ja limannousua ja lapsilla yleisimpänä oireena on nuha. Flunssaa pidetäänkin ihmisten yleisimpänä sairautena ja paranee itsestään levolla ja oireiden lievityksellä.

Keuhkosyöpä on sitten jo flunssan vastakohta. Keuhko syövän syyt johtuvat yleensä tupakasta. Toinen keuhkosyövän aiheuttaja on asbesti. Alkuvaiheissa keuhkosyöpä on oireeton ja voikin kasvaa etenkin keuhkojen ääreisosissa suureksi ennen kuin mitään vaivoja huomaa. Yskä, veriyskä, hengenahdistus ja rintakehän kivut ovat tyypillisiä oireita, mutta myös etäpesäkkeet voivat olla aiheuttaja ensimmäisille oireille. Levinneessä taudissa yleisoireet, kuten laihtuminen, kuumeilu ja väsymys, ovat myös hyvin tavallisia. Keuhkosyöpääkin voidaan hoitaa, jos ei se ole levinnyt tarpeeksi pitkälle. Pienisoluisen syövän hoito on yleensä solunsalpaajahoito tai se sädehoitoon liitettynä, joka aluksi tehoaa hyvin. Syövän uusiutumisriski on kuitenkin suuri. Ei-pienisoluisissa syövissä ensisijainen hoito on leikkaus, jos syöpä ei ole levinnyt liikaa. 

Astma on myös suhteellisen yleinen hengityselimistön sairaus. (noin 6-9% väestöstä) Se on keuhkoputkien limakalvojen tulehduksellinen sairaus, jossa limanmuodostus lisääntyy, limakalvot ovat turvonneet ja värekarvatoiminta on heikentyy. Oireina esiintyy yskää, limaneritystä, hengenahdistusta ja hengityksen vinkuna ovat tyypillisiä astman oireita. Lapsilla oireet ovat samanlasia, mutta lisäksi lapsen kasvu voi hidastua ja hän voi olla väsynyt ja vetäytyä leikeistä ja liikunnasta. Lapsuuden astma paranee usein itsestään, mutta taipumus astmaan ei häviä. Noin 50% lapsista tulee oireettomiksi viimeistään murrosiässä. Joillakin tapauksissa sairaus palaa aikuisiässä oireettoman välivaiheen jälkeen. Atooppista ihottumaa ja ruoka-allergiaa sairastavilla pikkulapsilla on myös suurentunut riski sairastua hengitystieallergiaan. Astman hoidon tavoitteena on oireettomuus, keuhkojen normaali toiminta ja pahenemisvaiheiden estäminen. Hoito tulee aloittaa tehokkaasti. Astman perushoito on limakalvojen tulehdusta hoitava inhaloitava glukokortikoidi. Astmaa voidaan myös hoitaa lääkkeillä ja kokiella siedätyshoitoa.