"Kuu kiurusta kesään, puoli kuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen, pääskysestä ei päivääkään."  

Kiurun tunnistaa siitä, että kiuru on kellanruskean ja tummatäpläisen kirjava, hieman varpusta kookkaampi avomaiden lintu.
Kiuru syö siemeniä ja versoja, matoja, etanoita, hyönteisiä ja niiden toukkia sekä kovakuoriaisia.
Kiurun pesä on matala kuoppa maassa, mättässä tai ohjanpenkalla, yleensä ylivuotisen heinän suojaama. Naaras munii 3-4, keskimäärin 4 munaa.
 Kiuru tallvehtii Länsi- ja Keski Euroopassa, satunnaisesti Suomessakin.

Peipon tunnistaa siitä, että Peipoille tunnusomaisia piirteitä ovat tukevan paksu, yleensä teräväkärkinen nokka, joka on siemenravintoon sopeutunut, aaltoileva lentorata sekä parvien muodostus pesimäajan ulkopuolella. Kooltaan peipot ovat melko pieniä.
Peipponen syö monenlaisia siemeniä ja kesällä paljon selkärangattomia, ja sen näkee joskus nappaavan hyönteisen ilmasta.
Peippo rakentaa pesänsä puuhun tai pensaaseen 2–6 metrin korkeuteen ja naamioi sen jäkälällä ja koivunhilseellä. Pesä on pieni ja höyhenillä ja karvoilla vuorattu. Naaras munii toukokuussa 4-6 sinertävää tai rusehtavaa tummatäpläistä munaa.
Suomessa pesivät peipot talvehtivjat Länsi-Euroopassa ja Etelä-Skandinaviassa. Syysmuutto tapahtuu syys–lokakuussa, päämuutto syyskuun lopussa, jolloin parhaana päivänä voidaan hyvällä muutonhavainnointipaikalla nähdä yli 100 000 muuttavaa peippoa päivässä. 

Pääskysen tunnistaa siitä, että pääskyjä on vähän isommalla, sukkulanmuotoisen solakalla tervapääskyllä on kaarevat, äärimmäisen kapeat siivet. Tervapääsky on vaaleaa kurkkua lukuun ottamatta kokonaan musta.Pääskysen ravinto koostuu lähinnä sääskistä ja kärpäsistä. Niiden lisäksi pääskyt pyydystävät kovakuoriaisia ja muita pikkueläimiä.
Pääskyset ovat taitavia lentäjiä, jotka talvehtivat trooppisessa Afrikassa asti. Niiden matkamittariin tulee vuoden aikana enemmän kilometrejä kuin keskimääräisellä autoilijalla, jopa parikymmentä tuhatta.


Västärikin tunnistaa siitä, että se on hoikka, siro lintu. Pitkä, musta, reunoiltaan valkea pyrstö. Puku mustan, valkean ja harmaan kirjava. Kaikissa puvuissa kuvunseudulla tummaa kuviointia.
Västäräkki syö hyönteisiä kuten sääskiä, päivänkorentoja, vaaksiaisia, kovakuoriaisia, sudenkorennon toukkia, perhostoukkia ja koita sekä muita selkärangattomia. Se voi syödä myös leivänmuruja ja ruoantähteitä.
Västäräkin pesäpaikkojen kirjo on hyvin laaja. Se tekee pesänsä korsista ja sammalista, ja vuoraa sen villalla ja karvoilla. Naaras munii toukokuussa 2–7 munaa. Munat kuoriutuvat 10–15 vuorokauden kuluttua, ja pesästä poikaset lähtevät 11–16 vuorokautta myöhemnim.
Suurin osa Suomen västäräkeistä talvehtii pohjoisessa Afrikassa ja lähi-idässä