Esihistoriallisella ajalla suomalaiset uskoivat moniin luonnon jumaliin. Ukko ylijumala hallitsi säätiloja. Ihmiset uskoivat, että raivostunut Ukko sai aikaan ukkosen ja heitteli salama vasaroita maahan. Rauni on muinainen suomalainen jumala, Ukko ylijumalan puoliso tai tulkinnan mukaan itse Ukko. Ahti on suomalaisessa kansanperinteessä ja muinaisuskonnossa esiintyvä veden jumala tai hallitsija. Tapio hallitsi väkensä kanssa metsää, sen kasveja ja eläimiä. Tapiolta, Mielikiltä ja muulta metsänväeltä pyydettiin metsästysonnea. Jos pyyntimies metsästi liikaa riistaa, Tapio saattoi eksyttää hänet metsään ikuisiksi ajoiksi.

Suomalainen kansanusko vilisee erinlaisia haltioita. Hiisi oli veden ja metsän haltija tai paikka, jossa oli pyhää metsää ja pyhiä kivijä. Kylän hiisi oli kaikkien pyhien alua, johon liittyi paljon uskomuksia. Sinne vietiin lahjoja jumalille ja haudattiin vainajia, koska paikka oli yhteydessä tuonpuoleiseen. Tontut olivat tietyn paikan haltiaukkoja. Saunahaltija varoitti huonosta elämästä ja rajahaltija väärin vedetyistä rajoista.

Eurassa sijaitseva Luistarin rautakautinen kalmisto on Suomessa tunnetuin muinainen hautapaikkalöytö. Luistarin alueelta on argeologokisissa kaivauksissa löytynyt pronssikautinen asuinpaikka sekä rautakautinen hautapaikka. Hautapaikoista noin kolmasosa on ollut lasten hautoja. Pienten lasten mukana on haudattu keihäitä ja pronssikoruja. Nykyäänkin voi löytää kiviröykkiöitä muinaisten asuinpaikkojen lähistöltä. Ne ovat hautapaikkoja, joissa ruumiit on peitetty valtavilla kivikasoilla, ja niitä kutsutan hiidenkiukaiksi. Monet hiidenkiukaista ja kalmistoista löytyneet esineet antavat meille tietoa esihistoriuallisen ajan elämästä. Vainajien mukana haudattiin myös arvokkaita rsineitä. Uskottiin, että kuollut matustaa Tuonelaan, kuolleiden maahan. Siksi sukulaiset panivat hautaan esineitä, joita vainajan uskottiin tarvitsevan viimeiselle matkalleen.