1. Katso Edith Södergranista kertova video ja vastaa kysymyksiin.

a) Kuinka monelle kielelle Södergranin runoja on käännetty?
noin 40 kielelle

b) Minä vuonna julkaistiin Södergranin ensimmäinen runokokoelma? Mikä sen nimi on?
1916, Runoja

c) Mistä aiheesta Södergran kirjoitti monia runoja?
Naisen roolista, vallasta ja voimasta.

d) Miksi runo Vierge moderne aiheutti skandaalin?
Sellaista ei oltu enne kirjoitettu ja sitä pidettiin käsittömänä.

e) Miten vallankumous ja vuoden 1918 sisällissota vaikuttivat Södergranin runouteen?
Ne toimivat luovuuden lähteenä

f) Missä Södergranin vaikutus näkyy vielä tänäkin päivänä?
Modernissa ruotsalaisessa lyriikassa.


2. Lue runot A ja B. Mitkä väitteet sopivat runoon A, mitkä runoon B?

a) Runossa ei ole loppusointuja. B
b) Runossa on loppusoinnut. A
c) Runo kertoo tarinan. A
d) Runo on vapaarytminen. B
e) Runossa on erimittaisia säkeitä. B
f) Runon kaikissa säkeissä on sama määrä tavuja. A
g) Runo on perinteinen. A
h) Runo on modernistinen. B

A. Yhteistoiminta

Akka kylän laskit kantoi,
joka murun läävään antoi.
Sika lihoi, akka laihtui. -
Joulun alla vuoro vaihtui.
(Lauri Viita. Betonimylläri. 1947)

B. Metsän hämärä

Alakuloisessa metsässä
asuu sairas jumala.
Hämärässä metsässä ovat kukat niin kalpeita
ja linnut niin arkoja.
Miksi on tuuli varoittavia kuiskeita täynnä
ja tie synkistä aavistuksista pimeä?
Varjossa lepää sairas jumala
uneksuen ilkeitä unia -
(Edith Södergran. Kokoelmassa Runoja. 1916. Suom. Uuno Kailas, 1929.)


3. Lue oppikirjasta sivulla 136 oleva Edith Södergranin runo Vierge moderne.

a) Mitä modernismille tyypillistä runossa on?
Se on vapaarytminen ja niissä ei ole loppusointua

b) Millaisen tunteen vallassa runon puhuja on?
Suojelevan, iloisen, pelokkaan

c) Mikä on mielestäsi runon teema?
Se että kannattaa uskaltaa kokeilla kaikkea uutta.

4. Lue katkelma Veijo Meren novellista Kenttävartio (ks. liite).

a) Mitä maisemassa näkyviä asioita ensimmäisessä kappaleessa mainitaan?
järvi, usva, korkeat mustat kuset, kirkko, rakennuksen harmaa seinusta.

b) Kuvaile toisen kappaleen ilmaisun tyyliä.
Masentunut ja tylsistynyt.

c) Mitä kolmannessa kappaleessa tapahtuu?
Päähenkilö halusi ampua vääpeli Henrikssonin, mutta hän kerkesi jo kulman taakse.

d) 

Kiikuista kuului narinaa. Lapset juoksentelivat ympäriinsä. Pojat pelasivat jalkapalloa ruskean piharakenuksen edessä. Keltaisella seinustalla oleva välituntikello soi ja lapset katsoivat sitä pitkään. He halusivat sisään. Tuuli oli todella kylmä ja kaikki vapisivat. 

Uusi välitunti alkoi. Lapset eivät enään leikkineet, kaikki katsoivat kelloa, joka soi uudestaan ja kutsui heidät sisälle.

Lapset eivät pitäneet ulkona olemisesta, sillä oli kylmä ja lapsiparat jouduttiin laittamaan ulos. He alkoivat oirelemaan ja tulivat kipeiksi. Monia lääkäreitä oli tulossa koululle. Opettajat olivat kauhuissaan. Kaikkia pelotti lasten kohtalo. 




Kirjoita katkelman tyylillä lyhyt teksti. Valitse tapahtumapaikaksi arkinen paikka, esimerkiksi koulun piha.
- Kuvaile ensimmäisessä kappaleessa maisemaa. Tee tarkkoja havaintoja.
- Kuvaa toisessa kappaleessa pitkä ajanjakso nopeasti ohittaen. Käytä lyhyitä päälauseita.
- Kuvaa kolmannessa kappaleessa henkilöiden toimintaa. Älä selitä heidän tekemistensä syitä vaan kirjoita toteavaan sävyyn.