Suomi äidinkielenä
Suomi äidinkielenä
1. Keksi kolme sanaparia, joissa
a) vokaalin pituus muuttaa sanan merkityksen (esim. tuli - tuuli)
Sari-saari. meri-Meeri
b) konsonantin pituus muuttaa sanan merkityksen (esim. tuli - tulli)
pili-pilli Masi--massi
2. Keksi vähintään kaksi sanaa, jotka päättyvät perusmuodossaan
a) n-kirjaimeen
pakastin,puhelin
b) s-kirjaimeen
rakas, rakkaus
c) r-kirjaimeen
sisar, manner
d) l-kirjaimeen
askel, kyynel
e) t-kirjaimeen
ainut, kevyt, neitsyt
3. Jaa sanat morfeemeihin pystyviivoilla.
a) pää/ssä
b) pullo/i/ssa/kin
c) kaata/isi/n
d) voima/ton/ta
e) koira/n
f) kesä/loma/matka/sta/nne/ko
g) tulisi/tte/pa
h) koulua/nne/ko
i) savustamo/lta
4. Tutki sanoja.
a) Selitä, mitä suomen kielelle epätyypillistä on seuraavissa sanoissa:
- analyysi= Vokaalisointu
- fitness= yksi konsonantti sanan tai tavun alussa
- auto : autolla (vrt. aita : aidalla)= astevaihtelu
b) Miksi edelliset sanat eivät noudata suomelle tyypillisiä piirteitä?
ne ovat vierasperäisiä
5. Seuraavat sanat eivät voisi olla alkuperältään suomen kielen sanoja. Miksi? Yhdistä oikea perustelu sanaan.
sanat:
- pkruusi Sana alkaa konsonanttiyhdistämällä.
- suptällu Sana ei noudata vokaalisointua.
- zaxio Sanassa on vierasperäisiä kirjaimia.
- pirstik Sana päättyy väärään konsonanttiin.
- rikstkralla Sanan keskellä on liian pitkä konsonanttiyhdistelmä
perustelut:
- Sana ei noudata vokaalisointua.
- Sana päättyy väärään konsonanttiin.
- Sana alkaa konsonanttiyhdistämällä.
- Sanan keskellä on liian pitkä konsonanttiyhdistelmä.
- Sanassa on vierasperäisiä kirjaimia.
6. Lue teksti, joka ei ole suomea mutta voisi olla.
Kuhnisena peltuna pääreet tuhtivat värsikässä. Tastuinen pakku tusahti astossa. Pestukat kirvahtivat pirpakasti. Pohkuisessa hustossa hulputtivat hupukat.
a) Lajittele sanat seuraavasti:
- sana, joka voisi olla persoonamuotoinen verbi= tuhtivat
- lauseke, joka voisi ilmaista aikaa= Kuhnisena peltuna
- lauseke, joka voisi ilmaista subjektia eli tekijää= Pestukat kirvahtivat pirpakasti
- lauseke, joka voisi ilmaista paikkaa=Pohkuisessa hustossa
- lauseke, joka voisi ilmaista tekemisen tapaa= hulputtivat hupukat
b) Keksi jokaisen sanan tilalle suomen kielen sana niin, että lopputulos on ymmärrettävä, yhtenäinen teksti. Kirjoita teksti kokonaan uudelleen.
Kesäisenä päivänä puut huojuivat värikkäinä. Hiljainen karhu huudahti metsässä. Linnut lennähtivät nopeasti. Kylmässä metsässä kaikuivat huudot.
7. Tunnista morfeemeja.
a) Osoita morfeemit, jotka ilmaisevat monikkoa.
- m a a l i( t )
- o s o i t t a u t u i s i (v a t)
- t ä r k e i( k s i)
b) Osoita morfeemit, jotka ilmaisevat tekijää.
-( p e l a a j a) l t a
- (p y r k y r i) n
-( l e i k k i j ä )l l ä
c) Osoita morfeemit, jotka ilmaisevat paikkaa.
- (k o i v i k k o )a
- (s i k a l a )k s i
- (m a a l a a m o) i t a k i n
8. Tee kirjastasi sivulta 22 tehtävät 1, 2, 4 ja 5.
1. ne ovat pidempiä
2.
a) vokaalisointu
b) viroa
4.
a)
9. Pelaa parin kanssa / ryhmässä sanapeliä.
- Sanokaa vuorotellen suomen kielen sanoja, joissa ensimmäinen kirjain on konsonantti, toinen vokaali, kolmas konsonantti ja neljäs vokaali (esim. mato, sika).
- Samaa sanaa ei saa sanoa kahta kertaa.
- Voittaja on se, joka keksii enemmän/eniten sanoja.o'
a) vokaalin pituus muuttaa sanan merkityksen (esim. tuli - tuuli)
Sari-saari. meri-Meeri
b) konsonantin pituus muuttaa sanan merkityksen (esim. tuli - tulli)
pili-pilli Masi--massi
2. Keksi vähintään kaksi sanaa, jotka päättyvät perusmuodossaan
a) n-kirjaimeen
pakastin,puhelin
b) s-kirjaimeen
rakas, rakkaus
c) r-kirjaimeen
sisar, manner
d) l-kirjaimeen
askel, kyynel
e) t-kirjaimeen
ainut, kevyt, neitsyt
3. Jaa sanat morfeemeihin pystyviivoilla.
a) pää/ssä
b) pullo/i/ssa/kin
c) kaata/isi/n
d) voima/ton/ta
e) koira/n
f) kesä/loma/matka/sta/nne/ko
g) tulisi/tte/pa
h) koulua/nne/ko
i) savustamo/lta
4. Tutki sanoja.
a) Selitä, mitä suomen kielelle epätyypillistä on seuraavissa sanoissa:
- analyysi= Vokaalisointu
- fitness= yksi konsonantti sanan tai tavun alussa
- auto : autolla (vrt. aita : aidalla)= astevaihtelu
b) Miksi edelliset sanat eivät noudata suomelle tyypillisiä piirteitä?
ne ovat vierasperäisiä
5. Seuraavat sanat eivät voisi olla alkuperältään suomen kielen sanoja. Miksi? Yhdistä oikea perustelu sanaan.
sanat:
- pkruusi Sana alkaa konsonanttiyhdistämällä.
- suptällu Sana ei noudata vokaalisointua.
- zaxio Sanassa on vierasperäisiä kirjaimia.
- pirstik Sana päättyy väärään konsonanttiin.
- rikstkralla Sanan keskellä on liian pitkä konsonanttiyhdistelmä
perustelut:
- Sana ei noudata vokaalisointua.
- Sana päättyy väärään konsonanttiin.
- Sana alkaa konsonanttiyhdistämällä.
- Sanan keskellä on liian pitkä konsonanttiyhdistelmä.
- Sanassa on vierasperäisiä kirjaimia.
6. Lue teksti, joka ei ole suomea mutta voisi olla.
Kuhnisena peltuna pääreet tuhtivat värsikässä. Tastuinen pakku tusahti astossa. Pestukat kirvahtivat pirpakasti. Pohkuisessa hustossa hulputtivat hupukat.
a) Lajittele sanat seuraavasti:
- sana, joka voisi olla persoonamuotoinen verbi= tuhtivat
- lauseke, joka voisi ilmaista aikaa= Kuhnisena peltuna
- lauseke, joka voisi ilmaista subjektia eli tekijää= Pestukat kirvahtivat pirpakasti
- lauseke, joka voisi ilmaista paikkaa=Pohkuisessa hustossa
- lauseke, joka voisi ilmaista tekemisen tapaa= hulputtivat hupukat
b) Keksi jokaisen sanan tilalle suomen kielen sana niin, että lopputulos on ymmärrettävä, yhtenäinen teksti. Kirjoita teksti kokonaan uudelleen.
Kesäisenä päivänä puut huojuivat värikkäinä. Hiljainen karhu huudahti metsässä. Linnut lennähtivät nopeasti. Kylmässä metsässä kaikuivat huudot.
7. Tunnista morfeemeja.
a) Osoita morfeemit, jotka ilmaisevat monikkoa.
- m a a l i( t )
- o s o i t t a u t u i s i (v a t)
- t ä r k e i( k s i)
b) Osoita morfeemit, jotka ilmaisevat tekijää.
-( p e l a a j a) l t a
- (p y r k y r i) n
-( l e i k k i j ä )l l ä
c) Osoita morfeemit, jotka ilmaisevat paikkaa.
- (k o i v i k k o )a
- (s i k a l a )k s i
- (m a a l a a m o) i t a k i n
8. Tee kirjastasi sivulta 22 tehtävät 1, 2, 4 ja 5.
1. ne ovat pidempiä
2.
a) vokaalisointu
b) viroa
4.
a)
9. Pelaa parin kanssa / ryhmässä sanapeliä.
- Sanokaa vuorotellen suomen kielen sanoja, joissa ensimmäinen kirjain on konsonantti, toinen vokaali, kolmas konsonantti ja neljäs vokaali (esim. mato, sika).
- Samaa sanaa ei saa sanoa kahta kertaa.
- Voittaja on se, joka keksii enemmän/eniten sanoja.o'
Suomi äidinkielenä
Mitä tarkoitetaan äidinkielellä?
Kieli, jonka ihminen oppii ensimäisenä tai osaa parhaiten.
Kieli jota ihminen itse pitää äidinkielenään
Miten kieli opitaan?
vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa
Miten kieli ja kulttuuri liittyvät toisiinsa?
ihminen kasvaa kulttuuriin, jossa äidinkieltä käytetään
Listaa suomen kielelle ominaisia piirteitä (10 kohtaa).
sanat taipuvat
astevaihtelu
morfeemit
pitkät sanat
äänteiden pituuksien vaihtelut
vokaalisointu
vokaalien yleisyys
yksi konsonantti sanan tai tavun alussa
sanojen kieliopillisen suvun puuttuminen
artikkeleiden puuttuminen
Mitä tarkoittavat geminaatta, morfeemi ja diftongi?
Geminaatta= kaksoiskonsonantti on pitkä konsonanttiäänne kielissä, joissa konsonanttien pituuserot tuottavat merkityseroja eli ovat foneemisia
morfeemi=kielen pienin merkitystä kantava yksikkö, jonka osilla ei enää ole omaa kielellistä merkitystä.
diftongi=pariääntiö on kahden samaan tavuun kuuluvan keskenään erilaisen vokaalin yhtymä tai foneettisesti tarkasteltuna oikeammin pitkä vokaali, jonka laatu äännettäessä muuttuu siten, että loppuosa on erilainen kuin alkuosa.
Kieli, jonka ihminen oppii ensimäisenä tai osaa parhaiten.
Kieli jota ihminen itse pitää äidinkielenään
Miten kieli opitaan?
vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa
Miten kieli ja kulttuuri liittyvät toisiinsa?
ihminen kasvaa kulttuuriin, jossa äidinkieltä käytetään
Listaa suomen kielelle ominaisia piirteitä (10 kohtaa).
sanat taipuvat
astevaihtelu
morfeemit
pitkät sanat
äänteiden pituuksien vaihtelut
vokaalisointu
vokaalien yleisyys
yksi konsonantti sanan tai tavun alussa
sanojen kieliopillisen suvun puuttuminen
artikkeleiden puuttuminen
Mitä tarkoittavat geminaatta, morfeemi ja diftongi?
Geminaatta= kaksoiskonsonantti on pitkä konsonanttiäänne kielissä, joissa konsonanttien pituuserot tuottavat merkityseroja eli ovat foneemisia
morfeemi=kielen pienin merkitystä kantava yksikkö, jonka osilla ei enää ole omaa kielellistä merkitystä.
diftongi=pariääntiö on kahden samaan tavuun kuuluvan keskenään erilaisen vokaalin yhtymä tai foneettisesti tarkasteltuna oikeammin pitkä vokaali, jonka laatu äännettäessä muuttuu siten, että loppuosa on erilainen kuin alkuosa.