Väestö ja kulttuuri
Väestö ja kulttuuri
Etnisiä ryhmiä on monia.
Vuoden 2000 väestönlaskennassa suurimmat ryhmät olivat tagalogit 28,1 %, cebut eli cebuanot 13,1 %, ilokanot 9 %, bisayat 7,6 %, hiligainot eli ilonggot 7,5 %, bikolit 6 % ja warayt 3,4 %.
Muihin ryhmiin kuului 25,3 % väestöstä.
Suurin osa (80,9 %) filippiiniläisistä on katolisia. Vähemmistönä ovat muslimit (5 %), joita sanotaan moroiksi.
Filippiinien viralliset kielet ovat filipino ja englanti.
Muita kieliä ovat cebuano, ilocano ym. malaijikielet, tagalog, espanja, hiligaynon.
Kulttuuri
Koulutus ja elintasot
Filippiiniläisessä koulussa on kuusi ensimmäistä luokkaa pakollisia ja ilmaisia.
Ne suorittaa 85 % väestöstä.
Seuraavat neljä luokkaa ovat ilmaisia, mutta eivät pakollisia.
Ne suorittaa 61 % ikäluokasta.
Ruokakulttuuri
Riisi on niin tärkeä osa filippiiniläistä ruokakulttuuria, että kyseessä ei ole ateria ellei tarjolla ole riisiä.
Myös kalaa tai äyriäisiä syödään päivittäin.
Ruokaa ei mausteta paljon, mutta valkosipulia käytetään runsaasti.
Vihanneksia käytetään keitoissa ja pataruoissa.
Yleisimmät ovat vihreät pavut ja peruna.
Filippiiniläinen ruokakulttuuri on jo saanut paljon länsimaalaisia vaikutteita.
Filippiinissä syödään myös koiranlihaa, kalan päätä, sian nahkaa ja veriruokaa.
Alkoholi juovat lähinnä miehit ja rikkaat.
Urheilu
Filippiinien suosituin urheilulaji on koripallo.
Filippiinien koripallomaajoukkue on sijoittunut lajinMM-kilpailussa parhaimmillaan pronssille vuonna 1954.
Filippiinit on saanu yhdeksän mitalia olympialaisista, joista kaksi on hopeista ja seitsemän pronssista.
Video: Filippiinien kansallislaulu, Lupang Hinirang