Suomi ennen vuotta 1000
läksy 13.10
s 87 b
Suomsta syntyi herttuakunta
Suomeen syntyi hovi turkuun
venäläisesten hyökkäys suomeen-> kesti 25 vuotta
-> pähkinän saaren raja siirtyi
-> lisää veroja-> väki köyhtyy
Syntyi nuijasota
t2
Kaarle lupaili ja taivutteli suomalaisia talonpoikia sotaan,joka ainakin lisäsi mahdollisuutta sotaan tai varmisti sen. Kyllä siis kaarle herttua yllytyksellä oli ainakin merkitystä, mutta se ei välttämättä ollut sen alku. Hän myös tuki heitä.
t3
Juhana-herttua oli Kustaa vaasan poika, sekä kustaa vasan nimeämä suomen herttua. Hän joutui neuvottelemaan venäjän tsaarin käskynhaltijan kanssa pähkinänsaaren rajasta. Juhana riitautui veljensä Eerikin kanssa, kuka halusi viedä Juhanalta oikeuksia suomeen. Juhana joutuu osittain sotimaan Eerikin takia venäjän kanssa 25 vuotta, tosin hän kuolee kesken sodan. Hänen poikanse perii hänet.
Suomsta syntyi herttuakunta
Suomeen syntyi hovi turkuun
venäläisesten hyökkäys suomeen-> kesti 25 vuotta
-> pähkinän saaren raja siirtyi
-> lisää veroja-> väki köyhtyy
Syntyi nuijasota
t2
Kaarle lupaili ja taivutteli suomalaisia talonpoikia sotaan,joka ainakin lisäsi mahdollisuutta sotaan tai varmisti sen. Kyllä siis kaarle herttua yllytyksellä oli ainakin merkitystä, mutta se ei välttämättä ollut sen alku. Hän myös tuki heitä.
t3
Juhana-herttua oli Kustaa vaasan poika, sekä kustaa vasan nimeämä suomen herttua. Hän joutui neuvottelemaan venäjän tsaarin käskynhaltijan kanssa pähkinänsaaren rajasta. Juhana riitautui veljensä Eerikin kanssa, kuka halusi viedä Juhanalta oikeuksia suomeen. Juhana joutuu osittain sotimaan Eerikin takia venäjän kanssa 25 vuotta, tosin hän kuolee kesken sodan. Hänen poikanse perii hänet.
Läksy 28.9
Se sai ihmiset jäämään aloilleen ja luomaan erilaisia yhteisöjä, mikä mahdollisti erilaisten ammattien, lakien syntymisen ja uskonnon muuttumisen. Se myös muutti kulttuuria. Sen avulla myös syntyi kaskiviljely. Sen takia myös kieli kehittyi ja uusia sanoja syntyi. Myös naisen asema muuttui.
Muinaissuimalaisten sanonnoista, vuotuiskierrosta ja jumalista yms.
-mennä kotiin(kota)
-esim ravinnon tarve 22000 kcal/hlö/vrk > 800000kcal/vuosi
-jos 25 henkillöä niin tarve 20 000 000 kcla/vuosi (esim 50 hirveä tai 75 hyljettä tai 400 majavaa tao 20 000 kiloa kalaa)
-kiertotalous ryöstömetsäktyksen tai kalastuksen välttämiseksi
-savolainen kaskitalous1200-luvulla (lopetti peuranpyynnin)
Tapaoikeudesta
-yksityiskohtainen säätely
-kalastuskunnat< kalvesien jakaminen
-majavan pyynti: majavavala< veronmaksu majavan nahoissa
-suurristan pyyntiyhtiöt(pää peuran kaatajalle)
-tasajako pyytäjien kesken, jokaiselle osansas (kohtalo) arpomalla
maatalouden mukana tuomia käsitteitä
- tärkein sana vara : varasto, varautua, varallisuus, varmuus
-talo:talas, tallessa, talkoot ja talvi
-ens. viljelykasvi vesipähkinä
-kylvetty
-vasarakirveskansa: käytti hevosia, poltti metsiä, kassvattikarjaa ja suosi suurperheitä
-vasarakirveskansa käytti 200 kertaa tehokkaammin maapinta-alaa kuin
-edeltävät pyyntikulttuurit: (karja = kapital)
-maja(6 x 6m)
-muita sanoja: huone, seänä, karsina,d tarha, seiväs, arsi, malka, lauta, terva
kirves ja luuta
-talo pakotti ylivuotiseen suunnittekuun
-aikakäsitteen muuttuminen
-maanomistus käsitteenä muuttuu
- tonttimaa (kontu)
-rintapelto (lannoitus karjalannalla)
-karjalaitumet
-apajat ja katiskansijat
-metsästysalueet
verotuksen käyttöönotto
-ukkonen ylijumalana
-samelaisilla vanhin perinne
-Äijäh, Tiermes ja Päjan
palvonnan paikka inarin saari
-ukonilma merkitsi jumalhäitä (taivaan ja maan yhtyminen)
vasrakirveskkansan mukana ukkosen jumala Baltiasta
-perkele . perkules
-paholaisekski perkele muuttui viikinki ajalla
- vrt. pyyntiväestön jumala oli lempeä päivä
- etelä(kodan etupuoli)
- pohjoinen (kodan perä)
- itä (aurinko itää. tulee esiin)
- länsi(aurinko läntää. laskee)
- koillinen (aamun koi)
- pysyä loitolla (makuulla)
- valmistettiin kotien edessä paadella >paistettiin>paistaminen
- kivittäminen(keittäminen)
- hauduttaminen
- ahava(kuiva kevät tuuli< kalan kuivattaminen
- savustaminen
- hapattaminen . mädättäminen > kala kesiintyi(irtosi ruodoista)
- pani koira(penin kulma)
- koirat elivät teurasjatteistä
-esim ravinnon tarve 22000 kcal/hlö/vrk > 800000kcal/vuosi
-jos 25 henkillöä niin tarve 20 000 000 kcla/vuosi (esim 50 hirveä tai 75 hyljettä tai 400 majavaa tao 20 000 kiloa kalaa)
-kiertotalous ryöstömetsäktyksen tai kalastuksen välttämiseksi
- kalastus(hauki>ahven>särkikalat>kuha>lohi)
- hylkeenpyynti(kevät, kesä ja syksy)
- majava(loppusyksy)
- hirvi(syksy: hirvet laumoihin, kevät: hankikannon aikaan)
- linnustus (keväällä vesilintuja, loppukesäsä sulkkasadon aikaan heittoaseella ja pohjoismuuton aikaan verkoilla) talvella ei pyydetty
- pisimpään muinaiskylän vuotuiskierto kaytössä lapissa
- villipeuran pyynti
- kyläalueeet evistäjen ympärille> lapin kyliä ympäri somea
- peuranpyynti 25.7.-1.11(hankaat vipu ja köysiansat
-savolainen kaskitalous1200-luvulla (lopetti peuranpyynnin)
Tapaoikeudesta
-yksityiskohtainen säätely
-kalastuskunnat< kalvesien jakaminen
-majavan pyynti: majavavala< veronmaksu majavan nahoissa
-suurristan pyyntiyhtiöt(pää peuran kaatajalle)
-tasajako pyytäjien kesken, jokaiselle osansas (kohtalo) arpomalla
maatalouden mukana tuomia käsitteitä
- tärkein sana vara : varasto, varautua, varallisuus, varmuus
-talo:talas, tallessa, talkoot ja talvi
-ens. viljelykasvi vesipähkinä
-kylvetty
-vasarakirveskansa: käytti hevosia, poltti metsiä, kassvattikarjaa ja suosi suurperheitä
-vasarakirveskansa käytti 200 kertaa tehokkaammin maapinta-alaa kuin
-edeltävät pyyntikulttuurit: (karja = kapital)
-maja(6 x 6m)
-muita sanoja: huone, seänä, karsina,d tarha, seiväs, arsi, malka, lauta, terva
kirves ja luuta
-talo pakotti ylivuotiseen suunnittekuun
-aikakäsitteen muuttuminen
-maanomistus käsitteenä muuttuu
- tonttimaa (kontu)
-rintapelto (lannoitus karjalannalla)
-karjalaitumet
-apajat ja katiskansijat
-metsästysalueet
verotuksen käyttöönotto
- kohteena nauta
- (kestitysvero)pronssikaudella skandinaavinene väestö alisti muinaissuomalaiset verovelvollisikseen)
- verovelvollisuutta ylläpidettiin kihlajakunta järjesttämällä (kihlat eli grisslat = panttivankeja = aluperäisväeston jotomiesten lapsia)
- kallis ylläpitää ja valtapoliittista syistä vain vasara kirveskansalla oikeus ylläoitää hevosta (ratsuna)?
- muutoin vetoeläimenä härkä . kuohittu sonni
- hiisi vasarakirveskansan Suomeen tuoma yhteiskunnallinen laitos
- aluksi vaonajat poltettiin
- hiidesä vainajat poltettiin > tuhka peitettiin kivillä
- hiisi vainajan maanpäällinen osa
- vainajilta kysyttiin apua ja heitä palvottiin
- hiisi kulttikeskukseksi
- hiidessä oli voimaaa eli väkeä
- "mene hiiteen" (nykyisin eri eri merkitys)
- hiidellä oli myös helma eli vaikutus alue
- laajempi kokonaisuus kuin hiisi
- pyhä = erotettu
- pyhä = vaarallinen paikka
- pyhä= alue, jonne ei saanut mennä
- Pyhä = metsästäjän merkitsemä alue
- pihlaja suomalaisten pyhäpuu
- pyhä kivi(si'eide)
- saamelaisten palvontakivi (uhrin polttaminen)
- seidassa salattua voimaa
- tai pyyntionnea
- seidalla paennutta tai haavoittunutta eläintä ei saanut tappaa
-ukkonen ylijumalana
-samelaisilla vanhin perinne
-Äijäh, Tiermes ja Päjan
palvonnan paikka inarin saari
-ukonilma merkitsi jumalhäitä (taivaan ja maan yhtyminen)
vasrakirveskkansan mukana ukkosen jumala Baltiasta
-perkele . perkules
-paholaisekski perkele muuttui viikinki ajalla
- vrt. pyyntiväestön jumala oli lempeä päivä
Muistiinpanoja 23.9
Suomen esihistoriaa koskevan tiedon luonteesta:
-olennaista kirjallisten lähteiden puute
-olennaista kirjallisten lähteiden puute
- Arkeologia keskeisin tiede.
- hautapaikat (esinelöydot)
- vertailu ympäröiviin kulttuurialueisiin
- ajoitus (radiohiili, maastomuutokset, esineet)
- luunsirut
- siitepölyanalyysit
- kieli
- kansanrunot
- >>kuva esihistoriamme aikana eläneistä nimettömistä ihmisitä
- Suomalaisista juurista
- ihmisiä, joita voidaan asuinpaikkansa perusteella suomalaisiksi on ollut n. 9000 vuoden ajan (vrt. Karijoen luolalöytö: esineet ja luut n. 100 000 vuoden ikäisiä
- luonnonolot karut (huom. Litorina merivaihe) => työn arvostus suurta
- väkimäärät pieniä
- eränkävijät ja talonpojat
- maailman historian kannalta suomalaisten historia on ehkä merkityksetöntä,
- muttei suomalaisten => meillä on juuret, jotka osaltaan selilttävät
- mentaliteettia
- kieltäme
- kulttuuriamme
- nykyisyyttämme
- geeniperäntöämme
- muttei suomalaisten => meillä on juuret, jotka osaltaan selilttävät
- "rajamaa"
- "itämeren valtio"
- "tuhansien järvien maa"
- "länsieurooppalainen sivistysvaltio"
- katso myös pedanetin johdannosta liittyvä tehtävä
0 kommenttia
Suomen Esihistoria s14-28
Suomalaisten alkuperä
-milloin ja mistät suomen alueelle saapuivat ensimmäiset asukkaat
Suomesa on asuttu pysyvästi noin 10000 vuden ajan.
-varmoja todisteita asutuksesta ajalta on sekä kaakkois- että pohjois suomessa.
Ensimmäiset ihmiset tulivat suomen alueelle pohjoisesta kölivuorten ja norjan kautta.
-asukkaita tuli myös etelästä ja kaakosta keskeisetä euroopasta ja nykyisen venäjän alueelta
-Suomalaiset ovat geeniperimältään samaa väestöä kuin(baltit) ,muut pohjoissuomalaiset ja keskieurooppalaiset
-Saamalaisten geeniperimässä on merkkejä myös idästä tulleista metsästäjistä, joten se poikkeaa muiden suomalaisten perimästä.
kivikausi 800-1300/1500ekr
prossikausi 1300/1500-500ekr
rautakausi 500ekr-1500jkr
Suomen Esihistorian Aikakaudet
Pyyntikulttuurista maanviljelyyn
kivikausi
-milloin ja mistät suomen alueelle saapuivat ensimmäiset asukkaat
Suomesa on asuttu pysyvästi noin 10000 vuden ajan.
-varmoja todisteita asutuksesta ajalta on sekä kaakkois- että pohjois suomessa.
Ensimmäiset ihmiset tulivat suomen alueelle pohjoisesta kölivuorten ja norjan kautta.
-asukkaita tuli myös etelästä ja kaakosta keskeisetä euroopasta ja nykyisen venäjän alueelta
-Suomalaiset ovat geeniperimältään samaa väestöä kuin(baltit) ,muut pohjoissuomalaiset ja keskieurooppalaiset
-Saamalaisten geeniperimässä on merkkejä myös idästä tulleista metsästäjistä, joten se poikkeaa muiden suomalaisten perimästä.
kivikausi 800-1300/1500ekr
prossikausi 1300/1500-500ekr
rautakausi 500ekr-1500jkr
Suomen Esihistorian Aikakaudet
- esihistorian aikakaudet on tapana nimetä esineiden materiaalin ja tekotavan mukaan.
Pyyntikulttuurista maanviljelyyn
kivikausi
- kivikausi on ollut ilmastoltaan suomen historian lämpimin aikakausi
- ihmisete elivät ensin pyynti ja keräilytaloudessa vuotuiskierron mukaan
- maanviljely ja pysyvä asuttus alkoivat maan länsiosissa noin 2500 ekr
- Pronssikaudella maanviljely yleistyi ja asutus vakiintui lounaisrannikolle ja laatokan nurmille
- sisämaassa elettiin pyyntikulttuurissa
- kaskiviljely alkoi
- uusimpien tutkimusten mukaan myöss karjanviljelys alkoi pronssikaudella
- läntisellä suomella oli runsaasti yhteyksiä skandinaviaan
- uusia sanoja esim pelto syntyi
- pronssiesineitä
- rauta tuli tunnetuksi SUomessa 530-luvullajolloin aloitettiin myös sen valmistus.
- Peltoviljelyn alkaminen mullisti maantalouden
- peltojen raivaus ja viljely keskittyivät samoille paikoille
- erätalous alkoi jäädä sivuelinkeinoksi
- talonpoikais kulttuuri syntyi
teht 27.9
t3 s. 19
Maanviljelyyn siirtyminen,koska se mahdollisti paikalla pysymisen ja asutus muuttui pysyväksi.
Kivi
Kaskeaminen, mikä pahdollisti paremman ruuan tuotuon. Röykkiöhaudat ja viljelypaikat.
Pronssi
Talonpoikaiskulttuuri, kylien rakentuminen ja kasvaminen.
Rauta
s.28 t 1 sen myötä ihmiset toivoivat hyvää satoa ja kasvua. syntyi uusia uskonnollisia sanoja, kuten Jumala. Maanviljelyn myötä ihmiset kerääntyivät yhteen osittain suojellakeen muita, käräjät syntyivät ja yhteisöt järjestaytyivät. Suhde omistamiseen muuttui ja ajanperusta=vuotuiskierto. Myytit. Hautaustapojen muutos. Katso naisen asema.gz
Maanviljelyyn siirtyminen,koska se mahdollisti paikalla pysymisen ja asutus muuttui pysyväksi.
Kivi
Kaskeaminen, mikä pahdollisti paremman ruuan tuotuon. Röykkiöhaudat ja viljelypaikat.
Pronssi
Talonpoikaiskulttuuri, kylien rakentuminen ja kasvaminen.
Rauta
s.28 t 1 sen myötä ihmiset toivoivat hyvää satoa ja kasvua. syntyi uusia uskonnollisia sanoja, kuten Jumala. Maanviljelyn myötä ihmiset kerääntyivät yhteen osittain suojellakeen muita, käräjät syntyivät ja yhteisöt järjestaytyivät. Suhde omistamiseen muuttui ja ajanperusta=vuotuiskierto. Myytit. Hautaustapojen muutos. Katso naisen asema.gz