Keskiajan suomi
Kalmarin Liitto
Kalmarin unioni v ylimystö ja kuningas riidoissa ruotsissa
Valtaa tavoittelevat ylimyssuvut ja ylimykset loivat riitoja ja kamppailua. venäjän kasvaminen ja pähkinänsaaren rauhan epäselkeys myös tuotti ruotsillle hankaluuksia, kuin myös ruotsin ja tanskan sota. Oli sekavaa aikaa muutenkin.
Tanskan sodat rassittivat kaikkia ja tanskan ja kööpenhaminan vaikutusvalta kasvoi Eerik pommerilaisen kanssa. kapinoita puhkesi tyytymättömyydestä
t3 Eerik pommelainen paransi suomen oloja ja löi suomen ensimmäisen rahan. Myös kaupankäynti parani. Suomi jaettiin myös kihlakuntiin. Unionin lopussa venäjän ja ruotsin, tanskan (venäjä+tanska vs ruotsi) sota haavoitti myös suomea. <- Iivana III valtasi novgrodin ja vaati pähkinäsaaren raja tarkistusta.
s.81 t 1 Periytyvä kuninkuus
Palkkasi saksalaisia johtamaan virkamieskuntaa
ruotsin uskonpuhdistus
vallanpito
- Tanskan kuningatar Margaret yhdisti yhdisti pohjoismaat yhteiseen unioniin
- Unionikirja v.1397 Eerik pommerlaisen kruunajaisissa
- merkitys kauppa ja valtapoliittinen
- kysymys Suomen asemasta keskeinen
- Vastakkain ruotsalainen nationalismin(oma kuningas) ja unionikuninkaat >>> suora vaikutus suomen asemaan
- Iivana III valloitettua Novgrodin SUomen asema vaikeutui > > > ongelmaksi nousi suomalaisasutuksen leviäminen rajan yli (pähkinäsaaren rauhan raja 1323)
Valtaa tavoittelevat ylimyssuvut ja ylimykset loivat riitoja ja kamppailua. venäjän kasvaminen ja pähkinänsaaren rauhan epäselkeys myös tuotti ruotsillle hankaluuksia, kuin myös ruotsin ja tanskan sota. Oli sekavaa aikaa muutenkin.
Tanskan sodat rassittivat kaikkia ja tanskan ja kööpenhaminan vaikutusvalta kasvoi Eerik pommerilaisen kanssa. kapinoita puhkesi tyytymättömyydestä
t3 Eerik pommelainen paransi suomen oloja ja löi suomen ensimmäisen rahan. Myös kaupankäynti parani. Suomi jaettiin myös kihlakuntiin. Unionin lopussa venäjän ja ruotsin, tanskan (venäjä+tanska vs ruotsi) sota haavoitti myös suomea. <- Iivana III valtasi novgrodin ja vaati pähkinäsaaren raja tarkistusta.
s.81 t 1 Periytyvä kuninkuus
Palkkasi saksalaisia johtamaan virkamieskuntaa
ruotsin uskonpuhdistus
vallanpito
Lisää muistiinpanoja
Kirkon järjestäminen
Ensimmäiset seurakunnat perustettiin 1200-luvun alkupuolella. Läntiset suorakunnnat perustettiin 1200-luvun puoliväliin mennessä, jolloin paavinkirjeessä mainnittiin myös turun piispa.
Ensimmäiset seurakunnat perustettiin 1200-luvun alkupuolella. Läntiset suorakunnnat perustettiin 1200-luvun puoliväliin mennessä, jolloin paavinkirjeessä mainnittiin myös turun piispa.
läksy 2.10
t3 Koska se oli ruotsin ja novgorodinrajanaapuri ja suomessa ei ollut vielä krinstinuskoa. Myös kauppayhteyksien takia.
t4 jotta saataisiin rauha ruotsin ja novgorodin välillä ja maakiistoista selvittäisiin. Olojen tasaantumiinen ja ristiretkien suomeen loppuminen. Suomeen alkoi perustua erilaisia hiippakuntiä.
t4 jotta saataisiin rauha ruotsin ja novgorodin välillä ja maakiistoista selvittäisiin. Olojen tasaantumiinen ja ristiretkien suomeen loppuminen. Suomeen alkoi perustua erilaisia hiippakuntiä.
Läksy 4.10
Noin 2.75 kyynärää ja 6-7 leiviskää
nimitehtävä: a. muinaissuomeessa nimet olivat asioiden nimiä tai kuvailevia, taas kun keskiajalla ne olivat lähenpänä nykynimiä ja nimet kuulostivat hieman enemmmän ulkomaalaisperäisiltä.
b. Johannes, Maria, Matti, Olavi, Henrik, Heikki, Lauri, Antti, Kreeta, Kerttu, Vappu, Kristiina, Kirsti
c. Kultamies, Kuningas, Valta, Ampuja, Tietävä, Venemies, puukko, Miekka, Kalamies, Meripäivä,
Maunu Eerikinpoika: 1. Naisilla on hieman huononpi asema, koska he saavat rankenpia rangaistuksia.
2. Kuolema, kivitys, rahan(yleensä kolmen markan) maksu,Jäsenien/elimien poisotta tai katkaisu, maanpako, perinnön menetys
3. Noituus on kiellettyä, Termi: Isän, Pojan ja Pyhän hengen nimeen, yksiavioisuus,
nimitehtävä: a. muinaissuomeessa nimet olivat asioiden nimiä tai kuvailevia, taas kun keskiajalla ne olivat lähenpänä nykynimiä ja nimet kuulostivat hieman enemmmän ulkomaalaisperäisiltä.
b. Johannes, Maria, Matti, Olavi, Henrik, Heikki, Lauri, Antti, Kreeta, Kerttu, Vappu, Kristiina, Kirsti
c. Kultamies, Kuningas, Valta, Ampuja, Tietävä, Venemies, puukko, Miekka, Kalamies, Meripäivä,
Maunu Eerikinpoika: 1. Naisilla on hieman huononpi asema, koska he saavat rankenpia rangaistuksia.
2. Kuolema, kivitys, rahan(yleensä kolmen markan) maksu,Jäsenien/elimien poisotta tai katkaisu, maanpako, perinnön menetys
3. Noituus on kiellettyä, Termi: Isän, Pojan ja Pyhän hengen nimeen, yksiavioisuus,
Läksy 6.10
s.62 t1 Idässä kaskettiin peltoviljelyä enemmän, taas sisä suomessa peltoviljeltiin. Peltojen raivaus synnytti kyliä. Sisämaassa sarkajako yleistyi. SYntyi uhteisöj' ja uskonto levisi.
Läksy 9.10
s62 t65
Leipää ja puuroa.
Suolakalaa
Kasviskeittoa
Olutta
Mämmiä
Leipää ja puuroa.
Suolakalaa
Kasviskeittoa
Olutta
Mämmiä
muistiinpanoja
Kirkot ja uskonnolliset rakennukset. Tarut ja kertomukset, jaa niiden vaikutus. Myös se, että suomessaon ollut jo vähän aikaa ortodokseja ja katolilaisia, sekä luterilaisia. Hautaustavasta ja kulttuurin muutoksista voi myös näin päätellä. Ristiretkien jäljet kertoovat, kuin myös niitä koskevat sopimukset, esim pähkinäsaaren rauha 1323.
Vielä lisää muistiinpanoja.
- Suomen aluetta, itämaata alettiin sitoa tiukemmin ruotsin kruunun alaisuuteen 1200-luvun lopulla.
- Kruunun vallan tueksi suomeen muodostettiin linnainläänit ja rakennnettiin linnoja
- Ruotsin lait ja oikeusjärjestys tulivat voimaan myös suomen alueella.
- Muistiinvaraisten lakien (tapaoikeus) tilalle tuli kuningas Maunu Eerikinpojan julkaisema Ruotsin valtakunnan laki 1350.
- Vuonna 1350 julkaistu valtakunnan laki toi koko yhteiskunnan kirjoitetun lain piiriin. Vanha tapaoikeus alkoi jäädä taustalle ja ruotsin valtakunnan lait ja määräykset tulivat käytäntöön myös paikallisella tasolla.
- Laki määritteli kuninkaan, virkamiesten ja alamaisten oikeudet ja velvollisuudet. Suomi sai oikeuden osallistua kunikaanvaaleihin vuonna 1362.
- Alamaisille laki tehtiin tiettäväksi käräjillä, joilla kruunun virkamies neuvotteli talonpoikien kanssa maksuista ja käytänneistä.
- Hallinto tehoistui 1400-luvulla verotuksen ansiosta
- kruunu kantoi pääveroa
- Apuveroista eli tiettyä tarkoitusta varten kerätyistä veroista sovittiin yhdestä.
- Verojen kerääminen oli yhteisöjen vastuuta ja keruuta tehtiin maakunnittain ja pitäjillä.
- Veroja kerättiin kahdesti vuodessa , alkukesäällä ja syksyllä.
- Kruunu halusi rahaa, mutta suurin osa veroista kerättiin kuitenkin maataloustuotteina ja päivätöina.
- Hallinnon tehostuessa Suomeen syntyi sääty-yhteiskunta, jonka pohjana oli erikoistuminen eri tehtäviin.
- Sääty yhteiskunta säilyi luvulle Suomessa 1200-luvulta 1800-luvulle.
- KUningas mauno ladonlukko antoi vuonna 1280 Aisnön säännön. Sen mukaan ylimys tai talonpoika, juka varusti ratsumiehen kuninkaan joukkoihin, sai omalle tilalleen rälssin eli verovapauden.
- Tästä syntyi sotapalveluun perustuva uskollinen yläluokka eli rälssisääty.
- Rälssimiehistä ansioituneet ja kuninkaan lähimmmät neuvonantajat erottautuivat johtavaksi sotilasryhmäksi eli ritaristoksi.
- Ritari sai koulutuksen tehtäviinsä ja hänet vihittiin erityisin menoin.
- Hengellinen rälssi eli papisto
- valtaneuvosto toimi kuninkaan tukena hallinossa ja päätöksenteossa. Se koostui linnan vuodista, piispoista jakuninkaan tärkeimmistä neuvonantajista.
viimeisiä muistiinpanoja
Keskiajan elinkeinot ja arki
ElInkeinot
-Maanviljely oli tärkein elinkeino
-Peltoala kasvoi
-kylvöaura tehosti viljelyä
-kaksivuoroviljely
-maanomistus maanteihin jakokuntalaitoksen ja sarkajaon perusteita
Kauppa ja kaupungit
-Kaupunkeja syntyi hitaasti
-1200 luvulla syntyi kuusi kaupunkia Suomen rannikkoalueille
-Kaupungit olivat väkiluvultaan pieniä
-Ulkomaankauppaan oli aluksi oikeus vain turkulaisillla kauppiailla, sittemmin myös viipurilla
-Hansakauppiailla oli keskeinen merkitys
-kulttuurivaikutteet
-kaupankäynnin malli
ElInkeinot
-Maanviljely oli tärkein elinkeino
-Peltoala kasvoi
-kylvöaura tehosti viljelyä
-kaksivuoroviljely
-maanomistus maanteihin jakokuntalaitoksen ja sarkajaon perusteita
Kauppa ja kaupungit
-Kaupunkeja syntyi hitaasti
-1200 luvulla syntyi kuusi kaupunkia Suomen rannikkoalueille
-Kaupungit olivat väkiluvultaan pieniä
-Ulkomaankauppaan oli aluksi oikeus vain turkulaisillla kauppiailla, sittemmin myös viipurilla
-Hansakauppiailla oli keskeinen merkitys
-kulttuurivaikutteet
-kaupankäynnin malli