Kpl 1.3

1.11
a)

1.12
a)
Li
b)
At
c)
Cs
d)
Be
e)
Cl

1.13
a) Alumiini ja natrium kuuluvat samaan jaksoon (jakso 3) eli molempien atomien uloimmat elektonit ovat samalla kuorella (keskimäärin yhtä etäällä ytimestä). Alumiiniatomin ytimessä on enemmän protoneja, jotka vetävät ulkoelektroneja puoleensa voimakkaammin, minkä seurauksena atomin koko pienenee.
b) Jodiatomissa on enemmän elektroneja, jotka asettuvat viidelle elektronikuorelle (jakson 5 alkuaine). Klooriatomin elektronit ovat kolmella kuorella (jakson 3 alkuaine), joten klooriatomi on pienempi.

1.14
Magnesiumatomin elektronirakenne on $1s^22s^22p^63s^2$ . Uloimmalla kuorella eli kauimpana ytimestä on kaksi elektronia $\left(3s^2\right)$ . Näiden irrotamiseen tarvitaan vähemmän energiaa kuin kolmannen elektronin irrottamiseen. Kolmas elektroni tulisi irrottaa $Mg^{2+}$ -ionista, jolla on pysyvä , neonin oktettirakenetta vastaava ulkoelektronirakenne $2s^22p^6$ .

$Mg\left(g\right)\rightarrow Mg^+\left(g\right)+e^-$

$Mg^+\left(g\right)\rightarrow Mg^{2+}\left(g\right)+e^-$

$Mg^{2+}\left(g\right)\rightarrow Mg^{3+}\left(g\right)+e^-$

1.15

$Cl^-$ , koska tässä tapauksessa kloori-atomi vastaan ottaa yhden elektronin, ja sen seurauksena atomi suurenee

$Si$ , koska kloori ytimessä on enemmän protoneja, jotka vetävät ulkoelektroneja puoleensa voimakkaammin, minkä seurauksena atomin koko pienenee.

$Na$ , koska $Na^+$ muodostuu vain silloin, kun Na luovuttaa yhden elektronin, mikä vaikuttaa atomin kokoon.

$K$ , koska kaliumilla on yksinkertaisesti enemmän eletronikuoria kuin natriumilla.

1.16
a)
736
b)
1450
c)
494
d)
4560

V: d), koska kun natriumilla on 11 ulko elekrtonia, 2 sisäkuorella, 8 toisella kuorella ja 1 uloimmalla kuorella. Kun siitä halutaan 2 elektronia, toisen kuoren oktetin rikkomiseen tarvitaan enemmän energia.

1.17
Alumiini Al: 13/2-8-1 -44kJ/mol
Fosfori P: 15/2-8-3 -74kJ/mol
Rikki S: 16/2-8-6 -200 kJ/mol
Kloori Cl: 17/2-8-7 -349 kJ/mol
Alukuaineet kuuluvat samaan jaksoon, joten epämetalliluonne kasvaa jaksossa oikealle mentäessä. Elektroniaffiniteettiarvo on sitä suurempi (energiaa vapautuu enemmän), mitä epämetallisempi alkuaine on eli mitä helpommin negatiivinen ioni muodostuu.

1.18
a)
X:llä 7
Y:llä 3
b)
X: 17. ryhmä
Y: 13. ryhmä
c)
Y hapettuu
X pelkistyy
d)
YX_3-
e)
$\log_{10}X=3{,}2$
$X=10^{^{3{,}2}}=1584{,}89...\approx1600\frac{kJ}{mol}$

$\log_{10}Y=3{,}9$

$Y=10^{3{,}9}=7943{,}2...\approx7900\ \frac{kJ}{mol}$