Luku 4. Syventävät opintojaksot 4, 5 ja 6

Kurssi 4 Solun rakenne ja toiminnot, dna, geenit, proteiinisynteesi, mitoosi ja meioosi

Itsenäinen tehtävä tumallisesta solusta:
  • Ota A3 kokoinen paperi. Piirrä paperille oikean muotoisina ja riittävän suurina piirroksina kaksi solua: eläinsolu ja kasvisolu. Jätä johonkin kohtaan tilaa sienisolua koskeville muistiinpanoille.
  • Piirrä soluihin niissä olevat soluelimet. Pyri piirtämään ne oikean näköisinä ja oikeassa kokosuhteessa toisiinsa. Huomioi kaksoiskalvolliset soluelimet ja sisärakenteet sekä kromosomit ja tumajyvänen. Piirrä solu, joka ei juuri nyt ole jakautumassa.
  • Kirjoita soluelinten yhteyteen tai solun viereen lyhyt kuvaus jokaisen soluelimen tehtävästä/merkityksestä.
  • Alleviivaa ne soluelimet, jotka osallistuvat proteiinisynteesiin.
  • Kun eläinsolu ja kasvisolu ovat valmiit, kirjoita paperiin muistiinpanolaatikko, jossa kerrot, mitä yhteistä ja mitä eroa sienisolulla on kasvi- ja eläinsolun kanssa.
  • Käytä tehtävässä apuna solubiologian oppikirjaa ja/tai Opiqin kertauskirjan lukua 2.3.
  • Kun työ on valmis: ota siitä valokuva ja palauta valokuva alla olevaan palautuskansioon. Ota piirros mukaan seuraavalle oppitunnille.
  • Kun olet valmis, tee Opiqin kertauskirjasta lukujen 2.3 ja 2.2 kertaustehtäviä.

Kevät 1999, tehtävä 1 (entsyymit) Pahoittelut klemmarin kuvan kopioitumisesta kysymyspaperiin.


Syksy 2002, tehtävä 2 (hiivasoluviljelmän kasvatus)


Syksy 2007, tehtävä 1 (kasvisolu sokeriliuoksessa)

Syksy 2012, tehtävä 1 (solu ja proteiinisynteesi)

Syksy 2006, tehtävä 1 (fotosynteesi)

Kevät 2010, tehtävä 3 (viherhiukkanen ja mitokondrio)

Kevät 2019 tehtävä 2 (solukalvon toiminta)

Syksy 2021 tehtävä 3 (mitokondrio ja viherhiukkanen)

Kevät 2022 tehtävä 2 (dna ja proteiinisynteesi)

Kevät 2022 tehtävä 5 (solujen energia-aineenvaihdunta)

Kevät 2023 tehtävä 2 (solun rakenne ja solujen jakautuminen)

Kurssi 4 Perinnöllisyys






Syksy 1999, tehtävä 4 (periytymistavat)


Syksy 2000, tehtävä 3 (lihasrappeumatauti, sukupuu)


Kevät 2005, tehtävä 6 (reesustekijä)


Syksy 2003, tehtävä 3 (hemofilia)


Syksy 2001, tehtävä 3 (samettikukka)

Kasvinjalostaja tuotti samettikukasta (Tagetes patula, yksivuotinen koristekasvi) uuden lajikkeen, jonka kukat olivat vaaleankeltaisia. Vanhemmista toinen oli homotsygoottinen valkokukkainen (AVAV) ja toinen homotsygoottinen voimakkaan keltakukkainen (AKAK) lajike. AV ja AK ovat saman geenin alleeleja. Uutta lajiketta mainostettiin "erinomaisena F1-hybridinä".

a. Selitä risteytyskaavion avulla, kuinka lajike tuotettiin.
b. Mitä hankaluuksia aiheutuu puutarhurille, joka haluaa itse tuottaa tämän lajikkeen siemeniä seuraavaa kasvukautta varten?
c. Kuinka puutarhuri voisi itse tuottaa taimia, joissa kaikissa on vaaleankeltaiset kukat?

Kevät 2004, tehtävä 3 (kukan terälehtien väri)


Kevät 2005, tehtävä 3 (hiiret)
Tehtävä 3. Miten seuraavien risteytyskokeiden tulokset ovat selitettävissä? Perustele ratkaisusi myös periytymiskaavioin
a) Harmaa normaali (normaalisti liikkuva) hiiri ja valkea normaali hiiri risteytettiin keskenään. Poikueissa kaikki syntyneet 35 jälkelaistä olivat harmaita, mutta niistä 9 oli ns. tanssihiiria (häiriö sisäkorvan tasapaino- elimessä).
b) Toisessa kokeessa risteytettiin keskenään kaksi harmaata normaalia hiirtä. Eri poikueet yhteen laskien jälkeläiset olivat seuraavanlaisia:
19 harmaata, normaalia
7 harmaata tanssihiirtä
6 valkoista, normaalia
3 valkoista tanssihiirtä.

Kevät 2007, tehtävä 8 (heinäkasvin varren pituus)

Kevät 2006, tehtävä 9 (kytkeytyneet autosomaaliset geenit)

Kevät 2010, tehtävä 5 (hiiren häntä)

Kevät 2017, tehtävä 5 (dihybridiristeys ja geenikartat)

Kevät 2023, tehtävä 11 (täydellisen joulukuusen jalostaminen)

L4. Palautuskansio kurssi 5

  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

L4. Palautuskansio kurssi 6

  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.