2. opetustuokio

Tunne- ja kaveritaitokortit

Tunnekortit:

Toinen tunti aloitetaan tunnekorttien kanssa. Harjoituksen voi toteuttaa joko pareittain tai koko ryhmän kesken riippuen siitä, millaisen ryhmän kanssa työskennellään. 

Toiseen harjoitukseen soveltuu tilaksi luokkahuone tai vaihtoehtoisesti voi hyödyntää myös liikuntasalia tai sään salliessa olla ulkona. Tunne- ja kaverikortit tulostetaan ja laminoidaan, muita materiaaleja harjoitukseen ei tarvita.

Pareittain toteutettaessa:

Pareittain tehtäessä tarvitsee tunnekortteja olla jokaiselle parille yksi pino. 

Tarkoituksena on, että jokainen pari saa pinon kortteja, joissa lukee erilaisia tunteita/tunnetiloja. Tarkoituksena on sekoittaa kortit sekä asettaa ne tunnepuoli alaspäin pöydälle pinoon. Toinen oppilaista (esimerkiksi parista se kumman nimi tulee aakkosissa ensimmäisenä) aloittaa nostamalla pinosta päällimmäisen kortin ja sen jälkeen esittämällä tätä tunnetta parillee. Parin tehtävä on arvata mitä tunnetta esitetään. Kun pari on arvannut oikein on toisen pareista vuoro nostaa kortti ja esittää sitä parilleen. 

Harjoituksen voi toteuttaa täysin pantomiimina, mikäli metelin taso nousee liian kovaksi.

Ryhmän kesken toteutettaessa:

Koko ryhmän kesken harjoitusta toteutettaessa riittää yksi pino tunnekortteja. 

Luokka jaetaan oppilaiden määrästä riippuen kolmeen tai neljään ryhmään. Jokaisen ryhmän tehtävänä on muodostaa jono niin että kaikilla on kasvot samaan suuntaan. Kaikki kolme/neljä jonoa asettuvat vierekkäin luokkaan seisomaan. Jokaisen jonon viimeinen oppilas tulee opettajan luokse (opettaja seisoo jonojen perällä, oppilaat selkä opettajaan päin) ja opettaja näyttää näille oppilaille jotakin tunnekorttia. Oppilaiden tehtävänä, opettajalta luvan saatuaan, mennä takaisin jonon viimeiseksi, koskettaa edessään olevaa oppilasta niin, että hän tietää kääntyä, esittää pantomiimilla parhaansa mukaan tunnetta. Esitettyään sanan hän istuu lattialle ja oppilas, jolle sana esitettiin toimii samoin, kuin edellinen oppilas ja esittää sanan taas seuraavalle. Kun jokaisen jonon viimeinen oppilas on saanut sanan kysyy opettajalta, mitä kaikki arvaavat tunteen esittävän ja ensimmäinen saa kertoa miksi tunteeksi hän sen käsitti. Ensimmäisenä tunteen esittäneet saavat kertoa oikean vastauksen lopuksi. Lopuksi jonon viimeinen siirtyy ensimmäiseksi ja harjoitus toistetaan alusta. 

Lisätehtävä
Tunnekorttien tunteista voi tehdä myös pienen esityksen. Esitys voi olla kokonaan pantomiiminä. Opettaja jakaa oppilaat pieniin 4-5 hengen ryhmiin ja näyttää jotakin tunnekorttia. Oppilaiden tehtävänä on suunnitella ja esittää muulle ryhmälle annetusta tunteesta pieni arkipäivän kohtaus, jossa tunne ilmenee. Muiden on tarkoitus arvata, mitä tunnetta esityksellä haetaan.

OPS tavoitteet
Ympäristöoppi
T10 tarjota oppilaalle mahdollisuuksia harjoitella ryhmässä toimimista erilaisissa vuorovaikutustilanteissa, innostaa oppilasta ilmaisemaan itseään ja kuuntelemaan muita sekä tukea oppilaan valmiuksia tunnistaa, ilmaista ja säädellä tunteitaan

Laaja-alaiset tavoitteet
L3  Oppilaita kannustetaan huolehtimaan itsestä ja toisista, harjoittelemaan oman elämän ja arjen kannalta tärkeitä taitoja. He saavat mahdollisuuden kantaa vastuuta omasta ja yhteisestä työstä sekä kehittää tunnetaitojaan ja sosiaalisia taitojaan.

Eriyttäminen ja arviointi

Oppilaan rohkaisu on tärkeä osa harjoitusten onnistumista ja avoimen ja kannustavan ilmapiirin myötä on helpompi puhua henkilökohtaisista tunteista. Tunne- ja kaverikorttien osalta voi oppilaita rohkaista kokeilemaan harjoitusta esimerkiksi pienessä ryhmässä, jos tämä madaltaa mahdollista kynnystä osallistua.

Arvioinnin ja palautteen tulee olla positiivista, kannustavaa ja ohjaavaa ja sen tulee huomioida oppilaan yksilöllinen edistys. Arviointi perustuu muun muassa pitkäjänteisyyteen, itsearviointitaitoihin sekä kuvan tuottamisen ja tulkinnan taitoihin. (POPS2014.) Arvioidaan myös sitä, lähteekö oppilas mukaan harjoituksiin ja kuinka hän ottaa huomioon vertaisensa. Oppilaat saavat opetuskokonaisuuden päätteeksi täytettäväkseen itsearvioinnin.

 

Yhteinen taideteos

Toisen opetustuokion lopuksi tehdään koko ryhmän yhteinen taideteos. 
Yhteisen taideteoksen tavoitteena on lisätä ryhmän yhteenkuuluvuuden tunnetta ja yhteen hiileen puhaltamista. Yhteisen taideteoksen kautta harjoitellaan toiselle vuoron antamista sekä oman että muiden tekemien piirrosten hyväksymistä. Lopputuloksena syntyy yhdessä tehty taideteos, jonka voi kiinnittää seinälle. Tarkoituksena on, että jokainen saa piirtää isolle ja leveälle paperille mitä vain haluaa. Yhteinen taideteos on valmis kun yhdessä niin päätetään.
Aiheena yhteisessä taideteoksessa on tunteet ja niiden värit, joten oppilaat joutuvat antamaan tilaa toisilleen sekä laskemaan ryhmän jäsenet hyvin henkilökohtaisen aiheen äärelle. Oppilaat voivat vaikka pohtia, millaisena näkevät oman luokan ryhmähengen ja minkä värinen se mahdollisesti olisi.

Materiaalit ja tilat
Yhteinen taideteos -harjoituksessa voidaan olla luokkahuoneessa, jonne tarvitaan suuri paperi, jonka ääreen kaikki mahtuvat. Tarvitaan esimerkiksi erilaisia maaleja ja kyniä, joita voi taideteoksen tekemisessä käyttää. Materiaalien suhteen vain taivas on rajana. Oppilaat voivat hyödyntää kaikkea saatavilla olevia materiaaleja langoista lähtien. Jos harjoituksen haluaa viedä ulos, voi alustana käyttää esimerkiksi asfalttia, johon voi piirtää siihen soveltuvilla liiduilla. Tällöin kannattaa huomioida taideteoksen taltioiminen kameralla, sillä muuttuvat sääolosuhteet vaikuttavat sen pysyvyyteen.

OPS-tavoitteet
Kuvataide
T3 innostaa oppilasta ilmaisemaan havaintojaan ja ajatuksiaan kuvallisesti ja muita tiedon tuottamisen tapoja käyttäen

T5 ohjata oppilasta tavoitteelliseen kuvallisten taitojen kehittämiseen yksin ja yhteistyössä muiden kanssa

Ympäristöoppi
T10 tarjota oppilaalle mahdollisuuksia harjoitella ryhmässä toimimista erilaisissa rooleissa ja vuorovaikutustilanteissa, innostaa oppilasta ilmaisemaan itseään ja kuuntelemaan muita sekä tukea oppilaan valmiuksia tunnistaa, ilmaista ja säädellä tunteitaan

Laaja-alaiset tavoitteet
L1 ja L3

Eriyttäminen ja arviointi
Perusopetuksen opetussuunnitelman (POPS 2014) mukaan kuvataiteen osalta eriyttämisen lähtökohtana on sosiaalisten, psyykkisten ja motoristen taitojen huomioon ottaminen yksilöllisesti. Eriytystä on mahdollista toteuttaa eri tavoin muokkaamalla esimerkiksi ilmaisukeinoja, työtapoja tai oppimisympäristöjä.

Arvioinnin ja palautteen tulee olla positiivista, kannustavaa ja ohjaavaa ja sen tulee huomioida oppilaan yksilöllinen edistys. Arviointi perustuu muun muassa pitkäjänteisyyteen, itsearviointitaitoihin sekä kuvan tuottamisen ja tulkinnan taitoihin. (POPS2014.) Arvioidaan myös sitä, lähteekö oppilas mukaan harjoituksiin ja kuinka hän ottaa huomioon vertaisensa. Oppilaat saavat opetuskokonaisuuden päätteeksi täytettäväkseen itsearvioinnin.