LUKU 8 Oppilashuolto
Huomattavaa!
8.5 Paikallisesti päätettävät asiat ja koulukohtaisen oppilashuoltosuunnitelman laadinta
Opetussuunnitelmaan sisältyvä kuvaus oppilashuollosta
Koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma
Oppilashuoltosuunnitelmaa laadittaessa sovitaan menettelytavoista, joilla koulun henkilöstö, lapset ja huoltajat sekä tarvittavilta osin yhteistyötahot perehdytetään suunnitelmaan. Samalla sovitaan suunnitelmasta tiedottamisesta edellä mainituille.
Koulukohtaiseen oppilashuoltosuunnitelmaan sisällytetään seuraavat asiat:
1. Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut
Arvio oppilashuollon kokonaistarpeesta tukee koulun käytettävissä olevien resurssien kohdentamista yhteisölliseen ja yksilökohtaiseen oppilashuoltotyöhön sekä oppilashuollon yhteistyöhön. Arviossa otetaan huomioon oppilashuollon seurannassa, kehittämisessä ja toteuttamisessa vaadittava opetushenkilöstön ja oppilashuollon palveluiden asiantuntijoiden työpanos. Arviossa hyödynnetään monipuolisesti lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia sekä elinoloja koskevaa seurantatietoa. Lisäksi huomioidaan kouluyhteisön ja -ympäristön tarpeet, asuinalueen erityispiirteet sekä tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden määrä koulussa. Arvion valmistelussa otetaan huomioon myös oppilailta ja huoltajilta sekä opetus- ja oppilashuoltohenkilöstöltä saatava tieto.
Oppilashuoltosuunnitelmaan sisällytetään arvio koulun käytettävissä olevista oppilashuoltopalveluista, joita ovat kouluterveydenhuolto- sekä psykologi- ja kuraattoripalvelut. Lisäksi suunnitelmassa kuvataan
Iin kunnan opetussuunnitelmaan sisältyvä kuvaus oppilashuollosta
perustuu kunnan esi- ja perusopetuksen oppilashuollon toteuttamisen tavoitteisiin ja toimintatapoihin, joita ovat
- edistää ja ylläpitää oppilaiden ja opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia
- siirtää painopistettä nykyistä enemmän yksilökeskeisestä työstä yhteisölliseen työhön
- siirtää painopistettä korjaavasta työstä ehkäisevään työhön
- yhtenäistää eri koulujen käytäntöjä oppilashuollon toteuttamisessa
- vahvistaa oppilas- ja opiskelijahuollon suunnitelmallisuutta ja toteuttamista toiminnallisena kokonaisuutena ja monialaisena yhteistyönä
Oppilashuollon palveluita ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä kouluterveydenhuollon palvelut. Oppilashuoltoa toteutetaan opetuspalveluiden ja Oulunkaaren hallinnoiman sosiaali- ja terveyspalvelujen monialaisena ja suunnitelmallisena yhteistyönä sekä myös oppilaiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. Ensisijainen vastuu kouluyhteisön hyvinvoinnista on koulun henkilöstöllä ja se on kaikkien yhteisössä työskentelevien tehtävä. Oppilashuollosta muodostetaan toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus. Oppilashuolto järjestetään yhteisöllisenä oppilashuoltona ja yksilökohtaisena oppilashuoltona.
Ennen oppilaan sijoituspäätöstä erityistä tukea tarvitsevien oppilaan asia käsitellään tarvittaessa moniammatillisessa työryhmässä. Perusopetuksen erityistä tukea tarvitsevien opetukseen sijoituksen esioppilaalle tekee koulun johtaja tai rehtori.
Yhteys hyvinvointisuunnitelmaan
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on yksi Iin kunnan laatimista strategisista asiakirjoista. Suunnitelman sisällöstä on määrätty lastensuojelulain 12 §:ssä ja oppilas- ja opiskelijahuoltolain 12 §:ssä. Kunnanvaltuusto hyväksyy suunnitelman. Suunnitelma tarkastetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Päävastuu ohjelman valmistelusta on työryhmällä, jonka Oulunkaaren palvelutuotantolautakunta on 18.3.2015 pitämässään kokouksessa nimennyt. Työryhmässä on edustus Oulunkaaren kaikista jäsenkunnista. Hyvinvointisuunnitelman päivitys valmistuu toukokuussa 2016. (linkki hyvinvointisuunnitelmaan)
Yhteys Oulunkaaren seudulliseen oppilashuoltostrategiaan
Oulunkaaren kuntayhtymä on laatinut oppilashuollon strategian jäsenkuntiensa esi- ja perusopetukseen. Strategian mukaisen toimintamallin tavoitteena on turvata tasa-arvoiset oppilashuollon palvelut jokaiselle lapselle ja nuorelle Oulunkaaren kunnissa. Paikalliset opetussuunnitelmat ovat osa strategiaa ja paikallisten opetussuunnitelmien avulla toiminnat kuvataan konkreettisesti ja näin strategian tavoitteet toteutuvat paikallisesti. (linkki Oulunkaaren oppilashuoltostrategiaan)
Kunta/koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma
Suunnitelmassa kuvataan menettelytavat, joilla koulun henkilöstö, oppilaat ja huoltajat sekä tarvittavilta osin yhteistyötahot perehdytetään suunnitelmaan. Samalla sovitaan suunnitelmasta tiedottamisesta edellä mainituille. Iin kunnassa tämä toteutetaan siten, että oppilashuollon opetussuunnitelma laaditaan kouluille yhteisenä ja siihen on merkitty koulukohtaisesti tarkennettavat asiat.
Iin kunnan koulukohtaisten oppilashuoltosuunnitelmien tekoa ohjaava asiakirja
Oulunkaaren kuntayhtymä järjestää koulunterveydenhoitaja- ja lääkäripalvelut sekä koulukuraattori- ja psykologipalvelut. Koulunterveydenhoitaja- ja koululääkäripalveluiden sekä koulukuraattori- ja psykologipalveluiden sijoittelusta päätetään lukuvuosittain. Iin kunnan oppilashuollon ohjausryhmä tekee lukukausittain oppilashuoltopalveluiden kehittämis- ja arviointityötä. Yhteistyötä tehdään kaikilla oppilashuoltotyön toteuttamisen tasoilla. Lisäksi koulunterveydenhoitajat, -lääkärit, -kuraattorit ja psykologit kohdentavat työpanostaan eri osa-alueisiin joustavasti ja tarpeen mukaan priorisoiden.
2. Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat
Iin kunnassa koulun toimintakulttuuria kehittää koulukohtainen yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä. Sen tehtäviin kuuluu:
- suunnitella, toteuttaa, arvioida ja kehittää kouluyhteisön hyvinvoinnin, turvallisuuden, viihtyvyyden ja osallisuuden edistämistä
- suunnitella, miten oppilaiden ja yhteisön hyvinvointiin liittyvien kyselyiden ja laadunarviointien tuloksia sekä laajojen terveystarkastusten yhteenvetoja käsitellään koulussa
- suunnitella, miten vanhempien kasvatustyötä tuetaan sekä kodin ja koulun yhteistyötä vahvistetaan
- käsitellä lukuvuosittain nivelvaiheyhteistyökumppaneiden kanssa yhteistyöhön liittyviä ajankohtaisia kysymyksiä
Ryhmän kokoonpanoon kuuluu ryhmää johtava rehtori/koulunjohtaja tai muu koulutuksen järjestäjän valitsema henkilö. Lisäksi ryhmään kuuluu nimetyt oppilashuoltohenkilöstön jäsenet (mm. terveydenhuollon edustajista lääkäri, terveydenhoitaja, psykologi), laaja-alaisen erityisopetuksen edustaja, koulukuraattori ja vuosiluokilla 7–9 oppilaanohjaaja. Ryhmään kutsutaan säännöllisesti oppilaskunnan ja huoltajien edustajia. Ryhmään voidaan tarvittaessa kutsua myös koulun henkilöstön muita edustajia sekä lasten ja nuorten hyvinvointia edistäviä viranomaisia ja toimijoita.
Koulujen on täsmennettävä koulukohtaisesti oman yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän tai hyvinvointitiimin toimintatavat. Näitä ovat:
- ryhmään nimetyt henkilöt
- kokoontuminen säännöllisesti, vähintään kerran lukukaudessa
- kuvaus oppilaiden ja huoltajien osallisuudesta ja kuulluksi tulemisesta
- yhteistyökumppanit
- toiminnan arviointi ja kehittäminen
Tämän lisäksi oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan
Kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin tarkastukset tehdään kolmen vuoden välein (Terveydenhuoltolaki 16 §). Tarkastuksissa ovat läsnä vähintään sitä suorittavan organisaation edustaja (esim. AVI tai pelastuslaitos), yksikön johtaja ja kiinteistöhuollon vastuuhenkilö. Kouluterveyskyselyjen (THL) tuloksia kouluympäristön osalta tulee hyödyntää tarkastuksissa. Tarkastuksen tulokset kirjataan, ja rehtori yhteistyössä tarkastusryhmän kanssa seuraa sovittujen korjaus- ja muutostoimenpiteiden toteutumista.
Kouluterveydenhoitajan asiantuntemusta voidaan hyödyntää yhteistyössä terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen välillä. Erityisesti kun käsittelyssä on päihteet, seksuaaliterveys, ravitsemustieteet tai liikunta. Koulut käyttävät esimerkiksi Kouluterveyskyselyn (THL) tarjoamaa tietoa kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämisessä, vanhempainilloissa keskustelun pohjana, oppilashuoltotyössä sekä terveystiedon opetuksessa.
Koulujen tulee huolehtia tapaturmien ehkäisemisestä sekä ensiavun järjestämisestä ja hoitoonohjauksesta. Koulun oppilaat ja henkilökunta perehdytetään lukuvuosittain turvallisuutta edistäviin toimintatapoihin. Koulutapaturma on perusopetuksen oppilaille koulussa tai koulumatkalla sattunut äkillinen, ulkoisen ruumiinvamman aiheuttava odottamaton tapahtuma. Koulutapaturmina korvataan myös sellaiset vammat, jotka ovat syntyneet opintokäynnillä, opintoretkellä, leirikoulussa, kerhossa tai välittömällä matkalla niihin, mikäli ne sisältyvät koulun toimintasuunnitelmaan.
Tarkat toimintaohjeet tapaturman sattuessa löytyvät kaikilta kouluilta turvallisuuskansiosta. Tapaturmasta ilmoitetaan viipymättä oppilaan huoltajalle.
Koulujen on huolehdittava poissaolojen seuraamisesta, niistä ilmoittamisesta ja niihin puuttumisesta. Perusopetuslain mukaan oppilaan tulee osallistua perusopetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä myönnetty vapautusta. (POL 26§) Koulujen tulee tiedottaa huoltajille, miten oppilaan poissaoloista ilmoitetaan koululle. Tavoitteena on, että luvattomiin poissaoloihin voidaan puuttua mahdollisimman nopeasti. Opetusryhmästä vastuussa oleva luokanopettaja tai luokanvalvoja seuraa säännöllisesti oppilaiden poissaoloja. Iin kunnan kouluille on laadittu yhteinen malli poissaoloihin puuttumiseen ja se on hyväksytty opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa (pöytäkirja 16.05.2013 Pykälä 43). Mallia noudatetaan kaikilla Iin kunnan kouluilla. (Linkki malliin)
Iin kouluilla järjestyssääntöjen tarkoituksena on varmistaa opetukseen osallistuvan oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön (POL 29 § 1 mom.) sekä huolehtia siitä, että oppilas suorittaa tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäytyy asiallisesti (POL 35 § 2 mom.). Järjestyssäännöillä edistetään koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä (POL 29 § 4 mom.).
Järjestyssäännöillä voidaan antaa kouluyhteisön turvallisuuden ja viihtyisyyden kannalta tarpeellisia määräyksiä käytännön järjestelyistä ja asianmukaisesta käyttäytymisestä. Järjestyssäännöillä määritellään myös tarkempia määräyksiä esineistä tai aineista sekä niiden käytöstä ja säilytyksestä, koulun omaisuuden käsittelystä, koulun tilojen siisteydestä huolehtimisesta sekä oleskelusta ja liikkumisesta koulurakennuksissa ja koulun alueella (POL 29 § 5 mom.). Järjestyssäännöt ovat voimassa ajan, jolloin oppilas osallistuu opetussuunnitelman mukaiseen toimintaan tai perusopetuslain tai siihen liittyvien säädösten nojalla laaditun suunnitelman mukaiseen toimintaan (esim. koulun ulkopuolinen toiminta kuten retket, leirikoulut ja kerhot) (POL 29 § 6 mom.).
Järjestyssäännöt valmistellaan yhteistyössä koulun henkilökunnan, vanhempien ja oppilaiden kanssa. Koulun oppilaskuntaa tulee kuulla. (POL 3 § 3 mom, 47 a § 1 ja 3 mom.) Koulukohtaiset järjestyssäännöt, jotka ovat osa opetussuunnitelman koulukohtaista oppilashuoltosuunnitelmaa, hyväksyy rehtori / koulunjohtaja. Järjestyssäännöt eivät saa olla perusopetuslain tai minkään muun säädöksen (laki, asetus tms.) vastaisia, eikä niillä voida kaventaa oppilaan perusoikeuksia.
Koulujen on täsmennettävä omat järjestyssääntönsä. Ne tulee laittaa huoltajien näkyville. Koulun järjestyssääntöjen tulee sisältää kouluyhteisön turvallisuuden ja viihtyisyyden kannalta tarpeelliset määräykset
- käytännön järjestelyistä
- asianmukaisesta käyttäytymisestä
- tarkempia määräyksiä esineistä tai aineista sekä niiden käytöstä ja säilytyksestä
Kouluun ei saa tuoda eikä työpäivän aikana pitää hallussa sellaista esinettä tai ainetta, jonka hallussapito on muussa laissa kielletty tai jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta taikka joka erityisesti soveltuu omaisuuden vahingoittamiseen ja jonka hallussapidolle ei ole hyväksyttävää syytä.
Koulujen on lisättävä järjestyssääntöihin erikseen maininnat päihteistä (tupakka, alkoholi, muut). Järjestyssääntöjen täsmennyksiin kuuluu myös maininnat koulun omaisuuden käsittelystä, koulun tilojen siisteydestä huolehtimisesta, oleskelusta ja liikkumisesta koulurakennuksissa ja koulun alueella sekä oppilaan velvollisuudesta korvata aiheuttamansa vahinko. Vahingoista tulee ilmoittaa oppilaan huoltajalle tai tämän muulle lailliselle edustajalle.
Tupakointi on kielletty kaikkien perusopetusta antavien koulujen sisä- ja ulkotiloissa. Koulut ohjeistavat tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäisemisestä ja käyttöön puuttumisesta. Kouluun ei saa tuoda eikä työpäivän aikana pitää hallussa sellaista esinettä tai ainetta, jonkin hallussapito on muussa laissa kielletty tai jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta taikka joka erityisesti soveltuu omaisuuden vahingoittamiseen ja jonka hallussapidolle ei ole hyväksyttävää syytä. Rehtorilla tai koulun opettajalla on yhdessä tai erikseen oikeus työpäivän aikana ottaa haltuunsa oppilaalta 29 §:n 2 momentissa tarkoitettu kielletty esine tai aine tai sellainen esine tai aine, jolla oppilas häiritsee opetusta tai oppimista.
Lisäksi koulun opettajalla ja rehtorilla on työpäivän aikana oikeus tarkastaa oppilaan mukana olevat tavarat, oppilaan hallinnassa olevat koulun säilytystilat ja päällisin puolin hänen vaatteensa, sellaisen 29 §:n 2 momentissa tarkoitetun kielletyn esineen tai aineen haltuun ottamiseksi, jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta, jos tällaisen esineen tai aineen hallussa pito on ilmeistä ja oppilas pyynnöstä huolimatta kieltäytyy niitä luovuttamasta tai ei luotettavasti osoita, ettei hänen hallussaan niitä ole. (POL 36 e § 1, katso myös 2 – 5 mom.). Edellä tarkoitetut toimenpiteet on toteutettava mahdollisimman turvallisesti. Toimenpiteillä ei saa puuttua oppilaan henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja yksityisyyteen enempää kuin on välttämätöntä opiskelurauhan ja turvallisuuden varmistamiseksi. Esineiden ja aineiden haltuun ottamisessa ja oppilaan tarkastuksessa on noudatettava olosuhteiden edellyttämää hienotunteisuutta. Toimenpiteiden käyttö tulee kouluissa suunnitella ja ohjeistaa. (POL 36 f § 1, katso myös 2 mom.) Edellä 29 §:n 2 momentissa tarkoitetut kielletyt esineet ja aineet luovutetaan oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle. Esineet ja aineet tulee kuitenkin luovuttaa poliisille tai muulle laissa säädetylle viranomaiselle, jos oppilaalla, tämän huoltajalla tai muulla laillisella edustajalla ei lain mukaan ole oikeutta pitää niitä hallussaan. (POL 36 g § 2, katso myös 1, 3 – 4 mom.)
Koulukuljetusten odotusaikoja ja turvallisuutta koskevat ohjeet kuvataan koulun turvallisuussuunnitelmassa. Ohjeet koskevat odottavien oppilaiden valvonnan järjestämistä, odotuspaikkoja ja koulualueen liikennejärjestelyjä koskevia asioita sekä muita turvallisuuteen liittyviä asioita.
Yhteistyö oppilaan ohjauksessa, koulutuksen siirtymävaiheissa sekä jatko-opintojen suunnittelussa Kasvatus- ja opetushenkilöstön tulee huolehtia siitä, että lapsen ja nuoren opinpolku muodostaa selkeän, yhtenäisen jatkumon ja oppilaan tarvitsema tuki jatkuu eri siirtymävaiheissa aukottomasti ja mahdollisimman yhtenäisenä. Yksilökohtaisen oppilashuollon salassa pidettävät tiedot voidaan siirtää esiopetuksesta alkuopetukseen huoltajalta pyydettävällä yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella. Perusopetuksesta toiselle asteelle siirryttäessä salassa pidettävät tiedot voidaan siirtää oppilaan ja huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella.
Oppilaan (koskee alle 18 –vuotiasta) siirtyessä toiseen kuntaan huolehditaan siitä, että oppilaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot siirretään viipymättä uuteen kuntaan opetuksen järjestäjälle. Koulukohtaisesti sovitaan kenen tehtäviin kuuluu oppilastietojen kerääminen ja lähettäminen uuteen kouluun. Vastaavat tiedot voidaan antaa myös uuden opetuksen tai koulutuksen järjestäjän pyynnöstä. Uuden oppilaan tullessa kuntaan tulee koululla olla sovittuna se, kuka huolehtii oppilasta koskevien asioiden keräämisestä ja tiedottamisesta.
Siirtymävaiheita ovat mm.
- varhaiskasvatuksesta esiopetukseen
- esiopetuksesta alkuopetukseen
- kuudennelta seitsemännelle luokalle
- perusopetuksesta toiselle asteelle
- kun oppilas muuttaa kunnan sisällä koulusta toiseen
- sairaalaopetuksen ja oman koulun välillä
- siirtyminen kuntien välillä
Oppilaan jatko-opintojen suunnittelussa tehdään tarvittaessa moniammatillista yhteistyötä.
Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa kuvataan tarkemmin myöhemmissä kappaleissa.
Seuraavassa määritellään kahden viimeksi mainitun suunnitelman tarkempi sisältö:
2 a. Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä
Iin kuntaan on perustettu työryhmä, jonka tehtävänä on laatia Iin malli kiusaamisen ehkäisyyn. Malli täydentää KiVa-koulu menetelmää ja lautakunnan hyväksymää koulurauhaohjeistusta. Opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti jokaisen koulun omassa suunnitelmassa tulee olla kuvattuna seuraavat asiat:
- kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäiseminen ja siihen puuttuminen
- edellä mainittujen asioiden käsittely yhteisö-, ryhmä- ja yksilötasolla
- yksilöllinen tuki, tarvittava hoito, muut toimenpiteet ja jälkiseuranta sekä teon tekijän että sen kohteena olevan osalta
- yhteistyö huoltajien kanssa
- yhteistyö tarvittavien viranomaisten kanssa
- suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, oppilaille, huoltajille ja yhteistyötahoille sekä
- suunnitelman päivittäminen, seuranta ja arviointi
2 b. Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa
Jokaisella Iin kunnan koululla tulee olla laadittuna toimintamalli kriiseihin sekä uhka- ja vaaratilanteisiin. Toimintamallin tulee olla linjassa kunnan muiden suunnitelmien ja ohjeistuksien kanssa ja se tehdään yhteistyössä kunnan ja Oulunkaaren viranomaisten kanssa. Opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti jokaisen koulun omassa suunnitelmassa tulee olla kuvattuna seuraavat asiat:
- kriisitilanteiden ehkäisy ja niihin varautuminen
- kriisiryhmän kokoonpano: rehtori, turvallisuusvastaava, määritelty oppilashuolto- sekä muu henkilöstö. Kokoonpano määritellään tarkemmin vuosisuunnitelmassa.
- yhteistyö ja keskinäinen työn- ja vastuunjako kriisitilanteisiin varauduttaessa sekä kriisitilanteissa
- pelastussuunnitelman, koulun järjestyssääntöjen ja muiden turvallisuusohjeiden yhteensovittaminen
- toimintaohjeet erilaisissa äkillisissä kriisitilanteissa
- johtamisen, sisäisen ja ulkoisen tiedottamisen sekä koulujen ja opetuksen järjestäjän välisen tiedottamisen ja viestinnän periaatteet äkillisissä kriiseissä
- psykososiaalisen tuen ja jälkihoidon järjestäminen
- kriisisuunnitelmasta tiedottaminen, siihen perehdyttäminen ja toimintavalmiuksien harjoittelu
- kriisisuunnitelman päivitys ja arviointi.(POL 29 § 2 mom.)
3. Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen
Iin kouluilla monialaisen asiantuntijaryhmään voivat kuulua opettaja, terveydenhoitaja, kuraattori, psykologi, lääkäri, oppilaanohjaaja, erityisopettaja, sosiaalityöntekijä tai muu siinä tilanteessa keskeinen henkilö. Ryhmä valitsee keskuudestaan vastuuhenkilön, jolle asian selvittäminen työtehtävien perusteella kuuluu. Vastuuhenkilö hankkii oppilaan ja/tai huoltajan suostumuksen/kirjallisen luvan.
Vastuuhenkilö kutsuu ryhmän kokoon. Hän huolehtii, että asian käsittely kirjataan oppilaan yksilölliseen oppilashuoltokertomukseen ja se säilytetään lain vaatimalla tavalla oppilashuoltorekisterissä. Opetuksen järjestäjä hallinnoi tätä järjestelmää.
Tämän lisäksi oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan
Koulut tekevät yhteistyötä kouluterveydenhuollon kanssa, jotta laajat terveystarkastukset tehdään. Tarkastukset tehdään 1.lk:lla, 5.lk:lla ja 8. lk:lla. Tarkastuksen tekevät terveydenhoitaja ja koululääkäri ja siihen kutsutaan oppilaan lisäksi myös hänen huoltajansa. Huoltajan kirjallisella suostumuksella laajaan terveystarkastukseen sisällytetään opettajan arvio oppilaan selviämisestä ja hyvinvoinnista koulussa. Arviossa ovat terveyden- ja sairaanhoidon tai tuen tarpeen arvioimiseksi sekä niiden järjestämiseksi ja toteuttamiseksi tarpeelliset tiedot. Tieto siirtyy Opetushallituksen ja THL:n yhteistyönä tehdyllä lomakkeella. Terveystarkastuksen jälkeen opettaja saa tarvittaessa huoltajan tai oppilaan suostumuksella palautteen terveystarkastuksessa esiin nousseista asioista. Laajoista terveystarkastuksista tehtyä yhteenvetoa käytetään arvioitaessa luokka- ja kouluyhteisön tilaa ja mahdollisten lisätoimenpiteiden tarvetta. Yhteenveto ei saa sisältää henkilötietoja.
Oppilaan tarvitseman lääkityksen sekä hoidon tukeminen koulussa sovitaan monialaisesti ja tapauskohtaisesti yhdessä huoltajien, oppilaan, kouluterveydenhuollon, koulun henkilöstön ja hoitavan tahon kanssa suullisesti ja kirjallisesti. Kouluterveydenhuollolla on kokonaisvastuu oppilaan terveydenhuollosta, jolloin kouluterveydenhuollon tulee olla aina tietoinen oppilaan yhteyksistä erikoissairaanhoitoon, hänen saamasta hoidosta sekä tehdyistä tutkimuksista.
Terveydenhoitaja ylläpitää listaa terveydellisistä syistä erityisruokavaliota tarvitsevista oppilaista. Hän arvioi ja varmistaa erityisruokavalioiden jatkamisen tarpeellisuuden kunkin lukuvuoden alussa huoltajalta/oppilaalta sekä arvioi lääkärintodistuksen tarpeellisuuden. Kansallisen allergiaohjelman mukaisesti lievään allergiaan riittää itsehoito ja seuranta, mutta erityisruokavaliota koulussa ei tarvita. Terveydenhoitaja toimittaa tiedon erityisruokavalioista ruokapalvelun tarjoajalle, ruokahuollosta vastaavalle henkilökunnalle sekä luokanopettajalle/luokanvalvojalle mahdollisimman pian lukuvuoden alettua. Koululääkäri kartoittaa erityisruokavalion oikeellisuuden laajoissa terveystarkastuksissa ja aina tarvittaessa. Luokanopettaja/luokanvalvoja tiedottaa ruokapalvelun henkilökuntaa oppilaan eettisistä syistä johtuvista erityisruokavalioista.
Monialainen asiantuntijaryhmä voi tehdä yhteistyötä tehostetun ja erityisen tuen sekä joustavan perusopetuksen yhteydessä oppilaan, huoltajien ja oppilaan hyvinvoinnista huolehtivien muiden yhteistyötahojen kanssa. Yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen kanssa edellyttää aina oppilaan ja/tai huoltajan kirjallista suostumusta. Oppilashuoltotyöhön osallistuvilla on oikeus luovuttaa ilman suostumusta opetuksen asianmukaisen järjestämisen kannalta välttämättömiä salassa pidettäviä tietoja opettajille ja rehtorille.
Kun oppilas opiskelee sairaalakoulussa, tehdään yhteistyötä sairaalaopetuksen kanssa. Sairaalakoulujakso on määräaikainen. Oppilaat pysyvät aina oman koulun oppilaina. Tiivis pedagoginen ja oppilashuollollinen yhteistyö oppilaan oman koulun kanssa on edellytyksenä oppilaan onnistuneelle paluulle takaisin omaan kouluun osastojakson tai avohoidollisen nivel- tai tukijakson jälkeen. Oppilashuollollista yhteistyötä tehdään oppilaan ja/tai hänen huoltajansa suostumuksella.
Osastohoidossa olevien oppilaiden yksilökohtainen oppilashuolto kouluterveydenhuollon sekä koulupsykologi- ja kuraattoripalvelujen osalta toteutetaan osastojakson aikana tarvittaessa oppilaan omassa koulussa. Erikoissairaanhoidon järjestämät näihin verrattavat palvelut eivät ole oppilashuollon palveluja. Oppilaan oma koulu ja sairaalakoulu järjestävät yhteistyössä yksittäistä oppilasta koskevan monialaisen oppilashuollon. Oma koulu kutsuu kokoon tämän oppilashuollollisen asiantuntijaverkoston. Sairaalakoulun opettaja tai sen oppilashuoltohenkilöstöön kuuluva työntekijä osallistuu pyydettäessä oppilaan ja/tai hänen huoltajansa suostumuksella tähän verkostoon. Sairaalakoulu järjestää oppilaiden osastojaksojen aikana tarvittaessa kouluverkostoja. Nämä kouluverkostot eivät ole oppilashuollon asiantuntijaverkostoja. Osastojakson aikana oppilaan oman koulun opetushenkilöstö ja mahdollisesti oppilashuollon edustaja/edustajat voivat osallistua erikoissairaanhoidon kokoon kutsumiin hoitoneuvotteluihin. Nämä hoitoneuvottelut eivät ole oppilashuollollisia asiantuntijatyöryhmiä, mutta ne antavat tukea omassa koulussa toteutettavalle yksilökohtaiselle oppilashuoltotyölle.
Sairaalakoulussa opiskelevien avohoidossa olevien oppilaiden yksilökohtainen oppilashuolto järjestetään seuraavasti. Sairaalakoulujakson aikana oppilaan kouluterveydenhuollon palvelut sekä koulupsykologi- ja kuraattoripalvelut toteutuvat sairaalakoulussa. Sairaalakoulun oppilashuoltohenkilöstö toimii yhteistyössä oppilaan oman koulun oppilashuoltohenkilöstön tai oppilaan asioissa kootun monialaisen asiantuntijaryhmän edustajien kanssa. Sairaalakoulujakson aikana oppilaan asioista vastaava asiantuntijaverkosto kokoontuu sairaalakoulun kokoon kutsumana verkostotapaamisissa, joihin myös oppilaan oman koulun edustaja/edustajat osallistuvat. Tarvittaessa tämä ryhmä voi toimia yksilökohtaisen oppilashuollon asiantuntijaryhmänä. Tällöin verkostossa mukana ollut oman koulun edustaja kirjaa edellä mainituista verkostoista oppilashuoltolain edellyttämän oppilashuoltokertomuksen oman koulun rekistereihin.
Opiskeluhuollon tuki kurinpitorangaistuksen tai opetukseen osallistumisen epäämisen yhteydessä Iin koulut toimivat seuraavasti. Oppilaalle, joka on erotettu määräajaksi tai jolta on evätty opetus jäljellä olevan oppitunnin tai työpäivä ajaksi, tulee opetuksen järjestäjän järjestää tarvittava oppilashuolto. (POL 36 §) Mikäli rehtori evää oppilaalta oikeuden osallistua opetukseen loppupäivän ajaksi, hän ilmoittaa asiasta huoltajalle ja sopii käytännön järjestelyistä. Oppilaalle ja huoltajalle tiedotetaan mahdollisimman pian mahdollisuudesta oppilashuoltopalveluihin.
Iin koulut tekevät laajaa yhteistyötä koulun ulkopuolisten palveluiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Asiantuntijaryhmä voi tarvittaessa oppilaan ja/tai huoltajan luvalla konsultoida tai pyytää asian käsittelyyn mukaan perheneuvolan, sosiaalihuollon, koulupoliisin, nuorisopalveluiden, aamu- ja iltapäivätoiminnan tai muiden oppilaan kanssa toimivien tahojen edustajia. Uusi sosiaalihuollon laki velvoittaa koulun henkilökuntaa tekemään ”matalan kynnyksen yhteydenottoja” kunnan sosiaalitoimeen, jos on nähtävissä, että oppilaan kotioloissa on väkivaltaa, päihde- mielenterveysongelmia tai muita ongelmia.
Koulukohtaiset täsmennykset
- Opetuksen järjestäjä ja koulut tiedottavat kotisivuillaan yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon periaatteista ja menettelytavoista.
4. Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa
Jokaisella koululla tulee olla suunnitelma oppilashuollon yhteistyön järjestämisestä oppilaiden, heidän huoltajiensa sekä yhteistyökumppaneiden kanssa. Opetuksen järjestäjä ja koulut tiedottavat yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon periaatteista ja menettelytavoista huoltajille. Suunnitelmassa tulee näkyä:
1.miten oppilaan osallisuus toteutuu a) yhteisöllisen ja b) yksilökohtaisen oppilashuollon suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa
2. miten huoltajan osallisuus toteutuu a) yhteisöllisen ja b) yksilökohtaisen oppilashuollon suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa
3. miten yhteistyö toteutetaan muiden kumppaneiden kanssa (linkki huoli herää-suunnitelmaan). Tämä sisältää myös esim. päihteisiin, poissaoloihin, tapaturmiin yms. liittyvän yhteistyön sosiaalihuollon kanssa, joita ei erikseen tarvitse avata omissa suunnitelmissa tarkemmin
4. miten yhteistyö toteutetaan opiskelun siirtymävaiheissa
5. oppilashuoltosuunnitelman toteutumisen arviointi
5. Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen
Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan toimenpiteet suunnitelman toteuttamiseksi ja seuraamiseksi. Näitä ovat seurannasta vastuussa oleva taho koulussa, seurattavat asiat ja käytettävät menetelmät tietojen kokoamiseksi sekä seurannan aikataulu. Lisäksi kuvataan seurantatietojen käsittely ja hyödyntäminen koulun oppilashuollon kehittämisessä sekä keskeisistä tuloksista tiedottaminen oppilaille, huoltajille ja tarvittaville yhteistyötahoille.
Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen on osa opetuksen järjestäjän omavalvontaa koskevaa tehtävää. Opetuksen järjestäjä vastaa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen oppilashuoltopalveluista vastuussa olevien viranomaisten kanssa oppilashuollon kokonaisuuden omavalvonnan toteutumisesta.
Koulutuksen järjestäjän on arvioitava opiskeluhuollon toteutumista yhteistyössä Iin kunnan opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Jokaisen koulun vuosisuunnitelmassa tulee olla kuvaus koulukohtaisen oppilashuoltosuunnitelman arvioinnista. Rehtori / koulunjohtaja vastaa sen toteutumisesta. Koulukohtaisesti on mietittävä, seurannan aikataulu, seurattavat asiat, seurannassa käytettävät menetelmät ja seurantatietojen hyödyntäminen.