Paikallisessa opetussuunnitelmassa päätetään ja kuvataan tuen järjestäminen käytännössä mahdollisimman konkreettisesti alla olevissa asioissa.

Oppimisen ja koulunkäynnin tuen käytännön järjestämiseen liittyvät keskeiset paikalliset linjaukset

Iin kunnassa oppilaan tuki painottuu yleiseen ja tehostettuun tukeen. Tällä tarkoitetaan ennaltaehkäisevän työn ja varhaisen puuttumisen suunnitelmallista toteuttamista. Toiminta tapahtuu opettajien ja muiden tarvittavien ammattilaisten yhteistyönä. Myös oppilaan ja huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö on tiivistä, jolloin oppilaan tukemiseksi tehdään yksilökohtaisen tuen suunnitelmat kolmiportaisen tuen ohjeistusten mukaisesti. Laaja-alaisen erityisopetuksen ja moniammatillisen yhteistyön keinoin tuetaan ennaltaehkäisevää toimintaa ja pyritään ehkäisemään ongelmien syvenemistä ja monimuotoistumista Ennaltaehkäisevää työtä ja varhaista puuttumista tukee yhteisöllinen oppilashuoltotyö ja toimivat nivelvaiheet koulupolun eri vaiheissa.

Kunnassa toimii opetus- ja varhaiskasvatuspäällikkö, joka hallinnoi opetustoimen asioita ja esittelee niitä lautakunnalle ja toimii asiantuntijana lautakunnan kokouksissa. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta tekee päätökset esitysten pohjalta. Opetus- ja varhaiskasvatuspäällikkö käsittelee ja tekee opetusta koskevia päätöksiä (mm. erityisen tuen ja pidennetyn oppivelvollisuuden päätökset) kuullen tarpeen mukaan asiantuntijoita. Muista päätöksistä vastaavat rehtorit ja koulunjohtajat. Jos lapsella on oppimisessa ja koulunkäynnissä tuen tarvetta tiivistyy yhteistyö oppilashuollon palveluista vastaavien ja muiden tarvittavien asiantuntijoiden kanssa.

Iin kunnassa on käytössä lapset puheeksi -menetelmä oppilaan vahvuuksien sekä oppimis- ja kehitystarpeiden selvittämiseksi. Lapset puheeksi -menetelmän tavoitteena on ennaltaehkäistä perheiden ja lasten arkea uhkaavat tilanteet. Lapset puheeksi keskustelussa kartoitetaan lapsen arjessa olevia voimavaroja kotona ja koulussa Keskustelu tukeekin lasten kehitystä etenkin, kun lapsen elämäntilanteeseen liittyy vaikeuksia. Lapset puheeksi menetelmässä on kaksi keskustelua. Lapset puheeksi keskustelu ja neuvonpito pidetään kaikkien perheiden kanssa 8 kertaa. Ennen kouluikää ensisynnyttäjälle, 2, 3 ja 6 -vuotiaille ja koulussa toisella, neljännellä, seitsemännellä ja yhdeksännellä luokalla.

Lp keskustelu käydään koulun puolella huoltajan/huoltajien ja esi- tai luokanopettajan kanssa. Tällöin käydään perustason Lapset puheeksi keskustelu, jossa tunnistetaan lapsen elämässä olevia vahvuuksia (arjessa normaalisti sujuvia asioita) sekä mahdollisia haavoittuvuuksia (asioita, jotka ovat tai joista voi koitua ongelmia, jos niille ei tehdä mitään). Mikäli keskustelussa nousee esille useita tai suuria haavoittuvuuksia, joiden vuoksi halutaan jatkaa keskustelua, järjestetään neuvonpito.

Lapset puheeksi neuvonpitoon voidaan kutsua mukaan tarvittavia oppilashuollon työntekijöitä, tukipalveluiden työntekijöitä tai esimerkiksi perheen läheisiä aikuisia, joilla on mahdollisuus ja halu tukea kyseessä olevan lapsen arkea. Lapsen mukanaolo kussakin keskustelussa päätetään erikseen tilanteen ja lapsen kehitystason mukaan. Kaikissa keskusteluissa tehdään toimintasuunnitelma.

Tiedonsiirto nivelvaiheissa Esikoulusta alakouluun ja alakoulusta yläkouluun toteutetaan seuraavasti:

Kun oppilas siirtyy esiopetuksesta kouluun ja alakoulusta yläkouluun on tärkeää että tiedonsiirto on toimivaa nivelvaiheissa. Esioppilaan siirtyessä esiopetuksesta kouluun, esiopettajat täyttävät yhdessä huoltajien kanssa tiedonsiirtokaavakkeen Matkalla kouluun. Tarvittaessa varhaiserityisopettaja tai koulun erityisopettaja osallistuvat palaveriin. Kaavakkeet toimitetaan koulun erityisopettajalle, rehtorille / koulunjohtajalle tai tulevalle luokanopettajalle. Varhaiserityisopettaja ja erityisopettaja järjestävät tiedonsiirtopalaverin esikoululaisen siirtyessä kouluun joko keväällä tai alkusyksystä niille kouluun tulijoille, joilla on ollut tuen tarvetta. Mukaan kutsutaan huoltajien, mahdollisten terapeuttien lisäksi koululta riittävän monipuolinen edustus kuten tulevan koulun erityisopettaja, luokanopettaja ja rehtori.

Kevään aikana kaikilla kouluilla pidetään laajempi tiedonsiirtopalaveri kaikista esioppilaista. Siinä esikouluopettajat ja varhaiserityisopettajat tulevat kouluille yksi päiväkoti kerrallaan kertomaan omista esioppilaistaan rehtorille/koulunjohtajille, erityisopettajille ja tuleville ykkösluokan opettajille. Palaverissa he palauttavat kouluille oman ryhmänsä esioppilaiden tiedonsiirtokaavakkeet Esiopetuksesta kouluun ja välittävät tiedot kouluvalmiustesteistä ja kolmiportaisen tuen päätöksistä.

Kuudennelta luokalta yläkouluun: Erityisen tuen päätös tarkistetaan ennen yläkoululle siirtymistä kuudennen luokan keväällä, viimeistään maaliskuussa. Tämä toimintamalli on kirjattu erityisen tuen osioon. Yläkoululla järjestetään tiedonsiirtopalaverit helmi-maaliskuussa. Koollekutsuja on yläkoulun opinto-ohjaaja. Jokaisen luokan tiedonsiirtopalaverissa ovat paikalla luokanopettaja, alakoulun erityisopettaja, yläkoululta opinto-ohjaaja, kuraattori, yläkoulun erityisopettaja ja kouluterveydenhoitaja.

Erityisopettajat testaavat lukitaitoja ja matemaattisia taitoja kuudennen luokan aikana. Testitulokset annetaan luokanopettajille tiedonsiirtopalavereihin mennessä ja kirjataan Wilmaan. Kuudensien luokkien luokanopettajat täyttävät kaikista oppilaistaan tiedonsiirtolomakkeen. Kuraattori tapaa kaikki kuudesluokkalaiset yläkouluun siirtymiseen liittyvissä asioissa. Kuudesluokkalaiset käyvät tutustumiskäynnillä yläkoulussa toukokuussa. Alakoulut huolehtivat siirtyvien oppilaiden pedagogiset asiakirjat ajan tasalle ennen lukuvuoden loppua. Rehtorit huolehtivat oppilaiden lausunnot ja paperit yläkouluun.

Yläkoulu : Seitsemänsien luokkien luokanvalvojille järjestetään tiedonsiirtopalaverit viimeistään elokuun aikana. Kuraattori, opinto-ohjaaja ja laaja-alainen erityisopettaja kutsuvat seitsemänsien luokkien luokanvalvojat koolle. Luokanvalvojat saavat kuudensien luokkien luokanopettajien täyttämät siirtolomakkeet sekä muut opetuksen järjestämisen kannalta olennaiset siirtotiedot.

oppimisen ja tuen tarpeiden seuranta järjestetään Iin kunnassa seuraavasti:

Iin kunnassa kaikille esioppilaille tehdään Turun mallin mukainen kouluvalmiustesti. Testin tekee varhaiskasvatuksessa varhaiserityisopettaja ja koulun puolella erityisopettaja. Kouluvalmiustestit tehdään helmikuun aikana.

Oppimisen tuen seuranta Iin kunnan koulujen alaluokilla suoritetaan eri luokka-asteilla äidinkielen ja matematiikan monipuolisilla testeillä. Erityisopettaja ja luokanopettaja sopivat yhteisesti testien tekemisestä ja ajankohdasta.

Ensimmäisellä luokalla syyslukukauden alussa kartoitetaan lukuvalmiutta ja artikulaatiota lähtötasomittauksella, jossa selvitetään oppilaan kielellisiä valmiuksia ja luki-taitoja. Muutoin alkuopetusluokilla tehdään tarpeen mukaisesti sanasaneluja sekä lukunopeustestejä, joista voi arvioida oppilaiden lukiopetuksen tarvetta. Toisen luokan lopussa arvioidaan oppilaan matemaattisia valmiuksia (Kymppi-kartoitus 1) sekä luku- ja kirjoitustaitoa.

Kolmannen ja neljännen luokan aikana erityisopettaja ja luokanopettaja arvioivat yhdessä tarvittavat lukitestit, joissa arvioidaan oppilaan lukunopeus, luetun ymmärtämistaidot sekä tekstin oikeinkirjoittaminen. Lisäksi testataan, että oppilas osaa kertotaulut.

Viidennellä luokalla mitataan oppilaan matemaattisia taitoja (Kymppi-kartoitus 2) sekä voidaan tarkistaa oikeinkirjoitus tekstisanelulla. Erityisopettaja ja luokanopettaja arvioivat yhdessä myös muut tarvittavat lukemisen ja kirjoittamisen testit viidennen ja kuudennen luokan aikana. Yläkoulua varten toimitetaan lukunopeustesti ja Kymppikartoitus (2) –tulokset.

Kuudennella luokalla erityisopettajat testaavat lukitaitoja ja matemaattisia taitoja. Testitulokset annetaan luokanopettajille tiedonsiirtopalavereihin mennessä. Tulokset kirjataan yläkoulun opettajien käyttöön Wilmaan. Seitsemänsien luokkien oppilaille matematiikan opettajat teettävät lähtötasotestit. Testi mittaa alakoulun oppimäärän osaamista. Laaja-alainen erityisopettaja teettää tarvittaessa oppilaille yksilöllisiä lukitestejä

Opetus ja kasvatus tulee järjestää yhteistyössä huoltajien kanssa siten, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea. Kun oppilaalla on tuen tarvetta, kodin ja koulun yhteistyön merkitys korostuu. Yhteistyötapoja ja toimintamalleja kehitellään koko perusopetuksen ajalle ja koulunkäynnin nivelvaiheisiin. Erityisen tärkeää on tiedonkulku oppilaan siirtyessä toiselle asteelle. Tällöin olisi erityisen tärkeää, että vastaanottava oppilaitos saisi aloittavasta oppilaasta kaikki opetukseen vaikuttavat tiedot.

Koulun henkilöstön tulee tuntea säädökset ja määräykset, jotka liittyvät huoltajan kanssa tehtävään yhteistyöhön oppilaan tukeen liittyvissä asioissa. Huoltajalle annetaan tietoa niiden soveltamisesta koulun arjessa, esimerkiksi oppilasta koskevien asioiden käsittelystä, tietojen saannista ja niiden luovuttamisesta sekä salassapidosta. Koulun henkilöstön on tärkeää olla yhteydessä kotiin heti, kun oppilaalla ilmenee oppimisen tai koulunkäynnin ongelmia tai hänen hyvinvointinsa on vaarantumassa. Ensisijaisena yhteydenpitokanavana Iissä toimii Wilma, erityisoppilailla tarvittaessa myös reissuvihko. Kiireellisemmissä asioissa kotiin soitetaan tai laitetaan tekstiviestiä. Oppilaille ja huoltajille annetaan tietoa tuen saannin mahdollisuuksista, tuen kolmiportaisuudesta sekä käytettävissä olevista tukimuodoista. Huoltajia kannustetaan tukemaan lapsensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä. Tällä tarkoitetaan, että huoltaja vastaa oppilaan läksyjen tekemisestä ja kokeisiin valmistautumisesta. Iissä kokeet ja läksyt merkitään Wilmaan tai erityisoppilaille tarvittaessa reissuvihkoon, josta huoltajan on ne helppo tarkistaa.

Oppilaan edistymisen ja tuen tarpeen arviointi sekä tuen suunnittelu on osa kodin ja koulun säännöllistä yhteistyötä. Koteihin tiedottaminen on tärkeässä roolissa. Oppilaille ja huoltajille annetaan tietoa tuen saannin mahdollisuuksista, tuen kolmiportaisuudesta sekä käytettävissä olevista tukimuodoista. Huoltajia kannustetaan tukemaan lapsensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä. Tavoitteena on toimia yhteisymmärryksessä oppilaan ja huoltajan kanssa. Opettaja tai erityisopettaja suunnittelee tukitoimet yhteistyössä huoltajien kanssa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi pedagogiset asiakirjat käydään läpi oppilaan ja huoltajien kanssa. Huoltajan ja oppilaan on hyväksyttävä ehdotetut tukitoimet. Oppilas tai huoltaja ei voi kieltäytyä perusopetuslaissa säädetyn tuen vastaanottamisesta. Oppilas voi tarvita myös yksilökohtaisen oppilashuollon tukea. Yksilökohtaisen oppilashuollon tuki perustuu vapaaehtoisuuteen ja edellyttää oppilaan tai tarvittaessa huoltajan suostumusta. Mikäli huoltajat tai oppilas kieltäytyvät yksilökotaisen oppilashuollon tuesta opetushenkilöstö hakee ratkaisuja oppilaan ongelmiin muita reittejä, esimerkiksi lastensuojelun kautta. Koulu ja koti voivat nykykäytännön mukaan saada tukea ja ohjausta myös sosiaalitoimen kautta.

Koteihin tiedottaminen on tärkeässä roolissa. Oppilaille ja huoltajille annetaan tietoa tuen saannin mahdollisuuksista, tuen kolmiportaisuudesta sekä käytettävissä olevista tukimuodoista. Huoltajia kannustetaan tukemaan lapsensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä.

Yleinen tuki

Yleinen tuki on varhaisin keino vastata oppilaan oppimisen erilaisiin haasteisiin. Tällöin puhutaan yksittäisistä pedagogisista ratkaisuista, joilla oppilaan tilanteeseen pyritään vaikuttamaan. Luokanopettaja/esiopettaja pitää vanhempainkeskusteluja, joissa keskustellaan oppilaan koulunkäynnistä. Tarvittaessa konsultoidaan erityisopettajaa ja mietitään yhdessä työkaluja arjen helpottamiseksi.

Yleinen tuki järjestetään koulussa oppilaan omaan luokkaan. Tuen suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa luokanopettaja /esiopettaja /aineenopettaja /erityisopettaja. Pedagogisina menetelminä voidaan käyttää mm. jakoryhmiä, tukiopetusta, ohjaajan tukea tai eriyttävän materiaalin käyttöä, yhteistyön tehostamista eri yhteistyötahojen kanssa, opetusryhmien joustava muuntelua sekä tarvittaessa osa – aikaista erityisopetusta. Osa aikaisesta erityisopetuksesta on kerrottu tarkemmin erityisen tuen kohdalla.

Koulu toimii yhteistyössä oppilaan puhe- ja toimintaterapeuttien, psykologin ja sosiaalitoimien työntekijöiden kanssa. Erityisopettaja antaa puheopetusta (mm. s/r-äänteen korjaamiseksi), jonka ajaksi koti lupautuu tekemään lapsen kanssa tarvittavia harjoituksia. Mikäli lapsesta on huolta, vanhemmat voivat ottaa yhteyttä mm. psykologiin tai sosiaalitoimeen. Vanhempien pyynnöstä myös koulun edustaja voi olla yhteydessä näihin tahoihin.

Yleisen tuen oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelmasta täytyy löytyä tietoa koulunkäynnin tavoitteista, pedagogisista ratkaisuista, opetusjärjestelyistä, oppilaan tarvitsemasta tuesta ja ohjauksesta. Mikäli yleisen tuen oppimissuunnitelmaa ei laadita, tulee yleisen tuen käytänteet merkitä kuitenkin Wilman muistioon. Oppilaan ja vanhempien kanssa käydään yhdessä läpi oppimisen haasteita ja sitä, millaisilla pedagogisilla ja muilla mahdollisilla keinoilla pyritään turvaamaan oppimisen ja koulunkäynnin suotuisa eteneminen. Huoltajille tarjotaan vanhempainkeskustelun lisäksi Lapset puheeksi – keskustelua. Jos keskusteluissa nousee esiin pieniäkin huolen aiheita, suunnitellaan yhdessä huoltajan kanssa arjen tukikeinoja sekä mietitään tehostettuun tukeen siirtämisen tarvetta.

Tehostettu tuki

Mikäli yleisen tuen keinot eivät ole riittäviä, tulee oppilaalle tarjota oppimissuunnitelman mukaisesti tehostettua tukea. Tehostetussa tuessa oppilas saa pitkäjänteisempää, jatkuvaa ja vahvempaa tukea koulunkäyntiinsä kuin yleisessä tuessa. Tehostettu tuki tulee järjestää siten, että se huomioi oppilaan yksilölliset tarpeet. Tehostettu tuki annetaan muun opetuksen yhteydessä oppilaan luokassa tai pienryhmässä. Rehtori tai koulun johtaja tekee tehostetun tuen päätöksen.

Tehostetun tuen aikana ovat käytössä kaikki perusopetuksen tukimuodot lukuun ottamatta erityisen tuen päätöksellä annettavaa eritysopetusta sekä oppiaineiden oppimäärien yksilöllistämistä. Osa-aikaista erityisopetusta merkitys vahvistuu tehostetun tuen aikana, etenkin jos oppilas on yleisopetuksen luokassa. Osa aikaisesta erityisopetuksesta on kerrottu tarkemmin erityisen tuen kohdalla. Tehostetun tuen muodot Iin kouluissa ovat: opetuksen eriyttäminen, opintojen yksilöllinen ohjaaminen, joustavat opetusjärjestelyt, kuvien käyttö, eriyttävän, konkreettisen materiaalin käyttö, laajempi erityisopetus mm osittaiset pienluokkatunnit, avustajapalvelut, tiivis yhteistyö huoltajien, oppilashuollon, moniammatillisten yhteistyökumppaneiden ja oppilasta opettavien opettajien välillä ja osa-aikainen tai kokoaikainen erityisopetus.

Iin kunnassa käytetään opetushallituksen laatimia pedagogisia asiakirjoja ja päätökset kirjataan sähköisesti Wilmaan. Tehostettuun tukeen siirtämistä arvioiva Pedagoginen arvio - asiakirjan laatimisesta vastaa erityisopettaja. Hän kokoaa yhdessä opettajan kanssa tiedot pedagogiseen arvioon. Arvioon kirjatut oppimisen tuen järjestämisen menetelmät ja keinot käydään läpi huoltajien kanssa. Laatimisessa käytetään tukena asiantuntijalausuntoja. Pedagoginen arvio kirjataan Wilmaan, jossa se on huoltajien nähtävänä. Pedagoginen arvio käsitellään oppilashuoltoryhmässä, ja mikäli moniammatillinen oppilashuolto toteaa pedagogisen arvion perusteella tehostetun tuen tarpeelliseksi, se suosittelee oppilaan siirtoa tehostettuun tukeen. Tämän jälkeen rehtori/koulunjohtaja siirtää oppilaan tehostettuun tukeen. Päätös kirjataan Wilmaan.

Pedagogisessa arviossa kuvataan:

• oppilaan oppiminen ja koulunkäynnin kokonaistilanne
• oppilaan oppimisvalmiudet ja erityistarpeet
• arvio jatkotuen tarpeesta ja tukijärjestelyistä
• oppilaan vahvuudet, työskentelytaidot ja sosiaaliset taidot
• arvio siitä, millaisilla tukitoimenpiteillä oppilasta voidaan tukea

Kun oppilas on siirretty tehostettuun tukeen, laaditaan hänelle oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan yksilölliset oppimisen tavoitteet lukuvuodelle, erityiset pedagogiset ratkaisut, jo saadun erityisopetuksen riittävyys ja vaikutus, kuvauksen yhteistyöstä ja erilaisten palvelujen saatavuudesta sekä tuen vaikuttavuuden arviointi ja seuranta. Sen laatimisesta vastaavat lapsen oma esiopettaja / opettaja ja erityisopettaja yhdessä huoltajien kanssa. Suunnitelman laadintaan osallistuvat myös muut yhteistyötahot tarpeen mukaan. Oppimissuunnitelma pohjautuu tietoon, joka on kirjattu pedagogiseen arvioon. Tehostetun tuen käytännön toteutuminen on kuvattu edellä. Tehostetun tuen aikana tehdään tiivistä yhteistyötä huoltajien kanssa. Yhteistyömuotoja ovat mm. palaverit, puhelinkeskustelut ja Wilma-viestit.

Mikäli oppilas on jo siirretty aiemmin tehostettuun tukeen, oppimissuunnitelma laaditaan syksyn alussa. Siihen kirjataan tavoitteet tulevalle kuluvalle lukuvuodelle ja samalla tarkastellaan tuen tarvetta. Erityisopettaja ja luokanopettaja toimivat koolle kutsujina arviointitilanteessa. Vanhemmat osallistuvat tehostetun tuen laadintaan ja päivittämiseen yhdessä koulun henkilökunnan kanssa. Huoltajat tukevat osaltaan yhdessä sovittuja tukitoimia lapsen omassa kotiympäristössä. Oppimissuunnitelma voidaan tarvittaessa päivittää kevään aikana.

Mikäli oppilas ei tarvitse enää tehostettua tukea, päätös tehostetusta tuesta voidaan tarvittaessa purkaa laatimalla uusi pedagoginen arvio. Purkaminen tehdään aina yhteistyössä huoltajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Erityisopettaja kokoaa pedagogisen selvityksen muiden koulun puolen henkilöiden kanssa. Tehostetusta tuesta oppilas siirtyy yleiseen tukeen. Päätöksestä vastaa rehtorit ja koulunjohtajat. Oppilas voidaan myös siirtää tehostetusta tuesta erityiseen tukeen, mikäli tehostetun tuen keinot eivät ole riittävät turvaamaan oppilaan oppivelvollisuuden suorittamista.

Erityinen tuki

Mikäli tehostetun tuen keinot eivät ole riittäviä, tulee oppilaalle tarjota opetussuunnitelman mukaisesti erityistä tukea. Erityiseen tukeen sisältyvillä pedagogisilla ratkaisuilla pyritään ensisijaisesti turvaamaan oppilaan oppiminen. Pedagogiset ratkaisut voivat liittyä esimerkiksi opetukseen ja työtapoihin tai valittaviin materiaaleihin ja välineisiin. Erityisen tuen sekä pidennetyn oppivelvollisuuden viranomaispäätökset tekee opetus- ja varhaiskasvatuspäällikkö. Rehtori tai koulunjohtaja toimittaa asiakirjat opetus- ja varhaiskasvatuspäällikölle. Erityisopettaja kokoaa tätä varten pedagogisen selvityksen, johon kirjataan oppilaan tuen tarpeet. Ennen selvityksen laatimista kuullaan oppilaan huoltajia yhteisessä palaverissa.

Erityinen tuki järjestetään oppilaan omaan yleisopetuksen luokkaan tai pienluokkaan. Pienluokassa opetuksesta vastaa pääsääntöisesti erityisluokanopettaja ja yleisopetuksen luokassa tukea antaa laaja-alainen erityisopettaja. Erityisen tuen oppilaalla on oikeus pedagogisen tuen ohella myös muuhun tukeen kuten ohjaukseen, yksilökohtaiseen oppilashuoltoon, tulkitsemis- ja avustajapalveluihin sekä erilaisiin apuvälineisiin. Erityisen tuen aikana oppilaalle voidaan yksilöllistää lisää oppiaineita, jos oppilas ei saavuta yleisopetuksen mukaisia tavoitteita oppiaineessa. Osa-aikaisessa ja kokoaikaisessa erityisopetuksessa koulu tekee huoltajien kanssa tiivistä yhteistyötä oppilaan arjen sujumiseksi. Käytänteisiin voi kuulua myös tukipalveluiden tai tarvittavien apuvälineiden järjestäminen (eriyttäminen, kuvatuki, äänikirjat, oppikokonaisuuksien opettaminen yksittäisten oppiaineiden sijaan).

Pedagogisen selvityksen laatimisesta vastaavat erityisopettaja yhdessä luokanopettajan /esiopettajan /aineenopettajien kanssa. Mukana laatimisessa voivat olla myös moniammatillisen työryhmän jäsenet (mm. lääkäri, terapeutit, psykologi). Selvityksessä arvioidaan tehostetun tuen riittävyys ja oppilaan kokonaistilanne. Pedagoginen selvitys laaditaan Wilmaan.

Pedagogisessa selvityksessä kuvataan:

• oppilaan saama tehostettu tuki ja arvio tuen riittävyydestä
• selvitys oppilaan ja huoltajien kuulemisesta
• oppilaan oppimisen edistyminen oppimisen ja koulunkäynnin kokonaistilanne
• oppimisvalmiudet ja erityistarpeet
• arvio jatkotuen tarpeesta
• oppilaan vahvuudet, työskentelytaidot ja sosiaaliset taidot
• arvio siitä ja tarvitseeko oppilas yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän.
• pääsääntöinen opetusryhmä, tarvittavat tukimuodot sekä tarvittaessa oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen.

Tämän jälkeen asia käsitellään oppilashuoltoryhmässä. Mikäli moniammatillinen oppilashuolto toteaa pedagogisen selvityksen perusteella erityisen tuen tarpeelliseksi, se suosittelee oppilaan siirtoa erityiseen tukeen. Rehtori/koulunjohtaja toimittaa erityisen tuen paperit liitteineen opetus- ja varhaiskasvatuspäällikölle, joka tekee virallisen päätöksen erityiseen tukeen siirtämisestä. Pedagogisen selvityksen kansilehdeksi laitetaan Erityisen tuen päätös/purkaminen-lomake.

11 -vuotinen oppivelvollisuus: Kun oppilas ei voi vammaisuuden tai sairauden takia suorittaa oppivelvollisuuttaan yhdeksässä vuodessa, hänellä on oikeus 11-vuotiseen opiskeluun. Oppivelvollisuus alkaa 6 -vuotiaana ja kaksi ensimmäistä kouluvuotta ovat esikouluvuosia (ensimmäinen vuosi varhaiskasvatuksen puolella ja toinen koulussa). Päätös tehdään jo ennen oppivelvollisuuden alkamista moniammatillisen yhteistyön tuloksena. Iissä päätöksen tekee opetus- ja varhaiskasvatuspäällikkö. Opetus järjestetään oppilaan yksilölliset valmiudet huomioon ottaen joko yleisopetuksen luokassa, osa-aikaisena erityisopetuksena tai pienluokassa. Oppilaalle laaditaan HOJKS-asiakirja yhteistyössä vanhempien ja oppilaan arkeen osallistuvien yhteistyökumppanien kanssa.

Kun oppilas saa virallisen erityisen tuen päätöksen, hänen oppimiselleen luodaan lukuvuosittain henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) tavoitteet. HOJKS täytyy laatia yhden kuukauden sisällä siitä, kun opetus- ja varhaiskasvatuspäällikkö on tehnyt päätöksen oppilaan siirtämisestä erityiseen tukeen. Mikäli oppilas on jo siirretty aiemmin erityiseen tukeen, HOJKS laaditaan syyslukukauden alussa. HOJKS on päivitettävä vähintään kerran vuodessa ja lisäksi aina silloin, kun oppilaan tuen tarve tai opetuksen tavoitteet muuttuvat HOJKS laaditaan aina yhdessä huoltajien kanssa. HOJKS:n laadintaan osallistuvat lisäksi kaikki ne opettajat joiden oppitunneilla oppilas tarvitsee oppimisensa tueksi erilaisia tukitoimia. Tarvittaessa HOJKS:n laadinnassa on hyvä olla mukana myös oppilaan kuntoutukseen osallistuvat toimijat. Kevään arvioinnissa ja seurannassa toimitaan yhteistyössä huoltajien kanssa.

HOJKS:n tulee sisältää seuraavat tiedot:
1. Oppilaalle, joka opiskelee yleisopetuksen oppimäärien mukaan, laaditaan HOJKS, johon kirjataan oppilaskohtaiset tavoitteet, pedagogiset ratkaisut ja opetuksen erityisjärjestelyt

1. Oppilaalla jolla on yksilöllistettyjä aineita, laaditaan HOJKS, johon kirjataan yksilöllistettyjen oppiaineiden tavoitteet ja sisällöt tarkemmin. Yksilöllistämisestä kuvataan tarkemmin seuraavissa kappaleissa.
2. Oppilaalle, joka opiskelee toiminta-alueittain, laaditaan HOJKS, johon kirjataan oppilaan yksilölliset tavoitteet ja keskeiset sisällöt toiminta-alueittain.

Oppilaalla on tarvittaessa oikeus yksittäisten aineiden yksilöllistämiseen. Eri oppiaineissa ilmeneviä vaikeuksia voidaan ennaltaehkäistä ja tukea erilaisilla yleisen ja tehostetun tuen keinoilla. Tällöin oppilaan suoriutumista ja edistymistä arvioidaan suhteessa yleiseen oppimäärään. Mikäli yleisen ja tehostetun tuen tukikeinot eivät ole riittäviä, jotta oppilas voisi saavuttaa yleisen oppimäärän tavoitteet hyväksytysti, voidaan oppiaineen oppimäärä yksilöllistää. Täytyy kuitenkin huomioida, että esimerkiksi kieli- tai kulttuuritausta, puutteellinen motivaatio tai poissaolot eivät ole sellaisenaan syy oppimäärän yksilöllistämiseen.

Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen tarkoittaa oppimiselle asetettavan tavoitetason määrittelemistä oppilaan oppimisedellytysten mukaiseksi. Tavoitteiden tulee olla oppilaalle riittävän haasteellisia. Oppimäärän yksilöllistämisestä määrätään aina erityisen tuen päätöksessä. Pedagoginen selvitys sisältää aina erilliset perustelut yksilöllistämiselle jokaisessa yksilöllistetyssä oppiaineessa. Jos yksilöllistettyjen oppiaineiden määrää on tarpeen myöhemmin lisätä tai vähentää, laaditaan uusi pedagoginen selvitys kyseisetä oppiaineesta. Selvitystä täydennetään tarvittaessa asiantuntijalausunnolla. Päätöksen laajennetusta erityisestä tuesta tekee opetus- ja varhaiskasvatuspäällikkö.

Jos oppilas opiskelee oppiaineen yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, varustetaan kyseisen oppiaineen numeroarvosana ja sanallinen arvio tähdellä (*). Todistuksen lisätietoja-kohdassa täytyy olla maininta, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan. Oppilaan arviointi suoritetaan suhteessa HOJKS:ssa määriteltyihin oppilaan yksilöllisiin tavoitteisiin.

Erityisen tuen päätös tarkistetaan toisen vuosiluokan jälkeen sekä keväällä kuudennella luokalla ennen seitsemännelle luokalle siirtymistä. Tarkistamista varten laaditaan pedagoginen selvitys, joka käsitellään oppilashuollollisesti. Selvityksen ja sen käsittelyn perusteella tehdään päätös erityisen tuen jatkamisesta tai päättämisestä. Mikäli erityinen tuki päättyy, rehtori tai koulunjohtaja toimittaa pedagogisen selvityksen ja muut tarvittavat asiakirjat opetus- ja varhaiskasvatuspäällikölle, joka tekee päätöksen erityisen tuen päättämisestä. Mikäli erityisen tuen tarve jatkuu, erityisopettaja kirjaa asian Wilman pedagogiseen selvitykseen.

Päätös erityisestä tuesta voidaan tarpeen vaatiessa purkaa perusopetuksen aikana uudella pedagogisella selvityksellä. Päätös tehdään aina yhteistyössä koulun, huoltajien ja moniammatillisen asiantuntijaryhmän kanssa. Erityisopettaja kokoaa pedagogisen selvityksen. Erityisestä tuesta oppilas palautuu tehostetun tuen piiriin.

iin kunnassa toimii yläkoulussa joustavan perusopetuksen luokka, JOPO – luokka. Iissä Jopo-luokassa työskentelee opettaja, nuorisotyöntekijä ja koulunkäynnin ohjaaja. Tarpeen mukaan työhön otetaan mukaan aineenopettajia ja koulun muuta henkilöstöä. Jopo - tiimiin kuuluvat mm. rehtori, opettaja, nuorisotyöntekijä, koulunkäynnin ohjaaja, kuraattori, ja opinnonohjaaja ja erityisopettajat.

Perusopetuslain mukaan kunta voi järjestää päättämässään laajuudessa perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien yhteydessä annettavaa joustavan perusopetuksen toimintaa. Joustavan perusopetuksen toiminnan tavoitteena on vähentää perusopetuksen keskeyttämistä ja ehkäistä syrjäytymistä. Joustavan perusopetuksen toiminnalla tarkoitetaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan järjestettävää opetusta sekä oppimisen ja kasvun tukea. Opetus järjestetään pienryhmämuotoisesti koulussa, työpaikoilla ja muissa oppimisympäristöissä moniammatillista yhteistyötä sekä tuki- ja neuvontapalveluita käyttäen. Joustavan perusopetuksen toiminta on tarkoitettu niille 8-9 -luokkien oppilaille, joilla on alisuoriutumista ja koulumotivaation puutetta sekä oppilaille, joita näyttäisi uhkaavan syrjäytyminen jatkokoulutuksesta ja työelämästä.

Poikkeuksellisesti toimintaan voidaan ottaa myös erityistä tukea saava oppilas, mikäli oppilas kykenee noudattamaan joustavan perusopetuksen toiminnassa käytettävää opetussuunnitelmaa ja järjestelyä voidaan kokonaisuutena pitää oppilaan edun mukaisena. Oppilas valitaan toimintaan oppilaan tai hänen huoltajiensa tekemän hakemuksen perusteella. Otettaessa oppilaita toimintaan heihin sovelletaan yhdenvertaisia valintaperusteita. Oppilasvalinnasta päättää joustavaa perusopetusta tarjoavan koulun rehtori. Koska Jopo-luokka on koko Iin kunnan yhteinen, Kuivaniemen koulun oppilailla on myös mahdollisuus hakea Jopo-opetukseen. Kuivaniemen koulusta on ollut mahdollisuus sijoittaa Jopo-luokalle yksi oppilas lukuvuodessa.

Oppilasvalinnasta tehdään hallintopäätös. Päätös valmistellaan moniammatillisesti oppilashuoltotyössä. Oppilasvalinnassa korostetaan oppilaan omaa motivaatiota opiskella joustavan perusopetuksen tavoitteiden mukaisesti sekä kykyä toimia itsenäisesti erilaisissa oppimisympäristöissä, kuten työssä oppimispaikoilla. Joustavan perusopetuksen oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma tai tarkistetaan hänelle jo aiemmin laadittua oppimissuunnitelmaa. Valinta tapahtuu seuraavan aikataulun mukaisesti: Syyslukukaudella kunnan 7 ja 8 luokkalaisia huoltajineen tiedotetaan joustavan perusopetuksen Jopo- luokasta. Hakuaika ajoittuu helmi- maaliskuulle. Hakemusten perusteella oppilas kutsutaan Jopo-tiimin haastatteluun huhti - toukokuun aikana. Rehtori tekee hallintopäätöksen Jopo-luokalle valituista toukokuun aikana.

Joustavan perusopetuksen tavoitteena on vahvistaa kokonaisvaltaisesti oppilaan opiskelumotivaatiota ja elämänhallintaa. Perusopetuksen oppimäärän suorittamisen lisäksi tavoitteena on tukea oppilasta toisen asteen koulutukseen siirtymisessä sekä antaa valmiudet selviytyä opiskelussa. Erityistä huomiota kiinnitetään työmuotoihin, joilla vahvistetaan huoltajien, opettajien, jopo-ohjaajan sekä kaikkien joustavassa perusopetuksessa työskentelevien yhteistä kasvatustyötä. Toiminta toteutetaan perusopetusta koskevien yleisten säädösten ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden tavoitteiden ja sisältöjen mukaisesti. Opetus järjestetään koulussa lähiopetuksena ja osaksi työpaikoilla sekä muissa oppimisympäristöissä ohjattuna opiskeluna. Oppilasta varten asetetut tavoitteet, oppimisympäristöt sekä tukitoimet suunnitellaan ja toteutetaan siten, että ne vastaavat perusopetuksen tavoitteita. Joustavassa perusopetuksessa painotetaan toiminnallisia ja työpainotteisia opiskelumenetelmiä.

Oppimissuunnitelmassa kuvataan oppilaan joustavan perusopetuksen järjestäminen koulussa ja muissa oppimisympäristöissä, moniammatillinen yhteistyö, tarvittavat tuki- ja neuvontapalvelut sekä toiminnan seuranta. Joustavan perusopetuksen oppilas voi saada tarvitsemaansa yleistä tai tehostettua tukea. Mikäli oppilaalle on tehty päätös erityisen tuen antamisesta, joustavan perusopetuksen toteuttaminen kuvataan vastaavalla tavalla henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Jos joustavan perusopetuksen toiminta päättyy yksittäisen oppilaan kohdalla ennen perusopetuksen päättymistä, tehdään siitä hallintopäätös. Hallintopäätöksen tekee rehtori.

Joustava perusopetus toteutetaan pienryhmämuotoisesti, mikä edellyttää yleensä oman opetusryhmän muodostamista. Opetusta voidaan antaa myös osittain tai kokonaan muun ryhmän yhteydessä. Muissa oppimisympäristöissä, kuten työpaikoilla, tapahtuva oppiminen on oleellinen osa joustavaa perusopetusta. Opiskelun tulee sisältää riittävästi opettajan antamaa vuorovaikutteista opetusta myös muissa oppimisympäristöissä toteutettavien opetusjaksojen aikana. Oppilaalle annetaan näille jaksoille opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisia oppimistehtäviä. Suoriutuminen ja oppimistehtävät arvioidaan osana oppilaan arviointia.

Joustavan perusopetuksen Jopo -luokalla opiskellaan yleisopetuksen tavoitteiden mukaisesti huomioiden opetusjärjestelyissä oppilaan yksilölliset tarpeet. Yksilöllisinä opetusjärjestelyinä voidaan hyödyntää mm. lyhennettyä koulupäivää tai etäopiskelua. Koulu sopii kirjallisesti opettajien ja työpaikalla tai muualla koulun ulkopuolella opiskelua ohjaavien henkilöiden työnjaosta ja vastuista. Muissa oppimisympäristöissä toteutettavat opetusjaksot suunnitellaan yhteisymmärryksessä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa. Oppilaalla on oikeus saada tarvitsemaansa ohjausta sekä oppimisen ja koulunkäynnin tukea myös näiden jaksojen aikana. Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että kaikissa oppimisympäristöissä on huolehdittu työturvallisuudesta ja varauduttu mahdollisten tapaturmien varalta. Rehtorin tulee huolehtia, että joustavan perusopetuksen tehtävissä toimivat henkilöt, koulun ulkopuoliset toimijat mukaan lukien, ovat perehtyneet tietosuojaan ja salassapitoon liittyviin säädöksiin.

Toiminta-alueittain järjestettävä opetus :Oppilas, joka on vaikeasti kehitysvammainen tai muulla tavoin vammautunut tai vakavasti sairastunut koulunkäynnin aloittamisen jälkeen, voi opiskella oppiainejaon sijasta toiminta-alueittain. Toiminta-alueittain järjestetyn opetuksen oppilaat opiskelevat pienluokassa. Ryhmässä saa olla enintään kuusi (EHA 2) oppilasta. Opetuksen järjestäjän tulee huolehtia riittävistä toiminta-alueittain opiskelevan oppilaan tarvitsemista tuki-, ohjaus- ja avustajaresursseista. Tärkeää on huomioida myös oppimisympäristön esteettömyys; erilaiset apuvälineet, niiden käyttö ja säilytys.

Toiminta-alueittain opiskelevat oppilaat on siirretty erityiseen tukeen ja heille on myönnetty 11-vuotinen pidennetty oppivelvollisuus useimmiten jo ennen oppivelvollisuuden alkua. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalla oppilaalla on oikeus saada esiopetusta sen syyslukukauden alusta, jolloin hän täyttää viisi vuotta. Esiopetus kestää heillä kaksi vuotta ennen ensimmäiselle luokalle siirtymistä. ESI 1 –luokka suoritetaan pääsääntöisesti päivähoidon puolella, jonka jälkeen hän siirtyy peruskouluun suorittamaan ESI 2 -luokkaa. Toiminta-alueittain opiskelevien oppilaiden kohdalla yhteistyö huoltajan ja muiden moniammatillisten asiantuntijoiden kanssa on tärkeässä roolissa. Yhteistyötä tehdään mm. erilaisten terapeuttien, erityishuoltopiirin, sosiaalitoimen, oppilashuollon kanssa. Yhteistyö aloitetaan hyvissä ajoin myös eri hallintokuntien ja varhaiskasvatuksen kanssa ennen pidennetyn oppivelvollisuuden alkamista.

Toiminta-alueittain järjestetyssä opetuksessa tuetaan yksilöllisesti oppilaan kokonaiskehitystä ja ylläpidetään oppilaan toimintakykyä. Arvioitavat toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäistoimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Motoristen toimintojen osa-alueella oppilas harjoittelee hienomotorisia taitoja mm. erilaisten kynätehtävien, leikkaamisen, ompelemisen ja pujottelun avulla. Hän harjoittelee karkeamotorisia taitoja; hyppimistä, kiipeilyä, pallottelua, hiihtämistä, luistelua, juoksua, tasapainoilua sisä- ja ulkoliikunnassa. Nämä kaikki kehittävät koordinaatiota ja lihasvoimaa.

Tukiviittomat ja erilaiset kuvat ovat olennainen osa kieli ja kommunikaatio toiminta-aluetta. Ne helpottavat vuorovaikutusta etenkin niiden oppilaiden osalta, jotka eivät osaa puhua. Kuva jäsentävät hyvin koulupäivän kulkua, joten näin hän osaa ennakoida, mitä oppitunteja on tulossa ja mitä häneltä odotetaan. Sosiaaliset taidot ovat osa jokaisen oppilaan arkea ja koulupäivää. Niitä harjoitellaan koko koulupäivän ajan: mm. vuorovaikutus, tunnetaidot, vuoron odottaminen, kielteisten reaktioiden näyttäminen toista henkilöä vahingoittamatta ja myönteistä palautetta oppilaalle onnistumisesta tai sinnikkäästä yrittämisestä antamalla.

Oppilaan kognitiiviset taidot saavat harjoitusta mm. erilaisten aistitehtävien, muistamista ja ajattelua vaativien tehtävien, valinnan, luokittelun, syys-seuraussuhteiden oivaltamisen ja pienten ongelmanratkaisutehtävien avulla. Lukemisen ja kirjoittamisen perusvalmiuksia tuetaan ja kehitetään oppilaan yksilöllisten mahdollisuuksien mukaan. Päivittäisten toimintojen taitojen opiskelu ja harjoittelu ovat läsnä koko oppilaan koulupäivän ajan. Oppilasta tuetaan ja kannustetaan mahdollisimman itsenäiseen pukeutumiseen, riisumiseen, WC-hygieniaan ja ruokailuun liittyviin tilanteisiin (mm. ruuan annostelu omalle lautaselle, siisti syöminen, ruokailutavat, tarjottimen ja käytettyjen ruokailuvälineiden palauttaminen niille kuuluville paikoille). Päivittäisten toimintojen taidot ovat osa kaikkia muita toiminta-alueita.

Oppilaan yksilölliset vahvuudet eri toiminta-alueilla kirjataan HOJKS- asiakirjaan. Tavoitteet asetetaan siten, että ne ovat oppilaan kannalta saavutettavissa olevia ja mielekkäitä. Toiminta-alueittain opiskelevan oppilaan arviointi on aina sanallista. Arviointia varten on laadittu valmis todistuspohja. Oppimisien arviointi perustuu huoltajan kanssa yhdessä laadittuun HOJKS-asiakirjaan.

Perusopetuslaissa säädetyt tukimuodot

Perusopetuksessa tuetaan oppilaita tukiopetuksella. Tukiopetuksesta päätetään aina yhdessä huoltajien kanssa. Oppilaan edistymisen ja tuen tarpeen arviointi sekä tuen suunnittelu on osa kodin ja koulun säännöllistä yhteistyötä. Tavoitteena on toimia yhteisymmärryksessä oppilaan ja huoltajan kanssa

Alakoulussa: Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee väliaikaista tukea, on oikeus saada tukiopetusta. Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun tuen tarve on havaittu. Tukiopetuksella pyritään ehkäisemään oppilaan pysyvä jälkeen jääminen opinnoissa ja samalla ehkäistään ennakolta oppimisen vaikeuksia. Tukiopetusta tulee tarjota niin laajasti ja usein, kuin oppilaan suoriutumisen kannalta on tarpeellista. Tukiopetusta annetaan tarvittaessa kaikilla kolmiportaisen tuen tasoilla. Koulutyö tulee suunnitella siten, että oppilaalla on tukiopetusta tarvittaessa mahdollisuus osallistua siihen, joko oppilaan työjärjestyksen mukaisesti tai sen ulkopuolella. Tukiopetus voidaan järjestää yksilöopetuksena, opetusryhmissä tai erilaisissa joustavissa ryhmissä.

Tukiopetuksen järjestämisestä vastaa sen oppiaineen opettaja, jossa oppilaalla on ilmennyt tukiopetuksen tarvetta. Tukiopetuksen voi myös toteuttaa muu opettaja. Tukiopetuksen järjestämisestä tiedotetaan huoltajia. Mikäli tukiopetusta ei oteta vastaan, tulee huoltajien toimittaa opettajalle allekirjoitettu ilmoitus tuen käyttämättä jättämisestä. Tämä ilmoitus liitetään mahdollisesti myöhemmin tehtävään pedagogiseen arvioon. Ennen tehostetun tuen päätöstä arvioidaan pedagogisessa arviossa yleisen tuen aikana annetun tukiopetuksen riittävyys ja vaikuttavuus sekä tukiopetuksen tarve jatkossa. Tukiopetusta tehostetussa tuessa antaa tarvittaessa myös erityisopettaja.

Yläkoulussa on sovittu erikseen ne opettajat, jotka antavat kaikille oppilaille tukiopetusta. Näin toimitaan ainakin vieraissa kielissä ja matematiikassa. Opettaja ilmoittaa kaikille oppilaille ja huoltajille omat tukiopetusaikansa. Oppilaan tulee ilmoittautua tukiopetukseen etukäteen. Oppilas voi halutessaan kysyä myös omalta aineenopettajaltaan tukiopetusta. Tukiopetusta annetaan useimmiten oppituntien ulkopuolella, mutta se voidaan antaa myös oppituntien aikana, jolloin tukiopettava aineenopettaja voi toimia ns. samanaikaisopettajana.

Tukiopetusta annetaan kaikilla tuen tasoilla. Useimmissa tapauksissa tukiopetusta tulee antaa ja kokeilla sen riittävyyttä ennen kuin oppilas saa osa-aikaista erityisopetusta. Tukiopetus kirjataan oppilaan pedagogisiin asiakirjoihin. Yleisen tuen aikana annettu tukiopetus kirjataan yleisen tuen välilehdelle.

Osa-aikaisesta erityisopetuksesta vastaa laaja-alainen erityisopettaja. Sen tarve, toteutus ja vaikutukset arvioidaan yhdessä oppilasta opettavien opettajien, oppilaan itsensä ja huoltajien kanssa. Oppilaalla on oikeus saada osa-aikaista erityisopetusta, mikäli hänellä on vaikeuksia yksittäisissä oppiaineissa, opiskelutaidoissa, vuorovaikutustaidoissa tai koulunkäynnissä. Lisäksi sitä annetaan, jos oppilas on ollut pitkään poissa koulusta esim. sairauden takia. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteena on erityisopetuksen keinoin vahvistaa oppilaan oppimisedellytyksiä ja ehkäistä oppimisen ja koulunkäynnin vaikeuksia. Oppilas voi saada osa-aikaista erityisopetusta joustavin järjestelyin samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöopetuksena. Opetuksen tavoitteet ja sisällöt pohjautuvat yleisopetuksen tavoitteisiin.

Osa-aikaisessa erityisopetuksessa koulu tekee huoltajien kanssa tiivistä yhteistyötä oppilaan arjen sujumiseksi. Koulujen oppilaille ja heidän vanhemmilleen tiedotetaan osa-aikaisen erityisopetuksen toteuttamistavoista kouluilla. Opetus pyritään järjestämään hyvässä yhteisymmärryksessä oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Samalla annetaan tietoa erityisopetuksen merkityksestä oppimiselle ja koulunkäynnin edistymiselle. Lisäksi painotetaan oppilaan velvollisuutta osallistua tarjottuun mahdollisuuteen edistyä opinnoissa.

Osa-aikaista erityisopetusta annetaan kaikilla kolmiportaisen tuen tasoilla. Sen merkitys vahvistuu erityisesti tehostetun tuen aikana. Erityisen tuen aikana oppilas voi saada osa-aikaista erityisopetusta ja se on tärkeää, silloin kun oppilas opiskelee yleisopetuksen luokassa. Samoin myös opiskellessaan erityisluokalla oppilaalla on mahdollista saada osa-aikaista erityisopetusta.

Oppilaan aikaisemmin saaman osa-aikaisen erityisopetuksen riittävyys ja vaikutus arvioidaan osana pedagogista arviota ja – selvitystä. Oppimissuunnitelmaan ja HOJKS: iin kirjataan myös osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteet ja sen toteutuminen.

Yläkoulussa osa-aikaisessa erityisopetuksessa tehdään tarvittaessa yksilökohtaisia luki- ja matemaattisten taitojen testejä. Lisäksi oppilaat saavat tarvittaessa tukea kokeen tekemiseen.

Perusopetuksessa käytetään Iin kunnassa yhtenäisiä kaavakkeita. Lomakkeet on ladattavissa sähköisessä muodossa huoltajien ja opettajien käyttöön. Kasvun ja oppimisen tuen kaavakkeet, joita käytetään kaikilla kunnan oppilailla, ovat seuraavat:

1) Tiedonsiirtokaavake Matkalla kouluun (nivelvaihe esiopetuksesta kouluun)
2) Tiedonsiirtokaavake alaluokilta yläluokille
3) valtakunnalliset kolmiportaisen tuen kaavakkeet Wilman sivulta
4) Erityisen tuen päätös/purkaminen-lomake.

Opetussuunnitelmassa määritellään tulkitsemis- ja avustajapalveluihin sekä muihin opetuspalveluihin ja erityisiin apuvälineisiin liittyvät hallinnolliset käytänteet ja päätöksenteko opetuksen järjestäjän päättämällä tavalla

Opetussuunnitelmassa määritellään tulkitsemis- ja avustajapalveluihin sekä muihin opetuspalveluihin ja erityisiin apuvälineisiin liittyvät hallinnolliset käytänteet ja päätöksenteko opetuksen järjestäjän päättämällä tavalla.