OH1

Haukanniemen laavureissu

Ensimmäinen tehtävä laavureissulla oli puolen tunnin kävelypalaveri pienissä ryhmissä. Juttelimme ensin käyttäytymisen säätelystä. Siinä nousi esiin mm. erot 2-luokkalaisten ja 6-luokkalaisten välillä. Pienemmillä oppilailla on enemmän haasteita säädellä omaa käyttäytymistään, ja he tarvitsevat enemmän muistutuksia esimerkiksi työrauhan säilyttämisestä. Pienempien kanssa vielä harjoitellaan erilaisissa tilanteissa, kuten kokeen aikana tai yleisesti luokassa käyttäytymistä. Keskustelimme paljon myös siitä, kuinka vapaata pedagogiikan toteuttaminen on Suomessa opsin rajoissa. Nostimme sen tärkeimmäksi pointiksi, ja toimme sen keskusteluun koko ryhmän kesken. Esiin nousi mm. se, että pääsee toteuttamaan itseään ja voi käyttää luovuutta keksiessä opetustapoja. Olimme myös yhtä mieltä siitä, että oma opettajuus muotoutuu ajan kanssa, eikä vielä tarvitse olla valmis.

Tehtävänä oli myös miettiä oman opettajuuden kehittämisessä asioita, joihin tarvitsee vielä tukea ja harjoitusta. Oma ajatukseni oli se, että tarvitsen enemmän jämäkkyyttä joissakin tilanteissa, etten jäisi liikaa keskustelemaan ja keksimään lisää perusteluja. Joissakin tilanteissa riittää, että perustelee asian kerran, ja sanoo sen jälkeen, että tämä on luokan tapa tai koulun sääntö, eikä siitä keskustella enää. Muutamalla muulla oli samanlainen asia. Esiin nousi myös esimerkiksi epävarmuutta lasten kanssa toimimisesta, oman pään sisällä oleva sekamelska ja oppilaiden motivointi tehtävään.

Millaista pedagogista osaamista sain lumikuningatar-projektista?

 


Lumikuningatar-projekti on ollut tähän mennessä todella opettavainen. Pidempi, yhtenäinen projekti jo tuttujen oppilaiden kanssa on mahdollistanut monien taitojen kehittymisen. Esimerkiksi tunnetuen antaminen on ollut helpompaa oppilaiden kanssa, joita tuntee jo vähän. Projektin aikana olen oppinut tunnistamaan oppilaiden erilaisia tarpeita ja keksimään ratkaisuja niihin. Yhdellä opetustunnillani erään oppilaan oli vaikeaa lähteä suunnittelemaan omaa hahmoa projektiin. Paha mieli purkautui muiden häiritsemisenä, eikä oma työ edennyt. Keskustelin oppilaan kanssa, ja päädyimme yhdessä siihen, että hänen kannattaisi ensin jatkaa taustan tekemistä, ja suunnitella hahmo myöhemmin tai vaihtoehtoisesti lähteä vain tekemään hahmoa ilman suunnittelua. Lopulta oppilas totesi: “Ehkä pystyn myöhemmin paremmin suunnittelemaan sitä hahmoa.” 


Myös oppilaiden välisten konfliktien selvittämistä on päässyt harjoittelemaan, koska projektimme pitää sisällään paljon yhteistyötä oppilaiden välillä. Olen huomannut kompromissien tekemisen, kannustamisen ja yhdessä oppilaiden kanssa ideoinnin tärkeäksi hyvän ilmapiirin luomisessa.


Saman ryhmän kanssa työskentely on myös auttanut huomaamaan erilaisia tuen tarpeita oppimiseen liittyen ja huomioimaan niitä opetuksessa ja ohjaamisessa. Osa tarvitsee enemmän tukea yhteistyötaidoissa ja parityöskentelyssä, kun taas osalle itsenäinen työskentely on haastavaa. Joku oppilas saattaa kaivata opettajan viereen istumaan, mutta sen jälkeen työskentely sujuukin itsenäisesti tosi hyvin. Joillekin oppilaille tärkeintä on, että hänet huomataan, ja työskentelystä saa palautetta ja vahvistusta, että tekee oikein. Pyrin huomioimaan näitä tarpeita parhaani mukaan antamalla tukea keskustellen, kannustaen, pelkällä läsnäolollani tai ihan konkreettisesti auttamalla vaikeassa työvaiheessa.

Koontitehtävä

Luokka, jossa havainnoinnit on tehty: 2B


Käyttäytymisen säätely:

  • Miten oppilaat säätelevät omaa käytöstään:
    • Kun oppilas huomaa, ettei pysty keskittyä, hän voi hakea näkösuojan pulpetille, jolloin ei näe mitä esimerkiksi viereisellä pulpetilla touhutaan.
    • Oppilaat myös muistuttavat toisiaan säännöistä, esim. Hei, unohdit siivota sun maalausalustan! tai Voitko olla hiljempaa, en voi keskittyä.
  • Opettajan keinoja säädellä luokan käyttäytymistä:
    • Yhdessä sovitut käytännöt, mm. rytmitaputukset, joihin koko luokka yhtyy ja näin saadaan hiljaisuus esimerkiksi ohjeiden antoa varten kesken työskentelyn. Muita esimerkkejä yhteisistä pelisäännöistä on mm.määrätty ja aika ajoin vaihtuva ruokailuun lähtöjärjestys.
    • Rauhallinen musiikki hiljaiseen työskentelyyn. Sen yläpuolelle ei saa nousta kenenkään ääni.
    • Yksittäisten oppilaiden kanssa jutteleminen ja rauhoittaminen.
    • Kiertely luokassa: vähentää selkeästi häiriökäyttäytymistä.


Tilannekiinnostus ja tehtäväsuuntautunut käyttäytyminen:

  • Miten opettaja tukee tilannekiinnostusta:
    • Kysyy oppilaiden henkilökohtaisia kokemuksia ja tuo näin aiheen lähelle oppilaita.
    • Kertoo hassuja esimerkkejä, esim. yhdyssanoja harjoitellessa äidin lihapullat vs. äidinlihapullat.
    • Antaa palautetta.
    • Opettajan kiertely luokassa myös lisää tehtäväsuuntautuneisuutta.

  • Mikä vaikuttaa tilannekiinnostukseen?
    • Sopivan tasoiset tehtävät. Jos tehtävä oli jollekkin oppilaalle liian haastava, kiinnostus tehtävään väheni ja alkoi ylimääräinen oheistoiminta.
    • Erilaiset työtavat. Esimerkiksi kun oppilaat pääsivät tekemään tehtäviä chromebookeilla, kiinnostus tehtäviä kohtaan oli selvästi korkealla, ja koko luokka keskittyi hyvin.
    • Muiden oppilaiden kiinnostus. Kiinnostus oli selvästi tarttuvaa: kun muutama oli kiinnostunut ja innoissaan, se herätti koko luokan kiinnostuksen. Jos taas osa oppilaista hälisi eikä keskittynyt, se vaikeutti myös muiden keskittymistä ja vähenisi myös kiinnostusta osalla.
    • Vapaavalintaisuus. Kun oppilaat saivat esimerkiksi päättää tekstin aiheen itse, kirjoittaminen alkoi kiinnostaa enemmän.

Palaute ja jatkuva arviointi:

  • Lomakkeen avulla havainnoidut asiat:
    • Ei-kielellinen palaute:
      • Katsekontakti, käytettiin paljon ja tuntui toimivan aika hyvin esim. muistutuksena työrauhasta.
      • Positiiviset ilmeet ja pään liikkeet: hymyjä ja nyökkäyksiä näkyi paljon. 
      • Oppilaan koskettamista esim. olkapäästä näkyi jonkin verran.
    • Kielellinen palaute:
      • Opettaja antoi aikaa miettiä kysymystä, ja antoi vasta sitten vastausvuoron.
      • Opettaja keskustelee oppilaan kanssa. Tämä oli yleisin kaikista palautteen anto tavoista. Varsinkin vielä pienten oppilaiden kanssa on tärkeää jutella usein ja esim. muistutuksia tarvitaan paljon eri asioista. Kasvokkain annettu henkilökohtainen palaute hyvin suoritetusta tehtävästä vaikutti positiivisella tavalla lapsen motivaatioon jatkaa tehtävien tekoa.
      • Myönteinen ja hyväksyvä palaute oli myös yleistä, lausahdukset kuten hyvä, hienosti oivallettu ja hyvää työskentelyä olivat paljon käytössä.
  • Muita havaintoja jatkuvasta arvioinnista ja palautteesta:
    • oppilaille on tärkeää, että esimerkiksi oma kuvistyö pääsee esille ja niitä katsotaan yhdessä ja saadaan palautetta.
    • osa oppilaista myös tarvitsee palautetta pystyäkseen jatkamaan tehtävän loppuun asti. Jos oppilaasta tuntuu, ettei hän osaa, pieni tsemppaus ja kannustava palaute on tärkeää.
    • tärkeää erityisesti muistaa antaa palautetta läpi työskentelyn, eikä pelkästä lopputuloksesta.

Havainnointikokemusten purku syksy 2022

Syksyn aikana opin tuntemaan oman harjoitteluluokkani lapsia paremmin, ja opin esimerkiksi vastaamaan paremmin tietyn oppilaan tarpeisiin. Opin luokasta myös yleisesti asioita, esimerkiksi sen, että rutiinit ja oikeudenmukaisuus ovat heille tärkeitä. Sain myös paljon hyviä konkreettisia tapoja rauhoittaa luokka ja kiinnittää oppilaiden huomio, esimerkiksi rytmitaputus, johon oppilaat yhtyvät sekä henkilökohtaisten kokemusten kysyminen. Myös jo pelkkä katse saattaa auttaa tai viereen istahtaminen. Itsestäni huomasin ainakin sen, että puhetapani muuttuu opettaessa, ja ns. opettaja-rooli tulee päälle. Tämä voi johtua siitä, että olen toiminut aiemmin opettajan sijaisena, joten tuntien pitäminen oli jo jonkin verran tuttua.

Havainnot

Yleistä havainnointia 3 ekaa tuntia.
11.10. 9.50-13.00
2b-luokalla, Minna Suikkari opettajana. Tunnin aiheet olympialaiset ja matikka.
5-luokkalaiset pitivät 2-luokkalaisille kummioppilailleen olympialaiset. Oli hauska huomata, kuinka pienemmät oppilaat katsoivat ylöspäin isompia , ja isommat ottivat hyvin tosissaan roolinsa ohjaajina. Kun 5-luokkalaisilla tuli jotain sähläystä, osa hermostui ja komensi toisia. Olympialaisten päätteeksi 2-luokkalaiset vertailivat, kenen ryhmä oli paras.
Kaikki pienet asiat ovat tosi tärkeitä, esimerkiksi ruokailuunmeno järjestys. Rutiinien huomasi olevan myös tärkeitä.
Matikan tunnilla oppilaat odottelivat tosi rauhassa vuoroaan viitatessa, eikä alkaneet esim. metelöimään tai tekemään omia juttujaan. Oppilaiden yhteistyö sujui myös hyvin, ja he neuvoivat toisiaan. Oma-aloitteisuutta näkyi myös, esim. ehdotettiin mitä voisi tehdä, kun on tehnyt tehtävät.

25.10. 9.50-11.20
2b-luokalla, Minna Suikkari opettajana. Tunnin aihe Halloween ja kurpitsa-askartelun tekeminen peilikuva-työnä.
Opettaja herättää kiinnostuksen aiheeseen kysymällä lasten omia kokemuksia, ja lähes kaikki viittaavat. Opettaja käytti hauskaa ja toimivaa tapaa työrauhan ylläpitämiseen: jos tuli hälinää, hän alkoi taputtaa rytmiä käsillään, johon oppilaat yhtyivät, ja pian oli rauhallista. Opettaja painotti askartelua tehdessä, että virheet ovat oppimista, eivätkä haittaa mitään. Tässäkin oppilaat neuvoivat toisiaan, ja myös kehuivat toistensa töitä.

9.11. 9.50-13(tilannekiinnostus)
Päättöharjoittelija pitää tunnin, ja tunnilla tehdään äidinkielen testi sekä tehdään näppistaituri-harjoituksia. 
Testiä tehdessä huomaa, että jos oppilas ei osaa testiä, kiinnostus tehdä sitä vähenee. Kiinnostus tehdä testiä vähenee myös, jos toiset oppilaat hälisevät, koska keskittyminen herpaantuu. Kun oppilaat saavat tehdä näppistaituria tietokoneilla, kaikki keskittyvät tosi hyvin, mikä voi johtua siitä, että on työtapa on erilainen kuin esimerkiksi perinteinen kynällä kirjoittaminen. Osalla käytös on myös selvästi harjoittelijaa testaavaa. Oppilaat katsovat, miten harjoittelija reagoi erilaisiin juttuihin mitä he tekevät.
(Formatiivinen arviointi)
Matikan tunnilla tehdään toiminnallista harjoitetta ja tehtäviä. Opettaja käyttää paljon kielellistä palautetta, esim. hyvä! tai nimellä kutsumista. Ei-kielellistä palautetta taas näkyy vähän vähemmän, mutta esimerkiksi pään puistamista ja koskettamalla ohjaamista havaitsin.

11.11.
Minnan pitämä matikan tunti, jossa aiheena kappaleet ja tasokuviot. Käytin lomaketta formatiivisen arvioinnin ja palautteen havainnointiin. Kielellistä palautetta oli ainakin: korkeamman tason kysymys (oppilaille ei oltu opetettu suorakulmaista särmiötä, mutta opettaja näytti sellaista ja kysyi mikä se on, ja antoi vinkkejä), opettaja antaa aikaa miettiä, opettaja keskustelee oppilaiden kanssa, kannustava myönteinen palaute (hyvä! jess!), hyväksyvä palaute (kyllä, totta), opettaja toistaa oppilaan vastauksen, opettaja kääntyy muiden puoleen. Ei-kielellistä palautetta oli: katsekontakti, nyökkäys ja pään pudistaminen, hymy ja oppilaan koskettaminen.

16.11. 9.50-13 
Päättöharjoittelija pitää tunnin, jonka aiheena on tarinoiden kirjoitus. Tarinat kirjoitetaan niin, että noppia heittämällä saadaan valmiit hahmot, tapahtumapaikat ja juonet, ja sen ympärille rakennetaan tarina. Oppilaiden kiinnostusta ja innostusta lisää se, että saa keksiä myös omia hahmoja. Osan oppilaista oli hankala keksittyä, joten he saivat ns. näkösuojat pulpetille, joka antaa oman tilan.

17.11.
Minna pitää tunnin, jolla tehdään luetunymmärtämisen testi, jatketaan hamahelmityötä ja äänitetään omaa lukemista. Monet ovat innoissaan siitä, että on koe, eikä heillä kuulosta olevan paineita testin tuloksesta.

2.2. 9.50-11.20
Harjoittelija pitää tunnin. Aiheena yhdyssanat. Minna kertoo harjoittelijan pyynnöstä esimerkin, joka painuu oppilaille mieleen (äidinlihapullat vs. äidin lihapullat). Oppilaiden huomio kiinnittyy hyvin hassun esimerkin avulla asiaan. Lopputunnista oppilaat ovat melko levottomia.

9.2. 11.46-13.00
On penkkaripäivä ja abit on tulossa, joten oppilaiden on vaikea keskittyä tehtäviin. Oppilaat huomaavat sen itsekin, ja sanovat, etteivät voi keskittyä jännityksen takia. Luokassa on hiljaisempaa kuin yleensä. Kun abit tulevat, oppilaat ovat riehakkaita ja meteli nousee. Karkit kerätään yhteen ja jaetaan kaikille tasan - vältytään pahalta mieleltä ja vertailulta. Lopputunnista tehdään käsitöitä, ja oppilailla on vaikeuksia odottaa vuoroaan, mutta Minnan muistuttaessa asiasta käytös paranee.

29.3. 9.50-11.20

Matikan tunti

Ajatteluprosessien tukeminen

Opettaja kysyy erilaisia tapoja laskea taululla näkyvät 12 krokotiilia. Hän kerää niin monta erilaista tapaa ajatella, kuin löytyy. Opettaja vahvistaa oppilaan kertoman tavan toistamalla sen tai kysymällä tarkennuksia.

11.20-13

Ryhmä ja vertaissuhteet luokassa
Oppilaat muistuttelevat toisiaan ohjeista ja esimerkiksi työrauhan pitämisestä. Useat oppilaat myös auttavat toisiaan innokkaasti tehtävissä. 

30.3. 9.50-11.20
Oppilaat keskittyy hyvin opetukseen, kun tehdään älytaululla yhdessä oikein-väärin tehtäviä. Oikea vastaus näytettiin peukulla, joten kaikki pääsivät vastaamaan kaikkiin kysymyksiin.

11.46-13
Oppilaat kirjoittavat sankaritarinoita. Luokassa säilyy tosi hyvin työrauha, ja kaikki jaksavat pääosin keskittyä omaan kirjoitukseensa. Monet oppilaista tykkäävät kertoa opettajalle, mitä omassa tarinassa tapahtuu. Kehut ovat tärkeitä.