Blogitekstit
Uusimmat julkaisut Jarin blogista
Kesä 2024 oli mittaushistorian lämpimin sekä Euroopassa että globaalisti
Kesä 2024 oli Euroopassa koko mittaushistorian kuumin
Eurooppalainen Copernicus Climate Change Service julkaisi hetki sitten tiedotteen, jonka mukaan kesä 2024 oli Euroopan mittaushistorian lämpimin kesä. Kesäkuun alusta elokuun loppuun ulottuva jakso oli Euroopassa 1,54 astetta lämpimämpi kuin kesien 1991–2020 keskilämpötila ja 0,2 astetta lämpimämpi kuin edellinen ennätyslämmin kesä 2022.
Kesä-elokuu oli myös maailmanlaajuisesti keskimäärin mittaushistorian kuumin
Myös globaalisti kesä-elokuun jakso oli mittaushistorian lämpimin kesä-elokuu, 0,69 astetta lämpimämpi kuin kesä-elokuiden 1991–2020 keskilämpötila ja 0,03 astetta lämpimämpi kuin edellinen ennätyslämmin kesä-elokuu 2023. Heinäkuussa 2024 koettiin myös koko mittaushistorian lämpimimmät yksittäiset vuorokaudet.
 |
| Kesä-elokuun jaksojen globaalit anomaliat (keskilämpötilat vertailukauteen 1991–2020 nähden) vuosina 1979-2024. Data: ERA5. Credit: Copernicus Climate Change Service/ECMWF. |
Viimeisin 12 kuukautta oli mittaushistorian lämpimin 12 kuukauden jakso ja 1,64 astetta esiteollista aikaa lämpimämpi
Koska elokuu 2024 oli globaalisti 1,51 astetta esiteollista aikaa lämpimämpi, viimeisimmän 14 kuukauden aikana on ollut kaikkiaan 13 kuukautta, jotka ovat olleet yli 1,5 astetta esiteollista aikaa (vuodet 1850–1900) lämpimämpiä. Lisäksi viimeisin 12 kuukauden jakso (syyskuun 2023 alusta elokuun 2024 loppuun) on koko mittaushistorian lämpimin kaikista 12 kuukauden jaksoista tai tarkkaan ottaen jaetulla ykköstilalla lämpimimpien 12 kuukauden jaksojen listauksessa. Myös kaksi edellistä jaksoa (heinäkuu 2023 – kesäkuu 2024 ja elokuu 2023 – heinäkuu 2024) olivat yhtä lämpimiä. Ne kaikki ylittivät vertailukauden 1991–2020 keskilämpötilan 0,76 asteella ja esiteollisen ajan 1,64 asteella.
Tämän vuoden kahdeksan ensimmäistä kuukautta olivat mittaushistorian lämpimin tammi-elokuun jakso
Tämän vuoden tammikuun alusta elokuun loppuun ulottuva jakso oli globaalisti 0,70 astetta vertailukauden 1991–2020 tammi-elokuun jaksoja lämpimämpi ja 0,23 astetta lämpimämpi kuin ennätyslämpimän kalenterivuoden 2023 tammi-elokuu. Vuosi 2024 on siis matkalla kohti koko mittaushistorian lämpimimmän vuoden titteliä.
 |
| Mittaushistorian kymmenen lämpimimmän vuoden globaalit anomaliat (keskilämpötilat vertailukauteen 1991–2020 nähden) ko. vuoden tammikuun alusta kunkin kuukauden loppuun ulottuvalla jaksolla. Data: ERA5. Credit: Copernicus Climate Change Service/ECMWF. |
Lähde
Copernicus: Summer 2024 – Hottest on record globally and for EuropeHeinäkuu 2024 oli globaalisti koko mittaushistorian kaikista kuukausista toiseksi lämpimin
Lapissa kesä oli ennätyksellisen lämmin, ja touko-elokuussa sivuttiin koko Suomen hellepäiväennätystä
Ilmatieteen laitoksen tänään julkaisemien tietojen mukaan kesä 2024 oli Suomen pohjoisosassa poikkeuksellisen lämmin. Poikkeuksellisesta säästä puhutaan, kun sääilmiön tilastollinen esiintymismahdollisuus on keskimäärin kolme kertaa sadan vuoden aikana tai harvemmin.
Suurimmalla osalla Pohjois-Suomen mittausasemista rikottiin havaintopaikkakohtaisia koko mittaushistorian kesän lämpöennätyksiä. Esimerkiksi Sodankylässä (Tähtelä) kesä-elokuun keskilämpötila oli 15,9 astetta, joka ylittää edellisen ennätyksen vuodelta 1937 melkein puolella asteella (1930-luvun lämpöaallosta voi lukea tästä linkistä). Poikkeamat keskilämpötiloihin olivat Lapissa tänä kesänä laajalla alueella jopa kahden ja 3,5 asteen välillä. Utsjoen Kevolla oli ennätyksellisen paljon hellepäiviä, peräti 25. Pelkästään elokuussa Kevolla oli kahdeksan hellepäivää, kun keskimäärin niitä on Kevolla elokuussa vain yksi. Kevolla mitattiin myös koko Suomen korkein elokuun lämpötila (28,4 astetta).
Etelä- ja Keski-Suomessakin kesä-elokuun keskilämpötila oli 1–2 astetta tavanomaista korkeampi. Hellettä oli touko-elokuun aikana jossakin päin Suomea ennätyksellisesti 63 päivänä, kun pitkän ajan keskiarvo on 36 hellepäivää. Tosin yhtä monta hellepäivää touko-elokuussa oli myös vuonna 2018 (syyskuu mukaan lukien 64). Jos myös syyskuu lasketaan mukaan, hellepäiväennätys on 65 päivää vuodelta 2002. Tätä lukemaa saatetaan sivuta alkavalla viikolla.
Yksittäisistä säähavaintoasemista suurin hellepäivien määrä touko-elokuussa 2024 oli Lappeenrannan Konnunsuon 36 päivää. Kesän ylimmäksi lämpötilaksi mitattiin 31,4 astetta Heinolassa (Asemantaus) ja Kuopiossa (Savilahti) 28. kesäkuuta. Elokuun alin lämpötila -0,6 astetta mitattiin Sallan Naruskassa 7. elokuuta. Tämä on korkein elokuun alin lämpötila digitoitujen (vuodesta 1959 alkaen) vuorokausitilastojen historiassa.
Ilmastonmuutos teki Sodankylän kesästä 2024 noin 1,8 astetta lämpimämmän kuin mitä se olisi ollut ilman ilmastonmuutosta. Todennäköisyys näin lämpimälle kesälle on nykyilmastossa noin 70-kertainen verrattuna tilanteeseen ilman ilmastonmuutosta.
Muuallakin Euroopassa on ollut lämmintä. Rodoksella (Lindos) koko kesän keskilämpötila oli ennätykselliset 32,0 astetta. Tämä on korkein koskaan Euroopassa mitattu kesän keskilämpötila. Edellinen ennätys rikkoutui asteella. Norjalle kuuluvilla Huippuvuorilla Pohjoisella jäämerellä kesä oli ennätyksellisen lämmin jo kolmatta vuotta peräkkäin. Huippuvuorten Longyearbyenilla (78 astetta pohjoista leveyttä) elokuun keskilämpötila oli ennätykselliset +11 astetta, joka ylittää jopa tavallisesti lämpimimmän heinäkuun ennätykset.
Lähde
Ilmatieteen laitos: Päättynyt elokuu ja kesä olivat Lapissa poikkeuksellisen lämpimiä
Lue myös nämä
Heinäkuu 2024 oli globaalisti koko mittaushistorian kaikista kuukausista toiseksi lämpimin
Kuuma, kuumempi, Kouvola: Suomen ennätyksellinen helleputki päättyy kuukauden mittaisena
Suomen syksyn 2024 sääennuste
Euroopan keskipitkien ennusteiden keskus (ECMWF) sanoo, että sekä syys-marraskuun, loka-joulukuun että marras-tammikuun jaksot ovat koko Suomessa 0,5-1 astetta ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa lämpimämpiä.
ECMWF:n ennustetta on analysoitu Ilmatieteen laitoksen sivulla, jossa on luettavissa myös tarkempi kuukausiennuste.
Myös Saksan ilmatieteen laitoksen (DWD) ennusteessa syys-marraskuu on koko Suomessa 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Sama poikkeama jatkuu loka-joulukuussa Oulun korkeudelle asti, mutta siitä pohjoiseen poikkeama on 1-2 astetta. Marras-tammikuussa koko Suomessa lounaisrannikkoa lukuun ottamatta on 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää.
IRI: Syksy ja talvi 2024-2025 koko Suomessa keskimääräistä lämpimämpiä
IRI:n (International Research Institute for Climate and Society, Earth Institute, Columbia University) mukaan syys-marraskuu ja loka-joulukuu ovat koko Suomessa keskimääräistä lämpimämpiä, varsinkin Lapissa. Myös marras-tammikuussa koko Suomessa on keskimääräistä lämpimämpää, mutta nyt todennäköisyys keskimääräistä lämpimämpään säähän on pienin pohjoisimmassa Lapissa. Hyvin alustavan talven 2024-2025 vuodenaikaisennusteen mukaan myös joulu-helmikuu on koko Suomessa keskimääräistä lämpimämpi, varmimmin Keski-Suomessa.
Syys-marraskuussa Etelä-Suomen ja läntisen Keski-Suomen sademäärät ovat keskimääräistä pienempiä. Kaikilla muilla ennustetuilla kolmen kuukauden jaksoilla on paikoin keskimääräistä kuivempaa ja paikoin keskimääräistä sateisempaa.
Eurooppalaisen Copernicus Climate Change Servicen tuottama eri säämallien yhdistelmä arvioi, että koko Suomessa syys-marraskuu on 0,5-1 astetta ja marras-tammikuu 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Loka-joulukuussa Suomen eteläosien poikkeama on 0,5-1 astetta ja pohjoisosien 1-2 astetta.
Italian ilmatieteen laitoksen (CMCC) ennusteessa kaikki kolmen kuukauden jaksot (syys-marraskuu, loka-joulukuu ja marras-tammikuu) ovat koko Suomessa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpiä, samoin yksittäiset kalenterikuukaudet lukuun ottamatta marraskuuta (Etelä-Suomen poikkeama jää 0,5-1 asteeseen) ja joulukuuta (Keski-Suomessa paikoin yli 2 astetta keskimääräistä lämpimämpää).
Ranskan ilmatieteen laitoksen (Meteo France) ennusteessa syys-marraskuu on koko Suomessa 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Sen sijaan loka-joulukuu ja marras-tammikuu ovat lähes koko Suomessa lämpötiloiltaan tavanomaisia. Vain Pohjois-Lapissa näyttäisi olevan 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää.
Myös Britannian ilmatieteen laitoksen (Met Office) ennusteen mukaan syys-marraskuussa koko Suomessa on 0,5-1 astetta ja loka-joulukuussa sekä marras-tammikuussa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää.
Japanin ilmatieteen laitos ennustaa, että lämpötilat ovat syys-marraskuussa ja loka-joulukuussa 0-2 astetta keskimääräistä korkeampia siten, että pienin poikkeama on Etelä-Suomessa ja suurin Pohjois-Lapissa. Marras-joulukuussa koko Suomessa on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää, joskin lounaisrannikolla poikkeama saattaa jäädä 0-0,5 asteeseen.
Yhdysvaltalainen AccuWeather julkaisee Suomeenkin tietokoneen mallintamia päiväkohtaisia ennusteita 90 vuorokaudeksi ja Metcheck superpitkän sääennusteen puoleksi vuodeksi. Näin pitkät päiväkohtaiset ennusteet ovat kuitenkin todellisuudessa täysin epäluotettavia, vaikka periaatteessa säämallien ajoa tietokoneella voidaan jatkaa kuinka pitkälle ajalle tahansa.
Jo muutaman viikon ennusteet ovat todellisuudessa hyvin epävarmoja, käyttöarvoltaan lähellä nollaa. Vaikka pitkän aikavälin säätä (esimerkiksi kolmea kuukautta) onkin mahdollista jossakin määrin ennustaa, malleihin sisältyvien epävarmuuksien takia paikkakunta- ja päiväkohtainen ennuste on erittäin epäluotettava. Joskus tällaisista ennusteista onkin käytetty nimitystä "meteorologinen syöpä".
Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Sari Hartosen mukaan Suomessa säätyyppi pystytään ennustamaan kohtuullisen luotettavasti 6-10 vuorokautta, lämpötila 4-7 vuorokautta, matalapaineiden ja sadealueiden reitti 3-5 vuorokautta, tuulet 2-3 vuorokautta ja sademäärät sekä sateiden tarkat reitit 0-2 vuorokautta etukäteen. Yli kymmenen vuorokauden ajalle ei voi tehdä vain yhtä ennustetta, vaan saadaan useampia erilaisia ennusteita. Ilmakehän kaoottisuus estänee tulevaisuudessakin yli 14-21 vuorokauden päiväkohtaiset ennusteet. Lämpötilaennusteet ovat sade-ennusteita luotettavampia.
Vuodenaikaisennusteissa (esimerkiksi koko syksyn sääennuste) ei ennustetakaan yksittäisiä sääilmiöitä, esimerkiksi ensilumen satamisen ajankohtaa, vaan ainoastaan pitkän aikavälin (yleensä kolmen kuukauden jakso) poikkeamia verrattuna tavanomaiseen. Vertailukohtana on aina useilta vuosilta (yleensä 30 vuotta) laskettu keskiarvo kyseisen kolmen kuukauden jakson tai kyseisen kuukauden säästä.
Kaikissa pitkän aikavälin sääennusteissa on huomattava, etteivät ne yleensä ole Pohjois-Euroopassa kovinkaan luotettavia. Täällä ei ole samanlaista jaksottaista vaihtelua niin kuin tropiikissa, jossa ennusteissa voidaan käyttää hyväksi ENSO-värähtelyä (El Niño – La Niña -oskillaation vaihtelua). Matalilla leveysasteilla (tropiikissa) vuodenaikaisennusteet ovatkin hieman luotettavampia kuin meillä, koska siellä säätyypit ovat pitkälti seurausta meriveden lämpötilan vaihteluista. Meillä taas äkilliset, hetkittäiset tekijät vaikuttavat enemmän.
Nämä vuodenaikaisennusteetkin ovat sääennusteita, eivät ilmastoennusteita. Säähän pääsevät hetkelliset tekijät vaikuttamaan voimakkaastikin, toisin kuin ilmastoon, joka on pitkän aikavälin keskiarvo. Vaikka pitkän aikavälin sääennusteet, esimerkiksi vuodenaikaisennusteet, pitäisivätkin paikkansa, on siis huomattava, että ne ovat vain useamman kuukauden ajalle ennustettuja keskiarvoja eivätkä ennusta yksittäisiä säätapahtumia. Ongelmaa voi havainnollistaa seuraavalla esimerkillä. Suurkaupungissa on mahdollista ennustaa, että tietyssä kaupunginosassa tapahtuu enemmän rikoksia kuin toisessa, mutta siitä huolimatta et hälytysajossa olevan poliisiauton perässä ajaessasi tiedä, mihin kaupunginosaan poliisiauto juuri sillä kerralla kääntyy.
Kun vuodenaikaisennuste ennustaa syksystä tavanomaista lämpimämpää, tämä voi tarkoittaa esimerkiksi joko 1) sitä, että koko syksy on tavanomaista lämpimämpi tai 2) sitä, että lämpötilat ovat suurimmat osan ajasta tavanomaisia (vähän alle tai vähän yli pitkäaikaisten keskiarvojen), välillä voi olla jopa hyvin viileää, mutta jossakin vaiheessa voi olla erityisen lämmintä.
Lue myös nämä
Sääilmiöiden ABC-kirja
Mitä siellä oikein sataa? Timanttipölyä, kissoja, koiria vai miehiä?
Heinäkuu 2024 oli globaalisti koko mittaushistorian kaikista kuukausista toiseksi lämpimin
 |
| Vuorokauden globaalit keskilämpötilat vuosina 1940–2024. Vuosi 2024 on esitetty tummanpunaisella, vuosi 2023 oranssilla ja muut vuodet harmaalla. Data: ERA5. Credit: C3S/ECMWF. |
Copernicuksen hetki sitten julkaisemien tietojen mukaan heinäkuu 2024 oli globaalisti sekä ERA5-mittaushistorian toiseksi lämpimin heinäkuu että mittaushistorian kaikista kuukausista toiseksi lämpimin. Heinäkuussa globaali ilman keskimääräinen lämpötila oli 16,91 astetta. Tätä lämpimämpää (16,95 astetta) on ollut vain heinäkuussa 2023, joka on mittaushistorian tähän mennessä kaikista lämpimin yksittäinen kalenterikuukausi.
Koska tämän vuoden heinäkuu ei ollut mittaushistorian lämpimin heinäkuu, ennätyslämpimien kuukausien putki on nyt päättynyt. Kesäkuun 2023 alusta kesäkuun 2024 loppuun kaikki 13 peräkkäistä kuukautta olivat mittaushistorian lämpimimpiä ko. kalenterikuukausia. Näin pitkä ennätysputki on epätavallinen. Viimeksi vastaava koettiin vuosina 2015–2016, jolloin oli voimakas El Niño -ilmiö. Nyt kuitenkin lämpötilat olivat vieläkin korkeampia kuin silloin.
Vaikka heinäkuun keskilämpötila ei tämä vuonna kohonnutkaan aivan yhtä korkeaksi kuin vuosi sitten, tänä vuonna heinäkuussa mitattiin useita koko mittaushistorian lämpimimpiä yksittäisiä vuorokausia. Korkeimmillaan keskilämpötila nousi 22. heinäkuuta 17,16 asteeseen ja 23. heinäkuuta 17,15 asteeseen. Täysin varmasti ei voida sanoa, kumpi vuorokausista oli mittaushistorian kuumin, koska niiden ero on samaa luokkaa kuin ERA5-datan epävarmuustaso.
ERA5-aineiston mukaan ennen vuotta 2023 yhdenkään vuorokauden keskilämpötila ei koko mittaushistorian aikana ylittänyt 17,0 astetta. Vuonna 2023 se ylittyi 12 kertaa. Tänä vuonna se on ylittynyt tähän mennessä jo 16 kertaa.
Heinäkuu 2024 oli 1,48 astetta lämpimämpi kuin esiteollisen ajan (vuodet 1850–1900) heinäkuiden keskiarvo. ERA5-aineistossa kaikki 12 aiempaa peräkkäistä kuukautta (heinäkuu 2023 – kesäkuu 2024) olivat vähintään 1,5 astetta esiteollista aikaa lämpimämpiä. Viimeisimmän 12 kuukauden (elokuu 2023 – heinäkuu 2024) globaali keskilämpötila on 1,64 astetta esiteollista aikaa korkeampi.
Myös Euroopassa heinäkuu oli mittaushistorian toiseksi lämpimin heinäkuu. Lämpimämpää on ollut vain heinäkuussa 2010.
Lähteet
Copernicus: Globally second-hottest month on record, only slightly behind July 2023
Lue myös nämä
Koko mittaushistorian globaalisti lämpimimmän vuorokauden ennätys meni juuri uusiksi peräkkäisinä päivinä
 |
| Vuorokauden globaalit keskilämpötilat vuosina 1940-2024. Vuosi 2024 on esitetty tummanpunaisella, vuosi 2023 oranssilla ja muut vuodet harmaalla. Vuosien 1991-2020 globaali vuorokausikohtainen keskiarvo on merkitty harmaalla katkoviivalla. Data: ERA5, via Climate Pulse. Credit: C3S/ECMWF. |
Eilen uutisoitiin, että viime sunnuntai (21. heinäkuuta 2024) oli globaalisti koko mittaushistorian lämpimin vuorokausi. Globaali keskilämpötila nousi 17,09 asteeseen. Juuri julkaistujen alustavien tietojen mukaan ennätys kuitenkin meni uusiksi jo tämän viikon maanantaina (22. heinäkuuta 2024), kun lämpötila kohosi 17,15 asteeseen. Professori Eliot Jacobsonin mukaan kyseessä saattaa olla maapallon kuumin vuorokausi ainakin sataantuhanteen vuoteen. Mittaushistoria ei toki ulotu läheskään näin pitkälle ajalle, mutta maapallon lämpötilaa on pystytty päättelemään epäsuorasti.
Ennen heinäkuuta 2023 globaali vuorokauden keskilämpötilaennätys mittaushistorian aikana oli 16,8 astetta (13. elokuuta 2016). Päivämäärästä 3. heinäkuuta 2023 alkaen on ollut kaikkiaan 58 vuorokautta (heinä-elokuussa 2023 ja kesä-heinäkuussa 2024), jolloin globaali keskilämpötila on ylittänyt aiemman ennätyksen 16,8 astetta. Tämä ennätysten sarja on itse asiassa paljon merkittävämpää kuin yksittäiset ennätykset, joita on pienten erojen ja analyysiin liittyvien epävarmuuksien vuoksi vaikea laittaa kiistattomasti täysin oikeaan järjestykseen.
Päivitys 27.7.2024. Tarkastettujen ja vahvistettujen tietojen mukaan viime vuorokausien globaalit keskilämpötilat ovat olleet seuraavat: 21. heinäkuuta 17,09 astetta, 22. heinäkuuta 17,16 astetta, 23. heinäkuuta 17,15 astetta ja 24. heinäkuuta 17,10 astetta. Tämä tarkoittaa sitä, että koko mittaushistorian kolme globaalisti lämpimintä päivää on koettu tällä viikolla ja neljä globaalisti lämpimintä päivää viimeisimmän viikon sisällä.
Lähteet
Copernicus: New record daily global average temperature reached in July 2024
Lue myös tämä
Globaalisti 13 ennätyslämmintä kalenterikuukautta peräkkäin ja 12 kuukauden ajan jokainen kuukausi vähintään 1,5 astetta yli esiteollisen ajan
 |
| Kuukausien globaalit keskilämpötilat tammikuun 1979 alusta kesäkuun 2024 loppuun verrattuna vuosien 1991-2020 keskiarvoon (= kaavion nollataso). Data: ERA5. Credit: Copernicus Climate Change Service/ECMWF. |
Viimeisin vuosi on ollut globaalisti ennätyslämmin
Copernicuksen tänään julkaisemien tietojen mukaan kesäkuu 2024 oli globaalisti koko mittaushistorian lämpimin kesäkuu. Keskimääräinen lämpötila oli 16,66 celsiusastetta, mikä on 0,14 astetta edellistä kesäkuun ennätystä (kesäkuu 2023) enemmän ja 0,67 astetta yli vertailujakson 1991–2020 kesäkuiden keskiarvon.
Kesäkuun 2023 alusta alkaen kaikki 13 peräkkäistä kuukautta ovat olleet mittaushistorian lämpimimpiä ko. kalenterikuukausia. Näin pitkä ennätysputki on epätavallinen. Viimeksi vastaava on koettu 2015–2016.
Lisäksi viimeisin 12 kuukauden jakso (heinäkuun 2023 alusta kesäkuun 2024 loppuun) oli koko mittaushistorian tähän mennessä lämpimin 12 kuukauden jakso, globaalisti keskimäärin 1,64 astetta yli esiteollisen ajan ja 0,76 astetta yli vertailukauden 1991–2020 keskiarvon. Jokainen viimeisimmästä 12 kuukaudesta on ollut vähintään 1,50 astetta lämpimämpi kuin esiteollisen ajan (vuodet 1850–1900) keskiarvo.
Merivesi on ollut globaalisti ennätyslämmintä jo 15 kuukauden ajan
Myös merien globaali (60° S–60° N) pintalämpötila oli kesäkuussa 2024 korkeampi kuin kertaakaan aiemmin mittaushistoriassa.
Kaikki 15 peräkkäistä kuukautta ovat olleet merivesien pintalämpötiloissa mittaushistorian lämpimimpiä ko. kalenterikuukausia. Tähän ovat vaikuttaneet ilmastonmuutos ja El Niño -ilmiö yhdessä. Kun El Niño nyt on heikentynyt, sekä merien että ilman lämpötilat alkanevat hieman alentua.
Ateenassa kesäkuu oli lämpimämpi kuin kertaakaan aiemmin vuodesta 1860 alkavan mittaushistorian aikana
Kreikan pääkaupungin Ateenan ilmastotilastot (Thiseion mittauspiste) alkavat vuodesta 1860. Kesäkuu 2024 oli sielläkin koko mittaushistorian lämpimin, keskimäärin 29,9 astetta. Vuorokauden ylimpien lämpötilojen keskiarvo oli 35,6 astetta (korkein lukema 41,2 astetta 13. kesäkuuta), mikä on 4,4 astetta enemmän kuin vuosien 1981–2010 keskiarvo. Vuorokauden alimpien lämpötilojen keskiarvo (korkein lukema 29,5 astetta 21.–22. kesäkuuta) puolestaan oli peräti 4,8 astetta korkeampi kuin vuosien 1981–2010 keskiarvo.
Ateenan koko mittaushistorian kymmenestä lämpimimmästä kesäkuusta peräti kahdeksan on koettu viimeisimmän 20 vuoden aikana.
Yksittäisiä ennätyksiä tärkeämpää ilmastonmuutoksen kannalta kuitenkin on pitkän aikavälin keskimääräinen kehitys. Ateenassa (Thiseion mittauspiste) keskimääräinen lämpötila ylitti jo viime vuosikymmenellä aikavälin 1860–1900 keskiarvon peräti 1,7 asteella. Ateenaan vuorokauden ylimmät lämpötilat ovat kohonneet 1970-luvulta alkaen keskimäärin 0,6 astetta vuosikymmenessä. Alimmissa lämpötiloissa nousua on tapahtunut yli 0,8 astetta vuosikymmenessä.
Lähteet
Copernicus: Surface air temperature for June 2024
Ekathimerini.com: Athens sizzles with hottest June on record
Maapallon ylikulutuspäivä 2024 on 1. elokuuta
 |
| Kaaviossa on esitetty asukasta kohden laskettuina (gha/hlö) globaali biokapasiteetti (vihreä käyrä) ja ekologinen jalanjälki (punainen käyrä) sekä siihen sisältyvä hiilijalanjälki (harmaa käyrä). Kaavio on muokattu lähteestä Global Footprint Network, Nowcasting the World's Footprint & Biocapacity for 2024, May 2024. |
Ylikulutuspäivä lasketaan kaavalla (maapallon biokapasiteetti / ihmiskunnan ekologinen jalanjälki) x 365. Ekologinen jalanjälki tarkoittaa sitä, kuinka suuri pinta-ala yhtä asukasta kohden keskimäärin tarvitaan uusiutuvien luonnonvarojen tuottamiseen ja hiilidioksidin sekä muiden haitallisten päästöjen eliminoimiseen. Biokapasiteetti puolestaan tarkoittaa ekosysteemien kykyä tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja sitoa päästöjä yhtä asukasta kohden laskettuna. Luvut ilmoitetaan globaalihehtaareina (gha). Se tarkoittaa hehtaarin suuruista aluetta, jonka tuottavuus vastaa maapallon keskiarvoa. Hehtaarilla erittäin tuottavaa maata on enemmän globaalihehtaareja kuin hehtaarilla huonosti tuottavaa maata. Pinta-alat muutetaan vertailukelpoisiksi kertomalla ne maa-alueen ekologista tuottavuutta kuvaavalla kertoimella. Esimerkiksi hehtaari hyvää viljelymaata on noin 2 gha, kun taas hehtaari laidunmaata on noin 0,5 gha.
.jpg) |
| Esimerkkejä eri valtioiden vuoden 2024 ylikulutuspäivistä. Päivämäärät kertovat, milloin maapallon kyky tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä olisi tämän vuoden osalta kulutettu loppuun, jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kyseisen valtion elintasolla. Credit: Earth Overshoot Day. |
Lähteet ja lisätietoja
Footprint Data Foundation
Earth Overshoot Day
Ecological Footprint Explorer
Lue myös nämä
Suomen vuoden 2024 ylikulutuspäivä on 12. huhtikuuta: suomalaisten kulutustasolla tarvittaisiin 3,6 maapalloa
Ovatko humanosfäärin tuottamat tekno- ja mediafossiilit käynnistäneet antroposeenin, kapitaloseenin, angloseenin, antrobseenin vai plantaasiseenin?
Nyt jo 12 ennätyslämmintä kuukautta peräkkäin ja viimeisin 12 kuukautta mittaushistorian lämpimin 12 kuukauden jakso
 |
| Globaali lämpötilan 12 kuukauden liukuva keskiarvo tammikuun 1940 alusta toukokuun 2024 loppuun verrattuna esiteollisen ajan (vuodet 1850-1900) keskiarvoon (= diagrammin nollataso). Pariisin ilmastosopimuksen tavoite on, että maapallon lämpötila ei pitkällä aikavälillä tarkasteltuna nouse yli 1,5 astetta esiteollisesta ajasta. Data: ERA5. Credit: C3S/ECMWF. |
Copernicus Climate Change Service kertoi tiedotteessaan hetki sitten, että toukokuu oli globaalisti mittaushistorian lämpimin toukokuu, 1,52 celsiusastetta lämpimämpi kuin esiteollisen ajan (vuodet 1850–1900) toukokuiden keskiarvo. Kesäkuun 2023 alusta alkaen kaikki 12 peräkkäistä kuukautta ovat olleet mittaushistorian lämpimimpiä ko. kalenterikuukausia.
Lisäksi viimeisin 12 kuukauden jakso (kesäkuun 2023 alusta toukokuun 2024 loppuun) oli koko mittaushistorian tähän mennessä lämpimin 12 kuukauden jakso, 1,63 astetta yli esiteollisen ajan ja 0,75 astetta yli vertailukauden 1991-2020 keskiarvon.
Lähde
Copernicus: Surface air temperature for May 2024
Lue myös tämä
Tämän vuoden toukokuussa Suomessa on enemmän hellepäiviä kuin kertaakaan aiemmin digitoidun mittaushistorian aikana
Hellepäivien lukumäärällä (eivät peräkkäisiä päiviä) mitattuna digitoidun mittaushistorian helteisimmät toukokuut (hellettä jossakin päin Suomea) ovat olleet seuraavat:
1. 2024 hellepäiviä 16 (ennuste, toistaiseksi 14 hellepäivää)
2. 2018 hellepäiviä 14
3. 1984 hellepäiviä 12
4. 1963 hellepäiviä 11
5. 1993 hellepäiviä 10
6. 2010 hellepäiviä 9
Kouvolassa on tänä vuonna ollut enemmän hellepäiviä kuin ennätyslämpimänä toukokuuna 2018
Kouvolassa Utin lentoaseman lämpötilakeskiarvo 1.-29.5.2024 on 13,34 astetta. Koko digitoidun mittaushistorian selvästi lämpimin toukokuu on Kouvolassa ollut vuonna 2018. Silloin Utin lentoaseman mittauspisteessä toukokuun keskilämpötila oli 14,96 astetta.
Toiseksi korkein toukokuun keskilämpötila Utin lentoaseman mittauspisteellä on 13,98 astetta toukokuulta 2016. Kylmin toukokuu puolestaan on ollut vuonna 1974, jolloin keskilämpötila oli vain 6,59 astetta ja jolloin 20 astetta ylitettiin vain kahtena päivänä.
Hellepäivien määrällä mitattuna Kouvolan Utissa tämän vuoden toukokuu on ollut helteisempi kuin ennätyslämpimänä toukokuuna 2018. Silloin hellepäiviä oli kuusi, kun nyt niitä on tähän mennessä ollut jo kahdeksan. Ennusteiden mukaan tämän vuoden toukokuussa Utissa tulee olemaan kaikkiaan kymmenen hellepäivää.
Koko toukokuun keskilämpötila kuitenkin jää Utissa tänä vuonna alemmaksi kuin vuonna 2018, koska nyt lämpötilojen vaihtelu on ollut suurempaa. Alkukuukausi oli kylmä. Kylmimmillään vuorokauden keskilämpötila jäi 1,6 asteeseen 8. toukokuuta, kun taas korkein vuorokauden keskilämpötila on tähän mennessä ollut 21,9 astetta 28. toukokuuta. Vuonna 2018 vastaavat lukemat olivat 6,8 astetta toukokuun kahtena ensimmäisenä vuorokautena ja 21,9 astetta 5. toukokuuta. Koko kuukauden korkein yksittäisen havaintohetken lämpötila on tänä vuonna ollut 28,3 astetta 28. toukokuuta, kun vuonna 2018 se oli 28,4 astetta 15. toukokuuta.
Vuonna 2018 ennätyslämmintä toukokuuta seurasi myös ennätyksellisen helteinen kesä. Saapa nähdä, miten käy tänä vuonna. Kesäkuun alun ennusteet ainakin näyttävät jonkin verran viilenevää.
Utin lentosääasema on perustettu vuonna 1944, mutta ensimmäisten vuosien tiedot ovat vain paperilla. Digitoituina tilastot ovat Suomen sääasemilta yleensä vuodesta 1959 alkaen.
Tilastotiedot
Ilmatieteen laitoksen avoin data, havaintojen lataus
Lue myös nämä
Kouvolassa Suomen paras kesäsää
Kesä-elokuu oli koko mittaushistorian kuumin kolmen kuukauden jakso
Globaalisti mittaushistorian lämpimimmät huhtikuu ja 12 kuukauden jakso rikkoivat jälleen lukuisia ennätyksiä
 |
| Keskimääräinen ilman lämpötila lähellä maapallon pintaa huhtikuussa 2024 verrattuna aikavälin 1991–2020 keskiarvoon. Ilmoitetut lämpötilat ovat siis anomalioita eli poikkeamia vertailukauden keskilämpötilasta. Data: ERA5. Credit: Copernicus Climate Change Service/ECMWF. |
Globaalisti mittaushistorian lämpimin ja Euroopassa toiseksi lämpimin huhtikuu
Huhtikuu 2024 oli tutkimuslaitos Copernicuksen mukaan globaalisti koko mittaushistorian lämpimin huhtikuu, 0,14 astetta edellistä ennätyslämmintä huhtikuuta 2016 lämpimämpi. Yksittäisiä valtioita tarkasteltaessa tavanomaiseen verrattuna kaikkein lämpimin oli klimatologi M. Herreran mukaan Turkki ja kylmin Suomi. Vaikka huhtikuu alkoi Etelä-Suomessa poikkeuksellisen lämpimänä, Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan huhtikuun keskilämpötila oli enimmäkseen 1–2 astetta ajankohdan pitkäaikaisia keskiarvoja viileämpi. Koko Eurooppaa tarkasteltaessa huhtikuu oli mittaushistorian toiseksi lämpimin.
Viimeisimmän seitsemän kuukauden aikana Suomi on ollut tavanomaiseen verrattuna maailman kylmin valtio
Viimeisimmän seitsemän kuukauden aikana Suomi on ollut Ilmatieteen laitoksen tutkija Mika Rantasen mukaan maailman kylmin valtio verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. Vain neljässä muussa valtiossa on ollut keskimääräistä kylmempää, nimittäin Ruotsissa, Islannissa, Norjassa ja Uruguayssa. Joku iltapäivälehden toimittaja saattaisi vetäistä tästä lööpin, että AMOC-järjestelmän keikahduspiste on ylittynyt ja Pohjoismaiden kylmeneminen on alkanut. Todellisuudessa asia ei kuitenkaan ole pääteltävissä näin suoraviivaisesti, vaikka AMOC näyttääkin jo vähän heikentyneen ilmastonmuutoksen seurauksena.
Viimeisin 12 kuukautta globaalisti mittaushistorian lämpimin 12 kuukauden jakso
Kesäkuun 2023 alusta alkaen kaikki 11 peräkkäistä kuukautta ovat olleet globaalisti mittaushistorian lämpimimpiä ko. kalenterikuukausia. NOAA:n mukaan super-El Niñon aikana 2015–2016 oli jopa 16 ennätyslämmintä kuukautta peräkkäin, mutta nyt lämpötilat ovat olleet vieläkin korkeampia kuin tuolloin.
Lisäksi viimeisin 12 kuukauden jakso (toukokuun 2023 alusta huhtikuun 2024 loppuun) oli koko mittaushistorian tähän mennessä lämpimin 12 kuukauden jakso. Keskimääräinen ilman lämpötila lähellä maapallon pintaa oli 1,61 astetta yli esiteollisen ajan ja 0,73 astetta yli vertailukauden 1991–2020 keskiarvon.
Myös merivesi ennätyslämmintä
Myös merien lämpötila viimeisimmän 12 kuukauden ajalta on ennätyksellisen korkea. Helmikuussa globaali meriveden keskilämpötila jäättömillä alueilla (60° S–60° N, ilmastotieteen standardi tarkasteltaessa merivesien keskilämpötilaa) oli 21,04 astetta. Tämä on korkeampi lukema kuin mittaushistorian yhdenkään aiemman huhtikuun aikana ja lähes yhtä korkea kuin kaikkien ennätys 21,07 astetta, joka mitattiin vasta maaliskuussa 2024. Itse asiassa ennen vuotta 2023 globaali meriveden keskilämpötila ei ylittänyt ERA5-datassa 21 astetta yhdenkään vuorokauden aikana, kun nyt koko kuukauden keskilämpötila oli 21,04 astetta. Huhtikuussa vähintään 28 asteen keskilämpötila mitattiin ennätyksellisesti 27,1 prosentilla merien pinta-alasta. Aiempi mittaushistorian kaikkien kuukausien ennätys oli 25,5 prosenttia maaliskuussa 2024.
Esiteollisen ajan keskilämpötila on ylittynyt ajoittain jopa kahdella asteella
Maapallon tämänhetkiset lämpöennätykset johtuvat osittain luontaisesti lämmittävästä El Niño -ilmiöstä, jonka huippu koettiin alkuvuodesta 2024. Ilmastonmuutos näkyy kuitenkin siinä, että nyt heikomman El Niño -ilmiön aikana lämpötilat ovat olleet vieläkin korkeampia kuin vuosina 1997–1998 ja 2015–2016, jolloin koettiin supervoimakkaat El Niño -ilmiöt.
Ilmastonmuutoksesta kertoo myös se, että maapallon ensimmäinen asteen verran esiteollista aikaa (vuodet 1850–1900) lämpimämpi vuorokausi koettiin vuonna 1958. Vuorokauden keskilämpötila ylitti esiteollisen ajan 1,5 asteella ensimmäistä kertaa vuonna 2015 ja kahdella asteella vuonna 2023. Helmikuussa 2024 koettiinkin jo neljä peräkkäistä vuorokautta, jolloin esiteollisen ajan keskiarvo ylittyi kahdella asteella.
Pääasiallinen lähde
Copernicus: Global temperature record streak continues – April 2024 was the hottest on record
Lue myös nämä