Lämpövoimakone

Koneen periaate
  • Lämpövoimakoneessa lämpöenergia muutetaan mekaaniseksi energiaksi. Prosessin aikana lämpötila laskee arvosta T1 arvoon T2.
  • Samalla osa systeemin luovuttamasta lämpöenergiasta muuttuu työksi W.
  • Ihannetapauksessa kaikki luovutettu lämpöenergia muuttu työksi Wmax = Q1 - Q2. Käytännössä tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, vaan osa energiasta menee hukkaan W < Wmax.

  • Koneen hyötysuhde lasketaan vertaamalla koneen tekemää työtä systeemin koko lämpöenergiaan:
​[[$$ \eta = {W \over Q_1} $$]]​
  • Maksimaalinen hyötysuhde eli Carnot-hyötysuhde [[$ \eta_{max} $]]​ saavutetaan kun kaikki luovutettu lämpöenergia muuttuu työksi Wmax = Q1 - Q2.
​[[$$ \eta_{max} = {W_{max} \over Q_1} = {Q_1-Q_2 \over Q_1} = {T_1-T_2 \over T_1} $$]]​
  • Kaikkea lämpöenergiaa ei voida koskaan muuttaa työksi. Tämä edellyttäisi, että T2 olisi absoluuttinen nollapiste.
  • Mutta mitä suurempi lämpötilaero saadaan aikaiseksi, sitä suurempi hyötysuhde saadaan ainakin periaatteessa aikaiseksi. Tavoitteena on siis, että prosessin aikana lämpötila laskisi mahdollisimman paljon.
Esimerkki
  • Auton polttomoottori on lämpövoimakone.
  • Lämpöenergia syntyy polttoaineen palamisen seurauksena.
  • Lämpötilan noustessa paine sylinterissä nousee ja kuuma palokaasu laajenee ja samalla työntää mäntää alaspäin.
  • Männän työntyessä alaspäin lämpöenergia muuttuu mekaaniseksi energiaksi; systeemi tekee männälle työtä (W).
  • Palokaasun laajentuessa sylinterissä sen lämpötila ja lämpöenergia laskee (Q1 - Q2).
  • Osa energiasta menee kitkan ja lämmön johtumisen seurauksena hukkaan.