Koulumatematiikkaa ohjaavat asiakirjat

Perusopetuslaki PoL (21.8.1998/628)

Laki, jossa säädetään perusopetuksesta ja oppivelvollisuudesta.

PoL 11 §
"Perusopetuksen oppimäärä sisältää, sen mukaan kuin 14 §:n nojalla säädetään tai määrätään, kaikille yhteisinä aineina [...] matematiikkaa [...]"

"Opetus voi perustua, sen mukaan kuin 14 §:n nojalla säädetään tai määrätään, erilaajuisiin oppimääriin. Perusopetuksen järjestäjä voi [...] erityisen koulutustehtävän mukaisesti poiketa tämän momentin säännöksistä."

PoL 14 §
"Valtioneuvosto päättää tässä laissa tarkoitetun opetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista sekä perusopetukseen käytettävän ajan jakamisesta eri oppiaineiden ja aineryhmien opetukseen sekä oppilaanohjaukseen (tuntijako)."

"Opetushallitus päättää perusopetuksen eri oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien, oppilaanohjauksen ja muun tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä sekä kodin ja koulun yhteistyön ja oppilashuollon keskeisistä periaatteista ja opetustoimeen kuuluvan oppilashuollon tavoitteista (opetussuunnitelman perusteet)."

PoL 15 §
"Opetuksen järjestäjän tulee hyväksyä tässä laissa tarkoitettua opetusta varten opetussuunnitelma. Opetussuunnitelma hyväksytään erikseen suomenkielistä, ruotsinkielistä ja saamenkielistä sekä tarvittaessa muulla kielellä annettavaa opetusta varten."

Valtioneuvoston asetus perusopetuksen tuntijaosta (422/2012)

Tuntijako 6 §
Perusopetuksen tuntijako 1.8.2025 alkaen.pdf

Matematiikkaa on siis nykyisen tuntijaon mukaisesti:
  • 1. – 2. luokalla yhteensä 7 vuosiviikkotuntia
    • esim.
      • 1. luokalla 4 vvt
      • 2. luokalla 3 vvt
  • 3. – 6. luokalla yhteensä 15 vuosiviikkotuntia
    • esim.
      • 3. luokalla 3 vvt
      • 4. luokalla 4 vvt
      • 5. luokalla 4 vvt
      • 6. luokalla 4 vvt
  • 7. – 9. luokalla yhteensä 11 vuosiviikkotuntia
    • esim.
      • 7. luokalla 3 vvt
      • 8. luokalla 4 vvt
      • 9. luokalla 4 vvt
Käytännön päätökset jäävät opetuksen järjestäjille eli kunnalle, valtiolle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle.

Laaja-alainen osaaminen perusopetuksessa

Uudet opetussuunnitelmat korostavat oppiaineiden opetuksessa laaja-alaista osaamista, joka rakentuu eri näkökulmista. Opiskelu, työelämä sekä aktiivinen kansalaisuus edellyttävät eri tiedon- ja taidonalojen hallintaa ja myös niitä yhdistävää osaamista. Jokainen oppiaine edistää osaltaan laaja-alaisen osaamisen taitoja.

Laaja-alaisen osaamisen tavoitteisiin kuuluvat ajattelun ja oppimisen taidot, vuorovaikutus- ja ilmaisutaidot sekä monilukutaito, jolla tarkoitetaan taitoa tuottaa ja tulkita erilaisia tekstejä. Laaja-alaiseen osaamiseen kuuluvat myös itsestä huolehtiminen ja arjen taidot. Lisäksi laaja-alaisen osaamisen tavoitteisiin sisältyvät kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu, tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen, työelämätaidot ja yrittäjyys sekä osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen.

Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet on määritelty kansallisissa opetussuunnitelman perusteissa, ja kunnat ja koulut ovat voineet paikallisesti täsmentää niitä omien painotustensa mukaan. Laaja-alainen osaaminen opetetaan, opiskellaan ja arvioidaan aina osana oppiaineita.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden luku 6

Osana Opetushallituksen perusopetuksen arvioinnin uudistusta POPS:in luku 6 päivittyi 11.2.2020. Uudistus täsmensi edellisiä linjauksia.

"Formatiivisen arvioinnin tehtävänä on ohjata oppilaan opintojen edistymistä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. [...] Formatiivinen arviointi on oppimista tukevaa ja ohjaavaa palautetta."

"Summatiivisen arvioinnin tehtävänä on kuvata, kuinka hyvin ja missä määrin oppilas on saavuttanut opetussuunnitelmassa oppiaineille asetetut tavoitteet."

"Arviointi on yhdenvertaista"

"Arviointi edellyttää avoimuutta, yhteistyötä ja osallisuutta"

"Arviointi on suunnitelmallista ja johdonmukaista"

"Arviointi on monipuolista"

"Arviointi perustuu tavoitteisiin ja kriteereihin"

"Arvioinnissa otetaan huomioon oppilaiden ikäkausi ja edellytykset"

Opetussuunnitelma

Opetuksen järjestäjän laatima PoL 15 §:n mukainen dokumentti, joka sitoo edellisten ohella kouluja. Esimerkiksi Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit ovat velvoitettuja kirjoittamaan omansa.