Tänään on ensimmäinen päivä, kun olen töistä poissa. Koko joululoma on mennyt täällä Mikkelissä. Aikomus on viettää mummolassa vielä viikko. Tapsan äiti käy pari päivää töissä loppiaisen jälkeen ja tulee taas tänne viikonlopuksi.

Nukuimme klo 8.30 asti ja tarkoitus oli lähteä uimaan heti kymmeneksi. Loman vuoksi uintiharrastus on ollut katkolla melkein kolme viikkoa ja Tapsa "kaipaili" jo altaaseen. Uimapaikka oli kuitenkin kiinni ja jouduimme siirtämään polskuttelut iltaa ja toiseen paikkaan. Ehdin itse käysä salilla pojan päiväunien aikana. Aamuheräämiset ovat koko loman ajan siirtyneet aina vain myöhemmiksi - arkirytmi siis vielä odottelee edessä päin.

Itse olen päässyt treenailemaan enemmän kuin yli vuoteen. Tämän ovat mahdollistaneet kaksi mummolaa ja Tapsan isovanhemmat. Kiitokset sinne! Otin jopa salikortin, jolla saisin nyt treenata helmikuun loppuun. Salimaksussa oli siis kahden kuukauden irtisanomisaika.

Tapsa oppi loman aikana sanomaan uusia sanoja: mm. tonttu, tähti, loppu, ukki ja pukki. Tärkeimpiä ja vaikeimpia opittuja sanoja olivat kuitenkin "floora" ja "isi"! Tapsan passiivinen sanavarasto on jo tosi laaja puheeseen verrattuna. Hän tunnistaa paljon sanoja. "Puheessaan" hän käyttää esineistä ja asioista usein sanan ensimmäistä tavua. Joitakin kaksitavuisia sanoja on siis myös tullut (esim. pupu, äiti, pappa, kakka, hauva, auto ja anna). Lomalla tulivat ulos myös ensimmäiset lauseet: "Ei oo.", Ei juo!" ja "Ei oo kakkaa.".

Tuota ei-sanaa Tapsa on varmasti kuullut eniten, sillä se on hänen useimmin käyttämänsä (vahvistettuna tiukalla pään pyörittämisellä)! Poika on siinä iässä, että kaikkea täytyy kokeilla, availla, ravistaa ja nykiä. Aikuisen on sitten oltava useimmiten kieltämässä tätä kaikkea kivaa. Huomaan, että monet asiat Tapsa tietää jo kielletyiksi ja sanoo itse "ei" jo aloittaessaan touhuaan. Television taakse ei saa mennä seisomaan eikä viherkasveissa voi roikkua. Kieltämisestä ja karkuun juoksemisesta tulee helposti hauska leikki, eikä kieltäminen tiukalla äänensävyllä selvästikään tunnu rangaistukselta. Olen kokeillut kieltämisen lisäksi nostaa pojan aina hieman kauemmaksi, uudelleen ja uudelleen... Ei auta. Neuvolassa antoivat ohjeen, että pitää suunnata lapsen huomio johonkin toisaalle. Täytyy esittää olevansa itse tosi kiinnostunut jostakin toisesta asiasta. Välillä tämä toimii - välillä ei. Jatkamme harjoittelua.