08 Suolan vesiliuos johtaa sähköä
Uusia sanoja
kokeellinen: Kokeellisuus on luonnontieteissä erittäin tärkeää. Asioita ei voi tietää, ellei kokeilla oikeilla aineilla, oikeassa ympäristössä, miten asia toimii. Esimerkiksi aineen sulamispiste pitää selvittää kokeella. Kokeessa huolellinen työskentely on tärkeää.
tutkimus: Tutkimus tarkoittaa järjestelyä, jossa tutkija tekee kokeen. Koe pitää laatia niin, että vain tutkittava asia vaikuttaa tulokseen. Esimerkiksi: Tutkija haluaa tietää aineen sulamispisteen. Aineen pitää olla puhdasta. Jos aine ei ole puhdas, sulamispiste ei ehkä ole oikea. Esimerkiksi: Tutkija haluaa selvittää, mikä aine on paras sähkönjohde. Jokainen aine pitää mitata samalla tavalla. Silloin tiedetään, että erot numeroissa johtuvat aineesta. Muuten voi olla, että erilainen työtapa muuttaa tuloksia.
havainto: Kokeellisen työn aikana voi tehdä monenlaisia havaintoja. Joskus muutoksen voi nähdä. Esimerkiksi aine voi sulaa tai kemiallinen reaktio näkyy kuplimisena. Joskus havaintoja voidaan tehdä esimerkiksi lämpömittarilla tai sähkövirtamittarilla.
tulos: Tutkimuksessa kerätään tietoa. Usein tieto on mittaustulos. Esimerkiksi mittaustulos voi olla aineen sulamispiste, sähkövirran määrä kokeessa tai värin vaihtumiseen kuluva aika. Tulos ei aina ole numero. Esimerkiksi tutkimuksen tulos voi olla "aine ei sula kuumalla levyllä" tai "aine syttyy helposti palamaan". Tulokset ovat tieteellisiä "todisteita".
johtopäätös: Johtopäätös tehdään havainnoista tai tuloksista. Johtopäätös on uutta tietoa, joka seuraa siitä, mitä on tutkittu. Johtopäätöstä ei voi suoraan mitata. Johtopäätös pitää päätellä tuloksista. Esimerkiksi: Tulokset ovat, että aineen sulamispiste on 60 astetta ja ainetta liukenee litraan vettä 400 grammaa. Johtopäätös on, että aine on molekyyliyhdiste.
tutkimus: Tutkimus tarkoittaa järjestelyä, jossa tutkija tekee kokeen. Koe pitää laatia niin, että vain tutkittava asia vaikuttaa tulokseen. Esimerkiksi: Tutkija haluaa tietää aineen sulamispisteen. Aineen pitää olla puhdasta. Jos aine ei ole puhdas, sulamispiste ei ehkä ole oikea. Esimerkiksi: Tutkija haluaa selvittää, mikä aine on paras sähkönjohde. Jokainen aine pitää mitata samalla tavalla. Silloin tiedetään, että erot numeroissa johtuvat aineesta. Muuten voi olla, että erilainen työtapa muuttaa tuloksia.
havainto: Kokeellisen työn aikana voi tehdä monenlaisia havaintoja. Joskus muutoksen voi nähdä. Esimerkiksi aine voi sulaa tai kemiallinen reaktio näkyy kuplimisena. Joskus havaintoja voidaan tehdä esimerkiksi lämpömittarilla tai sähkövirtamittarilla.
tulos: Tutkimuksessa kerätään tietoa. Usein tieto on mittaustulos. Esimerkiksi mittaustulos voi olla aineen sulamispiste, sähkövirran määrä kokeessa tai värin vaihtumiseen kuluva aika. Tulos ei aina ole numero. Esimerkiksi tutkimuksen tulos voi olla "aine ei sula kuumalla levyllä" tai "aine syttyy helposti palamaan". Tulokset ovat tieteellisiä "todisteita".
johtopäätös: Johtopäätös tehdään havainnoista tai tuloksista. Johtopäätös on uutta tietoa, joka seuraa siitä, mitä on tutkittu. Johtopäätöstä ei voi suoraan mitata. Johtopäätös pitää päätellä tuloksista. Esimerkiksi: Tulokset ovat, että aineen sulamispiste on 60 astetta ja ainetta liukenee litraan vettä 400 grammaa. Johtopäätös on, että aine on molekyyliyhdiste.
Tunnin materiaali
Tunnilla tehdään kokeellinen tutkimus, jonka tulokset kootaan alla olevaan taulukkoon. Tuloksista vedetään johtopäätöksiä.
Liitteet:
Sähköinen tehtävä 6 : Yhdisteen ominaisuudet
Valitse opettajan listasta jokin yhdiste, josta haet tietoa. Etsi tietoa verkosta. Tee Google-haku ja vastaa kysymyksiin lomakkeessa.
- Mikä on yhdisteen nimi ja kemiallinen kaava?
- Onko se molekyyliyhdiste vai ioniyhdiste?
- Mitkä ovat yhdisteen sulamispiste ja kiehumispiste?
- Onko yhdisteesi vesiliukoinen? Kuinka hyvin se liukenee veteen?
- Onko yhdisteesi ihmiselle hyödyllinen tai vaarallinen?
- Missä yhdistettä käytetään? Mitä yhdisteellä voi tehdä? Mistä yhdistettä löytyy?
- Mikä on yhdisteen nimi ja kemiallinen kaava?
- Onko se molekyyliyhdiste vai ioniyhdiste?
- Mitkä ovat yhdisteen sulamispiste ja kiehumispiste?
- Onko yhdisteesi vesiliukoinen? Kuinka hyvin se liukenee veteen?
- Onko yhdisteesi ihmiselle hyödyllinen tai vaarallinen?
- Missä yhdistettä käytetään? Mitä yhdisteellä voi tehdä? Mistä yhdistettä löytyy?