Kun viittaat aineistoon ensimmäisen kerran tekstissä, tuo silloin esille julkaisutiedot (otsikko, kirjoittaja, julkaisupaikka, julkaisuaika) ja esittele aineiston keskeinen olemus ytimekkäästi muutamalla virkkeellä. Anna aineistosta mahdollisimman selkeä kuva lukijallesi. (Jotta tämä onnistuisi, sinun pitää hahmottaa itse aineiston rakenne: eri äänet, lähteet, tyyli, konteksti jne.)

Julkaistutiedot kirjoitetaan tekstiin vain kerran. Sen jälkeen voit viitata aineistoon kirjoittajan nimellä tai esimerkiksi haastatellun nimellä, kunhan olet esitellyt aineistoa niin, että lukijasi tietää, että henkilön A kirjoittamassa jutussa (tekstilaji mainittava) haastatellaan henkilöitä B, C ja D ja viitataan vaikkapa lähteeseen E.

Suosi omin sanoin referointia aineistoon viitatessasi. Runsaat suorat lainaukset tekevät tekstistäsi kankean ja raskaan lukea.

Varmista esim. johtolauseiden ja välimerkkien asianmukainen käyttö - välimerkkien järjestyskään ei ole samantekevä.

Internetin monenlaisiin sivuihin ja sivustoihin viittaaminen ei ole niin yksinkertaista kuin painettuihin teksteihin viittaaminen. Jos käytettävissäsi on selvästi määriteltävissä oleva teksti kaikkine tietoineen, kuten jonkin nettilehden artikkeli, aineistoon viitataan samoin kuin painettuun lähteeseen. Aina ei kaikkia tietoja, esimerkiksi kirjoittajan nimeä, ole saatavilla. Tällöin viittaus tehdään niin tarkasti kuin voidaan.

 

Tutki seuraavia malleja, sovella niitä omaan tekstiisi ja opettele muutama prototyyppinen viittaustekniikka, jotta aineistojen käsittely sujuu sinulta mahdollisimman luontevasti ja oikein.

Kuinka viitata aineistoon ja säästyä sensorin punakynän sivallukselta

Kuinka voi viitata aineistoon ensi kertaa ja tuoda samalla esille julkaisutiedot (joitakin esimerkkejä):

• Terho Poutanen käsittelee kirjoituksessaan "Miten myyn vesiskootterin suomalaisille" (Luonnonsuojelija 5 – 6/1999) vesiskootterin markkinointia Suomen kansalle.
• Minna Pyhälahti pohtii Kotus.fi-sivuilla elokuussa 2014 ilmestyneessä kolumnissaan "Twitter-tiivistämisen onni", miten tviiteistä saadaan sekä tiiviitä ja mielenkiintoisia että kieliopillisesti oikeita.

• Tampereen kaupunginkirjaston internetsivuilla osiossa "Tietoa meistä" kerrotaan, että kaupungin ensimmäinen kaikille avoin kirjasto avattiin jo 1837.

• Terho Poutasella on terävä kynä. Kirjoituksessaan Luonnonsuojelija-lehden vuoden 1999 numeroissa 5 – 6 hän ilkikurisesti ja varmoin keinoin iskee suomalaisten kulutustottumusten heikoimpaan kohtaan.
• "Miten myyn vesiskootterin suomalaisille?" kuuluu Terho Poutasen kirjoituksen otsikko (Luonnonsuojelija 5 – 6 / 1999). Kirjoitus käsittelee vesiskootterin mainontaa ja mainonnan tehoamista meihin suomalaisiin kuluttajiin.
• Leena Pitkänen kirjoittaa Turkulainen-lehdessä 25.7.1999 julkaistussa kolumnissaan "Kohti sinistä" merestä ja sen läheisyyden vaikutuksesta ihmiseen, joka etsii helpotusta arkipäivän ahdistuksen keskellä.
• Pertti Suvanto kertoo raportissaan "Vessa, vesiposti ja valistus" suomalaisten kehitysyhteistyöhankkeesta Etelä-Nepalissa. Raportti julkaistiin Kehitys-lehden vuoden 1999 ensimmäisessä numerossa.

 

Kuinka voi tuoda esille aineistossa esitettyjä ajatuksia (joitakin esimerkkejä):

• Poutanen toteaa Peteliuksesta: "Hänet tuntevat kaikki ja hänestä kansa tykkää."
• Poutanen toteaa, että Peteliuksen tuntevat kaikki ja että kaikki myös pitävät hänestä.
• Ronkaisen mukaan tyypillinen tietokoneeseen hurahtanut nuori on "kelmeä, vapiseva ja nörttimäinen olento, joka ei kestä päivänvaloa". [Suora lainaus, mikäli aineistossa käytetty sanamuoto on erikoinen ja toistetaan sellaisenaan. Mikäli ilmauksessa ei ole mitään erikoista, voi sen referoida omin sanoin, epäsuorana lainauksena ja siis ilman sitaatteja.]
• Ronkainen käsittelee artikkelissaan kriittisesti nykynuorten vapaa-ajan harrasteita ja suomii erityisesti tietokoneiden liiallista käyttöä – se hänen mukaansa "imaisee ihmisen nuoruuden kuin kyltymätön vampyyri".
• Ronkainen vertaa tietokoneiden liiallista käyttämistä vampyyriin, joka veren sijasta vie ihmisen nuoruuden. [Aineiston värikäs ilmaus on esitetty omin sanoin, neutraalissa muodossa.]
• Kuten Ronkainen toteaa, on tietokoneisiin aivan liian helppo hukata koko elämänsä.
• Kuten Ronkainen toteaa, "ei vaadita paljonkaan holtittomuutta, kun nuori ihmisparka kadottaa koko ainutkertaisen elämänsä tietokoneen hurisevaan pedonkitaan".
• Varsinkin brittinuoret tuntuvat pelaavan liikaa tietokoneillaan, mikäli Ronkaisen esittelemään amerikkalaiseen tutkimukseen on uskominen. Tutkimuksen mukaan jotkut brittinuoret ovat jo kasvaneet fyysisesti kiinni tietokoneisiinsa. Huolettomia me emme voi olla täällä Suomessakaan: ilman tutkimuksiakin on selvää, että monet lapsemme ja nuoremme kasvavat brittinuorten tapaan tietokoneiden ääressä. Esimerkiksi kuusivuotias pikkusiskoni pelaa kaiken vapaa-aikansa tietokonepelejä. [Alussa tuodaan esille aineiston ajatuksia, sitten siirrytään omien ajatusten esittelyyn.]