Kiinan historia
Kiinan historia
Kiinan historia
- Maanviljely alkoi Kiinassa noin 7000 eaa.
- 2000-luvulla syntynyttä ns. Keltaisenjoen kulttuuria pidetään yhtenä neljästä ensimmäisestä korkeakulttuurista (muut Egypti, Mesopotamia ja Indus-joen kulttuuri) > Kaupungistuminen, hiearkinen yhteiskunta, kirjoitustaito, metallit > feodaalinen yhteiskunta, keskusvallan ja lääninherrojen valtataisteluita > Yhtenäisen valtion ja hajanaisuuden kaudet vuorottelevaa
- Uskonnollinen elämä aina sulauttanut eri vaikutteita: kansanuskonto, kungfutselaisuus, taolaisuus ja buddhalaisuus
- Historian jakaminen hallitsijasukujen eli dynastioiden mukaan:
- Xin 2100-1600 eaa. > Olemassaolo epävarmaa
- Shang 1766-1066 eaa. > Hallitsi Pohjois-Kiinaa
- Zhou 1066-221 eaa. > Erityisesti loppuosa hajaannukseen aikaa, kungfutselaisuus ja taolaisuus syntyvät 500- ja 400-luvuilla
- Qin 221-206 eaa. > Yhdisti koko Kiinan yhdeksi valtakunnaksi ensimmäisen kerran
- Han 206 eea -220 jaa. > Silkkitien synty, roomalaisia Kiinassa, buddhalaisuus leviää Kiinaan > Uusi hajaannus 200-luvulta 600-luvulle
- Tang 618 – 907 > Silkkitien kultakausi
- Song 960-1271
- Mongolivalta 1271-1368 > Omaksuvat kiinalaisen hallintotavan, mutta ottavat vaikutteita muualta
- Ming 1368-1644 > kiinalaisen merenkulun kausi 1400-luvulla, eurooppalaiset saapuvat 1500-luvun alussa > Macao Portugalille
- Mantsuvalta eli Qing-dynastia 1644-1911 > Omaksuvat kiinalaisen hallintotavan
Modernin Kiinan historia
- 1800-luvulla länsimaiden vaikutusvalta alkaa kasvaa > Oopiumisodat Iso-Britanniaa vastaan 1800-luvun alkupuolella > Hong Kong Kiinalle
- 1800-luvulla länsimaat ja Japani alistavat Kiinan taloudellisesti ja poliittisesti (länsimaisen teknologian torjuminen heikensi Kiinan mahdollisuuksia puolustautua)
- Boksarikapina 1899-1902 yritys häätää ulkomaalaiset > monikansalliset joukot miehittävät Pekingin ja Kiina jaetaan etupiireihin
- Keisarikunnan loppu 1912 > Kiinan tasavalta, Kuomintang puolue hallitsee
- Ensimmäinen sisällissota 1927-1936 kommunistien ja Kuomintangin välillä
- Sota Japania vastaan 1937-1945
- Toinen sisällissota 1945-1949 päättyy kommunistien voittoon > Kansantasavalta 1949-
- Kuomintangin johtama Kiinan tasavalta jatkaa olemassa oloaan Taiwanin saarella ja säilyttää maan paikan YK:ssa vuoteen 1971
- Mao Zedong Kiinan diktaattorina 1949-1976 > Maolaisuus = hänen oppeihinsa perustuva kommunismin suuntaus, joka korosti maaseudun väestön roolia vallankumouksessa
- ’Suuri harppaus’ 1950-luvulla = yritys teollistaa Kiina kerralla > Nälänhätä
- Kulttuurivallankumous 1966-1969 > Nuoriso kiihotettiin hyökkäämään ’vanhaa kulttuuria’ vastaan tarkoituksena uudentaa vallankumous > Maa ajautuu kaaokseen (Kyse oli Maon keinosta raivata kilpailijat tieltään puolueessa ja muualta yhteiskunnasta
- Ulkopolitiikka:
• Tiibetin valtaus 1950
• Osallistuminen Korean sotaan 1950-1953
• Vihollisuuksia Taiwanin ja Intian kanssa (1970-luvulle)
• Välirikko Neuvostoliiton kanssa 1960-luvun alussa > rajakahakoita 1969
• Oma ydinase 1964
• Lähentyminen Yhdysvaltain kanssa 1970-luvulla
Nykyaikainen Kiina
- Maon kuoleman (1976) jälkeen aloitetaan talousuudistukset > Yksityinen yritystoiminta ja ulkomaisten yritysten toiminta sallitaan (halpa työvoima houkuttelemana) > Valtio piti edelleen omistuksensa vanhoissa valtionyhtiöissä ja pystyy länsimaita enemmän puuttumaan talouspolitiikkaan
- Talous kasvanut erittäin nopeasti 1980-luvun lopulta lähtien > Myös kansalaisten elintaso noussut, mutta varallisuuserot väestöryhmien ja alueiden välillä suuret
- Kommunistinen puolue säilyttänyt yksivaltansa, vaikkakin kommunismi pitkälti muodollinen ideologia > Maan säilyminen ’kommunistisena’ antaa kommunistipuolueelle oikeuden valtaan
- Toisaalta Kiinassa ei ole minkäänlaisia demokraattisia perinteitä ja perinteisesti yhteisöä pidetään yksilöä tärkeämpänä
- 1989 opiskelijamielenosoitukset tukahdutetaan verisesti, maassa edelleenkin vankileirejä poliittisille vangeille, internetiä sensuroidaan
- Länsimaiset vaikutteet kulttuurissa ja yhteiskunnassa kuitenkin suuria
- Nykyinen ulkopolitiikka pyrkii ensisijaisesti taloudellisten etujen turvaamiseen, esim. raaka-aineiden saanti, korostaa vakautta konfliktien sijaan
- Kiistat Etelä-Kiinan meren hallinnasta
- Maanviljely alkoi Kiinassa noin 7000 eaa.
- 2000-luvulla syntynyttä ns. Keltaisenjoen kulttuuria pidetään yhtenä neljästä ensimmäisestä korkeakulttuurista (muut Egypti, Mesopotamia ja Indus-joen kulttuuri) > Kaupungistuminen, hiearkinen yhteiskunta, kirjoitustaito, metallit > feodaalinen yhteiskunta, keskusvallan ja lääninherrojen valtataisteluita > Yhtenäisen valtion ja hajanaisuuden kaudet vuorottelevaa
- Uskonnollinen elämä aina sulauttanut eri vaikutteita: kansanuskonto, kungfutselaisuus, taolaisuus ja buddhalaisuus
- Historian jakaminen hallitsijasukujen eli dynastioiden mukaan:
- Xin 2100-1600 eaa. > Olemassaolo epävarmaa
- Shang 1766-1066 eaa. > Hallitsi Pohjois-Kiinaa
- Zhou 1066-221 eaa. > Erityisesti loppuosa hajaannukseen aikaa, kungfutselaisuus ja taolaisuus syntyvät 500- ja 400-luvuilla
- Qin 221-206 eaa. > Yhdisti koko Kiinan yhdeksi valtakunnaksi ensimmäisen kerran
- Han 206 eea -220 jaa. > Silkkitien synty, roomalaisia Kiinassa, buddhalaisuus leviää Kiinaan > Uusi hajaannus 200-luvulta 600-luvulle
- Tang 618 – 907 > Silkkitien kultakausi
- Song 960-1271
- Mongolivalta 1271-1368 > Omaksuvat kiinalaisen hallintotavan, mutta ottavat vaikutteita muualta
- Ming 1368-1644 > kiinalaisen merenkulun kausi 1400-luvulla, eurooppalaiset saapuvat 1500-luvun alussa > Macao Portugalille
- Mantsuvalta eli Qing-dynastia 1644-1911 > Omaksuvat kiinalaisen hallintotavan
Modernin Kiinan historia
- 1800-luvulla länsimaiden vaikutusvalta alkaa kasvaa > Oopiumisodat Iso-Britanniaa vastaan 1800-luvun alkupuolella > Hong Kong Kiinalle
- 1800-luvulla länsimaat ja Japani alistavat Kiinan taloudellisesti ja poliittisesti (länsimaisen teknologian torjuminen heikensi Kiinan mahdollisuuksia puolustautua)
- Boksarikapina 1899-1902 yritys häätää ulkomaalaiset > monikansalliset joukot miehittävät Pekingin ja Kiina jaetaan etupiireihin
- Keisarikunnan loppu 1912 > Kiinan tasavalta, Kuomintang puolue hallitsee
- Ensimmäinen sisällissota 1927-1936 kommunistien ja Kuomintangin välillä
- Sota Japania vastaan 1937-1945
- Toinen sisällissota 1945-1949 päättyy kommunistien voittoon > Kansantasavalta 1949-
- Kuomintangin johtama Kiinan tasavalta jatkaa olemassa oloaan Taiwanin saarella ja säilyttää maan paikan YK:ssa vuoteen 1971
- Mao Zedong Kiinan diktaattorina 1949-1976 > Maolaisuus = hänen oppeihinsa perustuva kommunismin suuntaus, joka korosti maaseudun väestön roolia vallankumouksessa
- ’Suuri harppaus’ 1950-luvulla = yritys teollistaa Kiina kerralla > Nälänhätä
- Kulttuurivallankumous 1966-1969 > Nuoriso kiihotettiin hyökkäämään ’vanhaa kulttuuria’ vastaan tarkoituksena uudentaa vallankumous > Maa ajautuu kaaokseen (Kyse oli Maon keinosta raivata kilpailijat tieltään puolueessa ja muualta yhteiskunnasta
- Ulkopolitiikka:
• Tiibetin valtaus 1950
• Osallistuminen Korean sotaan 1950-1953
• Vihollisuuksia Taiwanin ja Intian kanssa (1970-luvulle)
• Välirikko Neuvostoliiton kanssa 1960-luvun alussa > rajakahakoita 1969
• Oma ydinase 1964
• Lähentyminen Yhdysvaltain kanssa 1970-luvulla
Nykyaikainen Kiina
- Maon kuoleman (1976) jälkeen aloitetaan talousuudistukset > Yksityinen yritystoiminta ja ulkomaisten yritysten toiminta sallitaan (halpa työvoima houkuttelemana) > Valtio piti edelleen omistuksensa vanhoissa valtionyhtiöissä ja pystyy länsimaita enemmän puuttumaan talouspolitiikkaan
- Talous kasvanut erittäin nopeasti 1980-luvun lopulta lähtien > Myös kansalaisten elintaso noussut, mutta varallisuuserot väestöryhmien ja alueiden välillä suuret
- Kommunistinen puolue säilyttänyt yksivaltansa, vaikkakin kommunismi pitkälti muodollinen ideologia > Maan säilyminen ’kommunistisena’ antaa kommunistipuolueelle oikeuden valtaan
- Toisaalta Kiinassa ei ole minkäänlaisia demokraattisia perinteitä ja perinteisesti yhteisöä pidetään yksilöä tärkeämpänä
- 1989 opiskelijamielenosoitukset tukahdutetaan verisesti, maassa edelleenkin vankileirejä poliittisille vangeille, internetiä sensuroidaan
- Länsimaiset vaikutteet kulttuurissa ja yhteiskunnassa kuitenkin suuria
- Nykyinen ulkopolitiikka pyrkii ensisijaisesti taloudellisten etujen turvaamiseen, esim. raaka-aineiden saanti, korostaa vakautta konfliktien sijaan
- Kiistat Etelä-Kiinan meren hallinnasta