. 

KOLMAS MAAILMA`

1. Mitä tarkoittaa dekolonisaatio?

Siirtomaiden itsenäistymistä, siirtomaavallan loppumista.

2. Ranska pyrki pitämään väkisin Algerian siirtomaanaan ja yritti tukahduttaa maassa 1950-voimistuneen itsenäisyysliikkeen. Selvitä internetin avulla keitä olivat ns. "musta jalat" Algerian historiaan liittyen ja miten he liittyivät Ranskan haluttomuuteen luopua Algeriasta.

Mustajalat olivat Algeriaan muuttaneita ranskalaisia ja heidän jälkeläisiään. Algerian ranskanalaisväestön takia Ranska oli haluton antamaan maalle itsenäisyyttä ja itsenäistyminen tapahtui vasta algerialaisten aseellisen kapinan jälkeen 1962. Vastaavasti esim. Itä-Afrikassa (Kenia) ja Rhodesiassa (nyk. Zimbabwe) Iso-Britannia oli haluton maiden itsenäistymiseen eurooppalaisten uudisasukkaiden takia. Rhodesiassa valkoiset kaappasivat vallan 1965 ja luovuttivat sen mustalle enemmistölle vasta 1979.

3. Mitä tarkoittaa uuskolonialismi?

Uuskolonialismi tarkoittaa entisten siirtomaiden taloudellista riippuvuutta teollistuneista maista, esimerkiksi tilannetta, jossa entinen siirtomaa tuottaa raaka-aineita ja maataloustuotteita samaan tapaan kuin siirtomaa-aikanakin. Uuskolonialismilla voidaan myös kuvata teollisuusmaiden hallitusten ja suuryritysten vaikutusvaltaa entisissä siirtomaissa. Erityisesti Ranska on ollut aktiivinen toimija entisissä siirtomaissaan Afrikassa ja on pitänyt monissa niissä sotilaitaan myös itsenäistymisen jälkeen. Esimerkiksi 2013 Ranska lähetti Maliin sotilaitaan taistelemaan maan hallituksen puolella ääri-islamilaisia kapinallisia vastaan. Tämän operaation yksi tavoite oli turvata maan ydinvoimaloiden tarvitseman uraanin saanti naapurimaa Nigeristä.

4. Mitä tarkoitti Etelä-Afrikassa harjoitettu apartheid-politiikka? Ketkä olivat tämän seurauksena vailla kansalaisoikeuksia? Milloin Apartheid loppui? Kuka oli Nelson Mandela? Käytä kirjan lisäksi apuna internettiä.

Valkoisen eurooppalaisperäisen vähemmistön afrikkalaiseen enemmistöä sekä maan aasialaiseen väestöä kohtaan harjoittamaa rotuerottelupolitiikkaa. Vain valkoisilla oli maassa täydet kansalaisoikeudet esim. äänioikeus ja oikeus korkeampaan koulutukseen. Mustien piti kantaa omien alueidensa ulkopuolella liikkuessaan passia, ja julkiset tilat oli erotettu valkoisten ja mustien tiloiksi. Mustilla ei pääsääntöisesti ollut pääsyä valkoisten alueille tai tiloihin, elleivät he työskennelleet siellä. Mustien elintaso oli huomattavasti alhaisempi kuin valkoisten, joiden elintaso oli länsieurooppalaista tasoa. Useimmilla valkoisilla oli mustaa palvelusväkeä. Rotuerottelun taustalla oli valkoisten halu varmistaa valtaasemansa ja oma etuoikeutettu asemansa. Lisäksi valkoisten keskuudessa pelättiin, että oikeuksien antaminen mustille voisi johtaa kostoon ja valkoisten omaisuuden takavarikointiin ja jopa heidän maasta karkoitukseensa. Myös maan muuttumista kommunistiseksi pelättiin, koska mustien keskuudessa oli kannatusta kommunismille. Apartheid-politiikasta luopumista edesauttoi kansainvälinen painostus esim. monien maiden 1980-luvulla määräämät kauppapakotteet sekä kylmän sodan loppuminen, mikä vähensi valkoisten pelkoa kommunismista. 

Nelson Mandela oli Etelä-Afrikan mustien kansalaisoikeustaistelija, joka istui vuosikymmeniä vankilassa toimintansa takia. Etelä-Afrikan viimeinen valkoinen presidentti Frederik de Klerk vapautti Mandelan ja alkoi neuvotella hänen kanssaan maan demokratisoimisesta. Lopulta rotuerottelupolitiikkaa lopetettiin valkoisten asiaa koskevan kansanäänestyksen jälkeen ja maasta tuli demokratia. Nelson Mandela valittiin maan ensimmäiseksi mustaksi presidentiksi. Kansallisuusryhmien väliset elintasoerot ovat edelleen suuret. Suurin osa maatalousmaasta ja yritystoiminnasta on edelleen valkoisten omistuksessa. Nykyään maan väestöstä noin 10 prosenttia on valkoisia. Maailman tunnetuin valkoinen eteläafrikkalainen lienee tätä nykyä Elon Musk.



5. Mitä tarkoittaa ns. kolmas maailma?

Kehittyviä maita eli kehitysmaita, joista useimmat ovat entisiä siirtomaita. Ensimmäisellä maailmalla tarkoitetaan rikkaita (läntisiä) teollisuusmaita, toinen maailma viittasi kylmän sodan aikana kommunistisiin maihin.

ISRAEL JA PALESTIINALAISET

Lue kappale kirjan sivut 115-116 ”Israelista tulee arabimaiden vihollinen” ja sivuilta 127-129 otsikosta ”Energiakriisi horjuttaa valta-asemia” eteenpäin ja vastaa alla oleviin kysymyksiin?

1. Millainen oli Yhdistyneiden Kansakuntien suunnitelma Iso-Britannian hallussa olleen Palestiinan eli nykyisen Israelin alueen tulevaisuudeksi? Miksi suunnitelma epäonnistui?

Jakaa maa puoliksi juutalaisten ja arabien välillä. Arabit eli palestiinalaiset eivät hyväksyneet suunnitelmaa ja syntyi taisteluita, jotka päättyivät juutalaisten voittoon. Israelin valtio perustettiin. 

2. Miten Israelin naapurit reagoivat maan perustamiseen? Mitä tästä seurasi?

Egypti, Irak, Jordinia ja Syyria hyökkäsivät Israeliin. Israel torjui hyökkäyksen, ja maa säilyi juutalaisten hallussa.

3. Miksi Iso-Britannia, Ranska ja Israel aloittivat vuonna 1956 sotatoimet Egyptiä vastaan?

Egypti otti brittien ja ranskalaisten rakentaman ja omistavan Suezin kanavan hallintaansa. Kanava on tärkeä merireitti, koska se yhdistää Välimeren Punaiseen mereen ja sitä kautta lyhentää merireittiä Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta Aasiaan. Kanavan menettäminen merkitsi briteille ja ranskalaisille omaisuuden menetystä. Israel pelkäsi Egyptin estävän israelilaisten alusten liikkumisen kanavassa. 

4. Miten Neuvostoliitto ja Yhdysvallat reagoivat tilanteeseen? Miten kriisi päättyi?

Ne vaativat hyökkääjiä perääntymään. Molemmat maat tavoittelivat vaikutusvaltaa ns. kolmannessa maailmassa ja I-B:n ja Ranskan toimien vastustaminen palveli tätä tavoitetta. Yhdysvallat pelkäsi Suezin kriisin lisäävän Neuvostoliiton suosiota ja lisäävän kommunismin leviämisen todennäköisyyttä. Iso-Britannia ja Ranska vetäytyivätkin kanavalta, joka siirtyi pysyvästi Egyptin omistukseen.

5. Selvitä internetin avulla mitkä alueet Israel valtasi vuoden 1967 ns. kuuden päivän sodassa?


Gazan, Länsirannan mukaan lukien Jerusalemin kaupungin itäosan. Golanin kukkulat (ylängön) ja Siinain niemimaan.

Itä-Jerusalemin ja Syyrialta vallatun Golanin alueet Israel liitti itseensä. Gaza ja Länsiranta olivat alueita, joissa asuu palestiinalaisia. Näiden alueiden asema on edelleen ratkaisematta. Alueen palestiinalaiset ovat julistaneet alueelle oman valtion. Länsirannalla heillä on itsehallinto, mutta Israel valvoo yhä aluetta ja on perustanut sinne juutalaisten siirtokuntia. Gazan alue on nykyään ääri-islamilaisen Hamas järjestön hallussa. Hamas on valtaan nousustaan lähtien tehnyt iskuja Israelia vastaan. Syksyllä 2023 tehdyn yli 1000 israelilaista uhria vaatineen terrori-iskun jälkeen Israel aloitti massiivisen sotilasoperaation, joka jatkuu edelleen.

Siinain niemimaalta Israel vetäytyi 1970-luvun lopulla sen solmittua Egyptin kanssa rauhansopimuksen.

Kartta palestiinalaisalueista: 

West Bank & Gaza Map 2007 (Settlements) - Israelin–Palestiinan konflikti – Wikipedia

Kartta, jossa näkyy palestiinalaisaluiden lisäksi myös Golanin kukkulat:

Is-map - Israelin–Palestiinan konflikti – Wikipedia

6. Millaisia maailmanlaajuisia taloudellisia vaikutuksia Israelin ja arabimaiden vuoden 1973 sodalla oli?

Arabit suuttuivat länsimaiden tuesta Israelille ja vähensivät öljynvientiään. Tämä nosti öljyn hintaa merkittävästi ja aiheutti taloudellisen taantuman 1970-luvun puolivälissä. (ns. öljykriisi)

7. Miten vuoden 1973 sodan seuraukset vaikuttivat Yhdysvaltain Lähi-idän politiikkaan?

Yhdysvallat pyrki sovitteemaan Israelin ja arabien välejä. 1978 Yhdysvaltojen välityksellä Egypti ja Israel solmivat rauhan ja Israel vetäytyi Siinain niemimaalta ja palautti alueen Egyptille. Lähi-idän konfliktin ratkaiseminen on ollut Yhdysvalloille tärkeää, koska sekä Isrel että useimmat arabimaat ovat sen tärkeitä liittolaisia. Suezin kanava ja Persianlahden alueen öljy ovat Yhdysvalloille tärkeitä geopoliittisia resursseja, joiden käyttöä Isrelin ja arabien konflikti haittaa, kuten esimerkiksi öljykriisin aikana tapahtui. 1960 -ja 1970-luvuilla Suezin kanava oli pitkään suljettuna sotien takia, ja 2020-luvulla Jemenin huhti-kapinallisten tekemät iskut ovat häirinneet meriliikennettä Punaisella merellä.

Israel on kuitenkin konfliktissa enemmän Israelin puolella ja on YK:n turvallisuusneuvostossa aina estänyt Israelin vastaiset päätökset. Yhdysvaltain Israelille antaman tuen taustalla on sisäpoliittiset syyt. Juutalaisilla on merkittävä asema Yhdysvaltain Demokraattisessa Puolueessa. Republikaanisen Puolueessa taas ns. uskonnollinen oikeisto tukee vahvasti Israelia, koska katsoo Raamatun määräävän maan Israelin juutalaisille.


LÄHI-ITÄ

Lue kirjan kappale 14 sivuun 159 asti ja vastaa seuraaviin kysymyksiin.

1. Mitä Iranissa tapahtui vuonna 1979?

Islamilainen vallankumous, jossa valtaan nousi konservatiivista ja fundamentalistista islamin tulkintaa kannattanut papisto. Länsimielinen hallitsija, shaahi (keisari) Rezla Pahlavi syrjäytettiin. Iranista tuli ns. islamilainen tasavalta. Vallankumouksen yhteydessä iranilaiset ottivat panttivangeiksi Yhdysvaltain suurlähetystön henkilökunnan, mikä on yksi syy Iranin ja Yhdysvaltojen erittäin huonoihin väleihin.

2. Selvitä internetin avulla milloin käytiin ns. Irakin ja Iranin sota, kuka aloitti sodan ja mikä oli sodan lopputulos?

Irak hyökkäsi Iraniin, joka oli islamilaisen vallankumouksen jälkeen sekasortoisessa tilassa. Irakin tavoitteena oli vallata nopeasti maiden rajalla olevia öljykenttiä ja varmistaa kiistellyn vesiväylän kuuluminen sille. Iran kuitenkin onnistui torjumaan hyökkäyksen ja seurasi vuosia kestänyt verinen asemasota. Irakin ja Iranin sota käytiin vuosina 1980-1988. Irak ei saavuttanut tavoitteitaan. Irakia johti sodan aikana diktaattori Saddam Hussein.

3. Laadi internetin avulla muutaman lauseen tiivistelmä vuoden 1991 Persianlahden sodasta?

Saddam Husseinin johtama Irak hyökkäisi vuonna 1990 elokuussa Kuwaitiin ja liitti sen itseensä. Syynä oli Kuwaitin suuret öljyvarat ja Irakin näkemys siitä, että maa on sen historiallista aluetta. Yhdysvallat pelkäsi Irakin pystyvän kontroloimaan öljyn hintaa ja mahdollisesti hyökkäävän myös Saudi-Arabiaan, joten se kokosi kansainvälisen liittouman Saudi-Arabian suojaksi. Liittoumaan kuului mm. Iso-Britannia, Ranska ja Egypti. Yhdysvallat sai YK:n turvallisuusneuvoston luvan palauttaa Kuwaitin itsenäisyys tarvittaessa sotilaallista voimaa käyttämällä. Suomi oli tuolloin YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuva jäsen ja äänesti voimakäytön oikeuttavan päätöslauselman puolesta. Yhdysvaltojen johtama liittouma valtasi Kuwaitin Irakilta tammi-maaliskuussa tehdyllä hyökkäyksellä. Sodassa käytettiin ensimmäistä kertaa laajasti ns. täsmäaseita, jotka osuvat aiempia aseita tarkemmin sotilaskohteisiin vähentäen siviiliuhrien määrää.

4. Miten Yhdysvallat ja sen liittolaiset reagoivat syyskuun 2001 New Yorkin ja Washingtonin terrori-iskuihin?

Yhdysvallat syytti iskusta ääri-islamilaista (fundamentelistista) terroristijärjestöä Al-qaidaa, jonka johtajan Osama bin Ladenin tiedettiin oleskelevan ääri-islamilaisen Taliban liikkeen hallitsemassa Adganistanissa. (Osama bin Laden myös itse tunnusti Yhdysvaltojen syytösten pitävän paikkaansa) Yhdysvallat kokosi Persianlahden sodan tavoin laajan kansainvälisen liittouman ja hyökkäsi jo lokakuussa 2001 Afganistaniin. Talibaneja vastaan taistelleiden afganistanilaisten avulla Yhdysvallat sai Afganistanin tärkeimmät alueet hallintaansa, mutta Taliban ja Al-qaida jatkoivat sotaa vuorilta käsin. (Aivan kuten afganistanilaiset olivat tehneet vuosina 1979-1989 Neuvostoliiton miehittäessä maata)

Yhdysvaltojen lisäksi lähes kaikilla muilla länsimailla oli Afganistanissa joukkoja ja liittouma menetti tuhansia sotilaita. Myös Suomi osallistui operaatioon ja menetti kaksi sotilasta. Länsimaiden tavoitteena oli luoda Afganistaniin demokraattinen hallinto ja mm. parantaa naisten asemaa, mikä oli Talibanin kaudella ollut erittäin huono. Vuonna 2021 länsimaat vetivät joukkonsa maasta pois ja Taliban otti maan nopeasti hallintaansa. Myös Suomi lähetti sotilaitaan Kabuliin evakoimaan länsimaiden kansalaisia ja länsimaita auttaneita afganistanilaisia.

Yhdysvaltojen erikoisjoukot surmasivat Osama bin Ladenin Pakistanissa vuonna 2011.

Yhdysvallat kävi terrorismin vastaista sotaa myös muualla islamilaisissa maissa, mm. Jemenissä, Irakissa ja Syyriassa. Erilaisten erikoisjoukkojen operaatioiden kohteena olivat vuodesta 2014 lähtien myös Isis-järjestön terroristit. 

5. Miten Yhdysvallat perusteli vuonna 2003 liittolaistensa kanssa tekemää Irakin valtausta?

Yhdysvallat syytti Irakia kemiallisten aseiden hallussa pidosta. Pelkona oli, että tällaisia aseita päätyisi Irakista terroristien käsiin. Irak käytti 1980-luvulla kemiallisia aseita eli taistelukaasuja Irania ja oman maan kurdikapinallsiia vastaan, joten syytteillä oli perusteita. Yhdysvaltojen vallattua Irakin kemiallisia aseita ei kuitenkaan löytynyt. Irakin valtaus sujui Yhdysvaltojen, Iso-Britannian, Australian ja Puolan muodostamalta liittoumalta helposti ja diktaattori Saddam Hussein syöstiin vallasta ja myöhemmin vangittiin ja teloitettiin Irakin uuden hallituksen toimesta.- Myös monet muut maat lähettivät joukkoja miehittämään Irakia, mutta esim. Ranska ja Saksa vastustivat Irakin valtausta ja niiden suhteen Yhdysvaltoihin heikkenivät. Joukkotuhoaseiden lisäksi sodan syyksi on esitetty Yhdysvaltojen tarvetta kontroloida alueen öljyä ja pyrkimystä levittää demokratiaa Lähi-itään ja sillä tavoin yrittää vakauttaa levotonta aluetta. (Irakin öljyvaroja Yhdysvallat ei kuitenkaan ottanut itselleen)

Vaikka monet irakilaiset olivat tyytyväisiä Saddam Husseinin diktatuurin kaatumiseen, miehityksen aikana Irakissa syntyi voimakas vastarintaliike Yhdysvaltain johtaman liittouman joukkoja vastaan, ja vuonna 2011 Yhdysvallat vetäytyi maasta. 

Yhdysvaltojen johtaman liittouman vetäytymisen jälkeen ääri-islamilainen Isis-järjestö valtasi laajoja alueita Irakiasta ja Syyriasta ja vuonna 2014 presidentti Obama määräsi Yhdysvaltojen asevoimat iskemään myös Isiksen kimppuun.

6. Mitä tarkoittaa islamilainen fundamentalismi?

Islamilainen fundamentalismi tarkoittaa islamin pyhien tekstien kuten Koraanin sananmukaista ja vanhoillista (konservatiivista) tulkintaa kannattavaa islamin uskon muotoa. Fundamentaliset tulkinnat ovat johtaneet joissakin maissa naisen aseman heikkenemiseen ja yleiseen länsimaisten ja muiden ei-islamilaisten arvojen vastustamiseen.

7. Mitä taustatekijöitä islamilaisen fundamentalismin suosiolla islaminuskoisten keskuudessa on?

Taloudelliset ongelmat islamilaisissa maissa ja syrjäytyminen ja ulkopuolisuuden tunne länsimaissa asuvien muslimien keskuudessa. Fundamentalismi on eräänlainen vastareaktio länsimaisille arvoille, jotka 1900-luvulla saivat kannatusta islamilaisissa maissa ja johtivat esimerkiksi naisten aseman paranemiseen.

8. Miten islamilainen fundamentalismi ja siihen liittyvä terrorismi on vaikuttanut Euroopan maiden sisäpolitiikkaan?

Se on lisännyt maahanmuuttovastaisten oikeistopopulististen puolueiden kuten Perussuomalaisten suosiota. Monissa maissa on kiristetty maahanmuuttopolitiikkaa, ja myös pyritty paremmin kotouttamaan maahanmuuttajat osaksi yhteiskuntaa.