Kommunismin romahdus ja Neuvostoliiton hajoaminen

Kommunismi romahtaa Itä-Euroopassa muistiinpanot

Kommunismin romahdus ja Neuvostoliiton hajoaminen


Neuvostoliiton ja Itä-Euroopan pienten kommunistimaiden ongelmia 1980-luvun alussa:
1) Talous tehotonta:
a) Suunnitelmatalous, jossa ylhäältä päin ohjattiin tuotanto
b) Valtio omisti kaiken, ei yksityisyrittäjyyttä > Elintaso ei suurista puheista huolimatta yllä länsimaiden tasolle (esim. länsiauto- verrattuna itäautoon)
2) Epätasa-arvo: Kommunismissa kaikkien piti olla tasa-arvoisia, kuitenkin kommunistipuolueen jäsenillä etuoikeuksia ja parempi elintaso
3) Demokratian puute: Kansalaisilla ei vaikutusmahdollisuuksia, ei sananvapautta, ei vapaita vaaleja. Varsinkaan Itä-Euroopan maissa enemmistö ei hyväksynyt kommunismia
4) Vähemmistökansallisuuksien itsenäistymispyrkimykset: (Neuvostoliitto, Tsekkoslovakia, Jugoslavia) Esim. virolaiset, ukrainalaiset jne. halusivat itsenäisyyttä Neuvostoliitosta
5) Asevarustelu nieli rahaa: Afganistanin sota pahensi tilannetta, USA:n presidentti Ronald Reaganin kiihdyttämä kilpavarustelu erityisesti ohjustorjuntahanke ”Tähtien sota” pahensi tilannetta
5) Ympäristöongelmat: Teollisuus saastutti laajoja alueita, Tsernobylin ydinvoimaonnettomuus

Itä-Euroopan maissa tilanne vaihteli: Unkarissa vapautta oli eniten, Romaniassa vähiten. Puolassa kommunismia vastusti Solidaarisuusliike johtajanaan sähköasentaja Lech Walesa > Murskattiin 1982

Pitkäaikainen neuvostojohtaja Leonid Breznev kuoli 1982 > Parin lyhytaikaisen johtajan jälkeen valtaan nousi uudistusmielinen Mihail Gorbatsov

Gorbatsov julisti, että Neuvostoliitto tarvitsi 1) Avoinmuutta (glasnost) ja 2) uudistuksia (Perestroika)

Sananvapauden lisääminen johti nopeasti kansalaisten pidemmälle meneviin vaatimuksiin, alettiin vaatia demokratiaa ja vapaata taloutta, vähemmistökansalaisuudet (esim. virolaiset, ukrainalaiset ja georgialaiset ) alkoivat vaati itsenäisyyttä

Uudistusvaatimukset levisivät Itä-Euroopan pieniin kommunistimaihin: Itä-Saksassa vaadittiin Berliinin muurin purkamista ja vapaata muutto-oikeutta Länsi-Saksaan > Syksyllä 1989 kansa marssi kaduille demokratiaa vaatien, Gorbatsov oli kieltänyt Itä-Saksan hallitusta ampumasta mielenosoittajia > Lopulta hallituksen oli suostuttava mielenosoittajien vaatimuksiin > Muuri murtuu, 1990 Saksat yhdistyivät

Itä-Saksasta levottomuudet levisivät Tsekkoslovakiaan, Bulgariaan ja Romaniaan (Romaniassa vallankumous muuttui veriseksi diktaattori Nikolai Ceausescun tulitettua mielenosoittajia)

Puolassa ja Unkarissa kommunistit suostuivat demokratiaan siirtymiseen vapaaehtoisesti


Samaan aikaan kommunistien asema heikkeni myös Neuvostoliitossa kansalaisten vaatiessa uudistuksia > Elokuussa 1991 vanhoilliset kommunistit yrittivät vallankaappausta > kansa nousee vastustamaan kaappausta uudistusmielisen politiikon Boris Jeltsinin johdolla. Armeijan asettuu kansan puolelle > Neuvostoliiton kommunistinen puolue syöstään vallasta > Neuvostoliitto lakkautetaan vuodenvaihteessa > Tilalle 15 itsenäistä valtiota

Tsekkoslovakia hajosi rauhanomaisesti 1993

Jugoslaviassa hajoaminen tapahtui sotien kautta > Kroatian, Bosnian sodat 1991-1995 ja Kosovon sota 1999 ´< Länsimaiden sotilaalliset väliintulot

Kommunismin jälkeen

Talousongelmat: markkinatalouteen siirtyminen ollut odotettua vaikeampaa

Itä-Euroopan pienissä maissa ja Baltiassa demokratiaan ja markkinatalouteen siirtyminen onnistui Venäjää ja paremmin

Entisen Neuvostoliiton maissa yksityistäminen siirsi valtionyhtiöt harvalukuisten ’oligarkien’ omistukseen, useimmat heistä olivat olleet korkeassa asemassa kommunismin aikaan

Itä-Euroopan maiden liittyminen Naton ja Euroopan unionin jäseneksi 

Venäjän kehitys


Venäjällä demokratia jäi lyhytaikaiseksi > Vuonna 2000 valtaan noussut Vladimir Putin muuttaa Venäjän autoritaariseksi ei-demokraattiseksi valtioksi

Islaminuskoinen Tsetsenia pyrkii itsenäistymään Venäjästä 1990-luvulla > Kaksi Tsetsenian sotaa, joissa Venäjä palauttaa alueen valvontaansa vuonna 2000

Georgian ja Venäjän sota 2008 > Venäjä tunnustaa kahden Georgiasta eronneen alueen (Etelä-Osssetia ja Abhasia) itsenäisyyden ja sitoo ne entistä selkeämmin omaan valtapiiriinsä 

2010-luvulla Venäjän ulkopolitiikka muuttui aiempaa aggressiivisemmaksi, tavoitteena Venäjän kansainvälisen vaikutusvallan kasvattaminen ja erityisesti entisten Neuvostoliiton alueiden pitäminen Venäjän vaikutuspiirissä

Ukrainan lähentyminen länteen > Krimin valtaus ja liittäminen Venäjään 2014 > Lännen ja Venäjän suhteiden merkittävä huononeminen > Länsimaat määräsivät Venäjälle talouspakotteita, Suomi mukana pakotteissa

Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022 > Länsi asettuu tukemaan Ukrainaa määrämällä entistä voimakkaammat talouspakotteet ja aseistamalla Ukrainaa