Lue kappale 23 ja vastaa sen perusteella seuraaviin tehtäviin.

1. Mikä oli erityisesti toisen maailmansodan jälkeen monia Lähi-idän maita hallinneiden ns. arabinationalistien kanta länsimaalaisiin arvoihin sekä eri uskontojen edustajiin?

He haluasivat ottaa mallia länsimaista, koska uskoivat sen olevan paras keino arabimaiden kehitystason nostamiseksi. He eivät yleensä olleet kovinkaan uskonnollisia, ja suhtautuivat myös alueen kristittyihin myönteisesti. Naisen asemaan he halusivat parannusta. Osa oli suuntautunut sosialismiin, minkä takia jotkut arabinationalistiset maat (Egypti, Libya, Syyria, Irak) olivat Neuvostoliiton liittolaisia kylmän sodan aikana, etenkin kun Neuvostoliitto tuki näitä maita Israelia vastaan. Persianlahden öljyrikkaat maat (Saudi-Arabia, Kuwait, Qatar, Bahrain, Oman ja Arabiemirikuntien Liitto) olivat konservatiisempia, uskonnollisimpia ja öljyn avulla näissä maissa vanhat hallitsijasuvut säilyttivät valtansa. Naisen asema on näissä maissa edelleenkin heikompi kuin muissa arabimaissa.

Huomaa myös ero käsitteiden arabi- ja muslimi (islaminuskoinen) välillä. Arabit ovat arabiaa puhuvia ihmisiä, joita asuu Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa. Heistä suurin osa on muslimeja, mutta noin 10 prosenttia kristittyjä. (Kristinusko oli alueen valtauskonta Rooman valtakunnan loppuajasta 600-luvulle, jolloin islam syntyi nykyisen Aranian niemimaalla nykyisen Saudi-Arabian alueella) Muslimeista suurin osa on äidinkieleltään muita kuin arabian puhujia. Esim. Turkissa puhutaan turkkia ja Iraniassa persiaa jne. Arabia on tosin islamin uskonnollinen kieli, minkä takia monet muslimit osaavat sitä. 

2. Millainen käsitys taas islamilaisille fundamentalisteilla oli länsimaista? Miten tämän näkyi Iranin ns. islamilaisen vallankumouksen yhteydessä 1979?

Kielteinen. He syyttivät islamimaisten maiden ongelmista länsimaiden siirtomaaheruutta ja yleensäkin länsimaisia vaikutteita. He kannattivat konservatiivista yhteiskuntaa, jossa naisen asema olisi miehelle alisteinen ja uskonnolla olisi keskeinen rooli. Muihin uskontoihin he suhtautuvat vaihtelevasti, osa avoimen vihamielisesti, osa suvaitsevaisemmin. 

Iranissa länsimielinen keisari syrjäytettiin vuonna 1979 ja tilalle luotiin islamilainen tasavalta, jossa uskonto on koko yhteiskunnan perusta. Yhdysvaltojen suurlähetystö vallattiin vallankumouksen aikana ja amerikkalaisia otettiin panttivangeiksi. Yhdysvaltain erikoisjoukkojen vapautusyritys epäonnistui ja lopulta Yhdysvallat joutui maksamaan panttivangeista suuret lunnaat. Nykyäänkin Iranin ja Yhdysvaltojen suhteet ovat erittäin huonot esimerkiksi Iranin ydinaseohjelman ja Israelin tuhoamista koskevien puheiden takia. 


3. Miten sunnimuslimien ja shiiamuslimien välinen vastakkainasettelu on näkynyt Lähi-idän maiden suhteissa?

Shiialainen Iran on tukenut monissa maissa (esim. Jemen, Libanon) Shiiamuslimien aseellisia liikkeitä. Sunnilainen Saudi-Arabia taasi sunneja. Tällä hetkellä Iran tukee Syyrian sisällissodassa maan hallitusta sekä Jemenin sisällissodassa shiiakapinallisia. Saudi-Arania taas pommittaa Jemenin kapinallisia ja tukee puolestaan Syyrian kapinallisia. Sen sijaan ISIS ja Al-qaida ovat molempien maiden yhteisiä vihollisia. 

4. Mistä 1970-luvun öljykriisi johtui?

Vuoden 1973 sodan Israelin ja arabimaiden sodan jälkeen öljyä tuottavat arabimaat vähensivät öljyn toimituksia länsimaihin niiden Israelille osoittaman tuen takia. Tämä nosti merkittävästi öljyn hintaa ja johti taloudelliseen taantumaan länsimaissa. 

5. Selitä lyhyesti vuoden 1991 Persianlahden sodan syy, tapahtumat ja seuraukset?

Aiemmin Irak oli Saddam Husseinin johdolla käynyt sodan Irania vastaan. Vuosien 1980-1988 Irakin ja Iranin sodassa Irakin tavoitteena oli vallata öljykenttiä Iranilta, joka oli edellisen vuoden vallankumouksen jäljiltä sekasortoisessa tilassa. Iran pystyi kuitenkin pysäyttämään irakilaiset. Seurasi kahdeksanvuotinen asemasota, jossa kuoli noin miljoona ihmistä. Myös taistelukaasuja käytettiin molemmin puolin. Irak käytti kaasua myös oman alueensa kurdikapinallisia vastaan.

Diktaattori Saddam Husseinin johtama Irak hyökkäsi vuonna 1990 Kuwaitiin ja liitti sen itseensä. Kuwait on erittäin merkittävä öljyn tuottaja ja Saddam pääsi näin hallitsemaan merkittäviä osia maailman öljystä ja vaikuttamaan sen hintaan. Tämän takia Yhdysvallat kokosi laajan liittouman, joka YK:n turvallisuusneuvoston luvalla kävi kevättalvella 1991 lyhyen sodan Irakia vastaan ja palautti Kuwaitin itsenäisyyden. Sodan jälkeen Irakin shiiamuslimit ja kurdit alkoivat kapinaan, jonka seurauksena kurdeille perustettiin Pohjois-Irakiin suoja-alue Yhdysvaltain suojeluksessa. 


6. Miksi Yhdysvallat liittolaisineen hyökkäsi Afganistaniin vuonna 2001?

Koska Afganistania hallinnut Taleban liike tuki syyskuun 2001 terrori-iskut tehnyt Al-qaida -järjestöä eikä suostunut yhteistyöhän maassa oleskelevien terroristien (esim. Osama bin Laden) luovuttamiseksi Yhdysvaltoihin. Hyökkäys tehtiin YK:n turvallisuusneuvoston luvalla. Yhdysvaltojen ja muiden operaatioon osallistuneiden länsimaiden tavoitteena oli Al-qaidan ja Taleban-liikkeen tuhoaminen ja Afganistanin vakauttaminen. Tämä osoittautui odotettua hankalammaksi. Yhdysvallat liittolaisineen (Lähes kaikki Nato-maat, Australia jne.) pitää edelleen joukkojaan Afganistanissa ja käy ajoittain taisteluita Talebania vastaan, eli vuonna 2001 aloitettu operaatio jatkuu edelleen. 


7. Miksi Yhdysvallat ja Iso-Britannia hyökkäsivät vuonna 2003 Irakiin?

Yhdysvaltojen ja Irakin välit olivat pysyneet kireinä vuoden 1991 Persianlahden sodasta alkaen. Yhdysvallat oli märäännyt Irakin vähemmistöjen suojelun takia Irakin etelä- ja pohjoisosaan lentokieltoalueen, joka johti jatkuviin välikohtauksiin Yhdysvaltain ja Irakin välillä. 

Yhdysvaltojen esittämä syy Irakin miehitykselle oli Saddam Husseinin hallinnon laajamittaiset ihmisoikeusloukkaukset, yhteydet terroristijärjestöihin sekä erityisesit maan hallussa olevat taistelukaasut ja muut kemialliset aseet.  Pelkona oli, että aseet (esim. taistelukaasu) joutuisi terroristien haltuun. Koska Irak oli 1980-luvulla käyttänyt taistelukaasuja kurdeja ja Irania vastaa, väite oli uskottava, vaikkakin YK:n tarkastuksissa kemiallisia aseita ei ollut löytynyt. Miehitettyään Irakin Yhdysvallat liittolaisineen ei kuitenkaan löytänyt kemialliset aseita, joten on ilmeistä, että aiemmin Irakilla olleet aseet oli tuhottu.

Päätökseen miehittää maa vaikutti varmasti mahdollisten kemiallisten aseiden aiheuttama uhka, mutta myös Yhdysvaltain pyrkimys Irakin öljyvarojen kontroloimiseen. Irakin öljyä ei kuitenkaan otettu Yhdysvaltojen omistukseen. Ilmeisesti presidentti George W. Bushin hallinto arvioi, että sota olisi lyhyt ja Irak olisi helppo muuttaa demokratiaksi, joka öljytulojensa avulla alkaisi vaurastua ja toimisi näin esikuvana muulle Lähi-idälle. Suunnitelma epäonnistui täydellisesti, koska Irakin aiheutti voimakasta Yhdysvallat-vastaisuutta islamilaisessa maailmassa ja kasvatti merkittävästi ääri-islamistien suosiota. Irak ei ollut mitenkään osallinen syyskuun terrori-iskuihin, mutta Yhdysvaltain hallituksen oli helppo perustella sotaa kansalaisille terrori-iskujen jälkitunnelmissa. Lisäksi Yhdysvalloissa pidettiin yleisesti virheenä jättää Saddam Hussein valtaan vuoden 1991 Persianlahden sodan jälkeen. Tämän jälkeen maiden asevoimat olivat kahakoineet usein Yhdysvaltain määräämien lentokieltoalueiden takia. Toisin kuin Persianlahden sodan ja Afganistanin sodan yhteydessä, YK:n turvallisuusneuvosto ei antanut Irakin sodalle lupaa.

Yhdysvallat ja Iso-Britannia valtasi Irakin muutamassa viikossa. Myöhemmässä vaiheessa maan miehitykseen osallistui muidenkin maiden sotilaita. Kemiallisia aseita ei löytynyt, koska ilmeisesti Saddam oli antanut määräyksen niiden hävittämiseksi. Osa irakilaisista tervehti amerikkalaisia vapauttajina, koska Saddam Husseinin hallinto oli ollut erittäin raaka maan vähemmistöjä ja oppositiota kohtaan. Osa irakilaisista, erityisesti Saddamia kannattaneet, aloittivat väkivaltaisen vastarinnan uutta hallitusta ja Yhdysvaltain ja Britannian joukkoja vastaan, mikä pakotti Yhdysvallat jättämään joukkonsa Irakiin aina vuoteen 2011 asti. Kyseistä vuosien 2003-2011 miehitystä kutsutaan yleisesti Irakin sodaksi. Monessa mielessä se oli Yhdysvalloille uusi Vietnam, vaikkakaan ei samanlainen tappio kuin Vietnamin sota. Isis-järjestön vastaisen sodan takia Yhdysvallat on joutunut sijoittamaan joukkojaan Irakiin uudelleen.


8. Mikä oli ns. vuoden 2011 arabikevät? Mitä seurauksia sillä on ollut tämä vuosikymmenin tapahtumiin arabimaissa?

Vuonna 2011 Tuniassa alkoi demokratiaa vaativat mielenosoitukset, jotka syöksivät vallasta itsevaltaisen presidentin. Levottomuudet levisivät Egyptiin, jossa itsevaltaisen presidentin Hosni Mubarakin hallinto syrjäytettiin. Egyptistä ei kuitenkaan tullut demokratiaa. Syyriassa ja Libyassa levottomuudet johtivat sisällisotaan. Libyassa diktaattori Muamar Gaddafin hallinto syrjäytettiin länsimaiden tekemien ilma-iskujen avulla. Länsimaat olivat aiemmin syyttäneet Gaddafia terrorismin tukemisesta ja hänen nopealla syrjäyttämisellään haluttiin lyhentää Libyan sisällissodan kestoa. Syyrian sotaa länsimaat eivät rohjenneet Venäjän reaktion pelossa rohjenneet puuttua, vaikkakin vastustivat presidentti Basar al-Assadin hallintoa. Venäjä oli ollut pitkään Syyrian liittolainen ja Venäjä lähetti ilmavoimansa vuonna 2015 Syyrian hallituksen tueksi kapinallisia vastaan. 

Syyrian sisällisota ja Irakin levoton tilanne mahdollistivat ääri-islamilaisen ISIS-järjestön nousun. ISIS otti hallintaansa suuria alueita Syyriasta ja Irakista. Yhdysvaltain johdolla useat länsimaat ja arabimaat aloittivat sotatoimet ISIS:tä vastaan vuonna 2014. Tällä hetkellä ISIS ei enää pidä hallussaan laajoja alueita, mutta tekee edelleen terrori-iskuja sekä Lähi-Idässä että Euroopassa. 


9. Perustele väite: tapahtumilla Lähi-Idässä on vaikutusta myös Suomeen?

Esimerkiksi turvapaikanhakijat sekä ääri-islamilaisen terrorismin vaara. Lisäksi alueen epävakaus on taloudellinen riski.