2. Puiston kasveja
Puiston puut
Puut ovat suurikokoisia kasveja. Niistä on helposti erotettavissa kasvin kolme pääosaa: juuret, varsi eli runko ja lehdet. Juurillaan kasvi kiinnittyy maahan, varrellaan kasvi kurkottaa kohti aurinkoa ja lehdillä kasvi hankkii ravintonsa yhteyttämällä. Koska kaupungit ovat yleensä syntyneet ilmastoltaan suotuisimmille paikoille, niissä viihtyy usein vaateliaat puut. Muun muassa monissa puistoissa kasvaa suuria jaloja lehtipuita.
Tammi on puistojen komeimpia puita. Luonnonvaraisena sitä kasvaa vain Lounais-Suomessa, muun muassa Turun Ruissalossa. Tammi on tunnettu terhoistaan, joista varsinkin oravat ja närhet pitävät. Tammesta valmistetaan huonekaluja ja lattiaparkettia.
Vaahteran lehden moni tunnistaa, sillä se on piirretty Kanadan lippuun. Syksyllä, kun lehden soluista tärkeät viherhiukkaset otetaan talteen, vaahteran lehtien muut värit tulevat näkyviin. Tällöin vaahterametsikkö loistaa monivärisenä kauas.
Lehmus menestyy luonnonvaraisena Etelä- ja Keski-Suomessa. Puistopuuna sitä on istutettu muun muassa Rovaniemellä. Lehmuksen tunnistaa sydämenmuotoisista lehdistään.
Jalavan tunnistaa teräväkärkisistä, tummanvihreistä lehdistään. Saarni on melko harvalukuinen puistopuu. Saarnen lehti muistuttaa pihlajan lehteä, sillä se muodostuu kymmenkunnasta lehdykkäparista.
Eräät puut, kuten koivut ja lepät, ovat tuulipöytteisiä. Ne tuottavat keväällä valtavan määrän siitepölyä. Koska monet ihmiset ovat allergisia siitepölylle, kaupungin puistoissa ei anneta juurikaan kasvaa koivuja eikä leppiä. Eräissä puistoissa on harvinaisena hevoskastanjaa ja erikoisia puiden muunnoksia, kuten visakoivuja ja pirkkalankoivua.
Puistoissa on usein myös havupuita. Kuusen ja männyn lisäksi lehtikuusi, sembramänty ja tuija ovat melko yleisiä puiston puita. Pihdat ovat myös yleisesti puistoihin istutettuja kuusia. Ne eroavat tavallisesta kuusesta muun muassa erilaisten neulasten perusteella. Lehtikuusi on poikkeuksellinen havupuu, sillä se pudottaa pehmeät neulasensa talveksi maahan.
Puiston puita: 1. Tammi, 2. Vaahtera, 3. Lehmus, 4. Saarni, 5. Jalava.
Puiston puut kuvagalleriana
Puiston kukkakasvit
Puistoihin istutetaan kasveja, jotka kukkivat kauniisti. Eräät niistä on pensaita. Tunnetuin kukkiva pensas on pihasyreeni, jonka kukkien huumaavaa tuoksua voi aistia loppukeväällä. Perennat ovat monivuotisia kukkakasveja. Niiden maanpäälliset osat kuolevat talveksi, mutta maan alla säilyy talven yli hengissä sipuli tai maavarsi.
Tunnetuimpia sipulikasveja ovat tulppaani, krookus, narsissi. Nämä sipulikasvit kukkivat jo aikaisin keväällä, joten ne ovat monien puistossa kävelevien ilona kun kevät on muuten vasta tuloillaan. Sipulikasvi talvehtii sipulissa olevan ravinnon avulla. Tästä syystä ne ovat monivuotisia, eli niitä ei tarvitse istuttaa joka vuosi kukkapenkkiin uudestaan.
Kesällä kukkivat monet komeat kukkakasvit, kuten pioni, angervot ja liljat. Ruusut ja pensashanhikki kukkivat vasta loppukesällä.
Kuvassa on lilja. Huomaa kukassa olevien varsien päässä olevat paksunnokset, joissa syntyy siitepölyä.
Puiston kukkakasveja
Jäkälät viihtyvät puiden rungoilla
Jäkälät ovat sieniä, joiden kanssa elää leviä yhteiselämää eli symbioosia. Jäkälän sieniosa kerää vettä ja leväosa tuottaa molemmille sokeria yhteyttämällä.
Jäkälässä ei ole juurta, vartta eikä lehtiä.
Jäkälät viihtyvät hyvin kuivilla ja aurinkoisilla paikoilla. Jäkälät ovat herkkiä ilmansaasteille. Tästä syystä jäkäliä ei kasvanut juuri lainkaan kaupunkien keskustoissa parikymmentä vuotta sitten.
Kaikkein herkimpiä ilmansaasteille ovat isot jäkälät, kuten naava ja luppo. Eri jäkälälajit poikkeavat toisistaan rakenteeltaan ja väritykseltään. Niiden määrittäminen ei olekaan aina kovin vaikeaa.
Puilla elää monia jäkälälajeja. Karvejäkälät ovat niistä yleisimpiä. Valokuvan raidanisokarve on yleinen lehtipuiden rungoilla elävä jäkälä.
Sammaliakin kasvaa puiden rungoilla
Puiden rungoilla kasvaa monia sammalia.
Sammalet ovat alkeellisia kasveja, joilla ei ole juuria eikä kukkia.
Sammalet viihtyvät parhaiten varjoisilla ja kosteilla paikoilla. Sateella sammalet imevät kaikilla osillaan puiden runkoja pitkin valuvaa vettä.
Sammalet lisääntyvät itiöiden avulla. Itiöstä kasvaa uusi sammalkasvi.
Puun rungolla kasvavista jäkälistä ja sammalista ei ole puulle haittaa.
Valokuvan kalliopalmikkosammal voi kasvaa kivillä ja puiden tyvillä. Sen varret näyttävät palmikoilta.