5. Ruuansulatus
Mitä ruoka on?
Tarvitsemme ruokaa ja vettä eläkseemme. Meidän on syötävä, jotta saamme energiaa.
Hiilihydraateissa (esimerkiksi perunan tärkkelyksessä ja sokerissa), valkuaisaineissa (eli proteiineissa) ja rasvoissa on energiaa. Monipuolisen ruuan mukana saamme myös vitamiineja ja muita tärkeitä aineita.
Valkuaisaineet rakentuvat aminohapoista aivan kuin legojuna rakentuu erivärisistä legopalikoista. Ihminen tarvitsee kaikkia 20 erilaista aminohappoa, jotta uusia soluja voidaan rakentaa. Tästä syystä monipuolinen ruoka on välttämätöntä. Valkuaisaineita on muun muassa kalassa, lihassa, maidossa ja kananmunassa.
Rasvassa on paljon energiaa. Tästä syystä laihduttajat pyrkivät välttämään rasvaa ruuassa. Kuitenkin monet rasvat ovat soluille välttämättömiä.
Solut tarvitsevat vettä toimiakseen normaalisti. Tästä syystä aivot ilmoittavat janosta, jos vettä on elimistössä liian vähän.
Ravintoaineympyrä. Viljatuotteissa ja perunassa on paljon hiilihydraatteja. Hedelmissä ja vihanneksissa on melko vähän energiaa, mutta paljon välttämättömiä vitamiineja. Eläinkunnan tuotteissa, lihassa, maidossa ja kananmunissa, on paljon proteiineja eli valkuaisaineita.
Hampaat
Ruuan käsittely alkaa hampailla. Ensimmäiset hampaat ovat maitohampaat. Niitä on yleensä 20 kappaletta.
Maitohampaat vaihtuvat pysyviksi hampaiksi yleensä 6–13 vuoden iässä. Muistatko valokuvaa itsestäsi kun etuhampaat ovat vaihtumassa?
Etuhampaiden tehtävänä on ruokapalan pilkkominen. Viimeiseksi ilmaantuvat taaimmaiset poskihampaat. Niitä kutsutaan viisaudenhampaiksi. Poskihampailla pureskellaan ruoka pieneksi.
Hampaat ovat kiinni juurillaan leukaluussa. Hampaan pintaa suojaa kova kiille. Sen alla on hammasluu.
Sokeria on paljon eräissä limsoissa ja karamelleissa. Sokeri on hampaiden reikiintymistä aiheuttavien bakteerien ruokaa. Tästä syystä sokerien syönti lisää hampaiden reikiintymistä.
Xylitol-purukumin säännöllinen pureskelu ja hampaiden huolellinen harjaaminen vähentävät hampaiden reikiintymistä.
Mitä ruualle tapahtuu elimistössämme?
Suusta alkavaa ja peräsuoleen päättyvää putkistoa kutsutaan ruuansulatuskanavaksi. Kanavassa ruoka pilkotaan pieniksi osasiksi, ja suurin osa näistä pienistä osista imeytyy vereen.
Suussa olevat hampaat pienentävät ruuan paloiksi, jotka mahtuvat kulkemaan nielun kautta alaspäin ruokatorvea pitkin. Suussa ruokapaloihin sekoittuu sylkeä. Ruokatorvesta ruokapalat päätyvät mahalaukkuun. Siellä ruokapala muuttuu jo juoksevaksi ja lämpimäksi velliksi.
Mahalaukusta aineet jatkavat matkaansa ohutsuoleen. Ohutsuoleen erittyy maksasta ja haimasta ruokaa pilkkovia aineita. Ohutsuolessa ruoka pilkkoontuu jo niin pieniksi osiksi, että ne mahtuvat siirtymään ohutsuolen pienten nukkalisäkkeiden verisuoniin.
Vesi imeytyy paksusuolessa verenkiertoon. Ainekset, jotka eivät ole pilkkoutuneet, siirtyvät paksusuolen ja peräsuolen kautta pois elimistöstämme.
Maksan sappineste ja haiman nesteet osallistuvat ravintoaineiden pilkkomiseen.
Maksan sappineste ja haiman nesteet osallistuvat ravintoaineiden pilkkomiseen.
Ruuansulatuskanavan osat: 1. Suu, 2. nielu, 3. ruokatorvi, 4. mahalaukku, 5. ohutsuoli, 6. umpisuoli, 7. paksusuoli, 8. peräsuoli. Ruuansulatuskanavaan erittää ravintoaineita pilkkovia aineita: 9. maksa, 10. haima (jää piirroksessa muiden osien taakse).
