4. Luut ja lihakset
Luun rakenne
Luu on elävää kudosta. Se tarkoittaa sitä, että luussa on eläviä luusoluja, verisuonia ja hermosoluja.
Luu tuntee kipua. Jos luu murtuu, kipu on kova. Lääkärin pitää tällöin laittaa murtuneen luun päät vastakkain. Kipsi pitää luun päät paikallaan.
Muutaman viikon aikana luusolut tekevät vähitellen uutta luuta, ja luun murtuma paranee, kun luun päät kasvavat kiinni toisiinsa.
Oheisesta piirroksesta voit tutkia luun rakennetta. Luun päässä on rustoa. Verisuonet tuovat ravintoa luun soluille.
Hermot välittävät tietoa. Luun sisällä on luuydin. Eräiden luiden luuytimissä syntyy verisoluja, puna- ja valkosoluja.
Luusolujen välissä on pääosin kalsiumista koostuvaa väliainetta. Saamme kalsiumia muun muassa maitotuotteista. Kalsiumin siirtymiselle ruuasta luihin tarvitaan D-vitamiinia.
Luustomme
Ihmisessä on yli 200 luuta. Pisimmät luut ovat jaloissa, pienimmät korvan sisällä.
Päätä suojaa pääkallon luut, jotka liittyvät ihmisen kasvuvaiheen jälkeen kiinni toisiinsa.
Selkäranka koostuu nikamista. Nikamien välissä on rustoa, joka vaimentaa esimerkiksi hyppiessä nikamien törmäämistä toisiinsa.
Selkärangan nikamien suojassa on selkäydin. Selkäytimessä on ruumiin eri osista tietoa välittäviä pitkiä hermoja.
Kylkiluut suojaavat keuhkoa ja sydäntä. Kylkiluut kiinnittyvät edessä rintalastaan.
Solisluun voit tuntea sormillasi, kun siirrät sormesi olkapäästä kohti kaulaa.
Lonkkaluut muodostavat maljakon, jossa suolisto on hyvässä suojassa.
Jalkojen isojen luiden nimet ovat reisiluu ja sääriluu. Niiden välissä on polvilumpio, jota voit sormillasi varovasti liikuttaa, kun pidät jalkaasi rentona.
Lihaksen rakenne
Lihas koostuu kymmenistä pitkistä lihassoluista, jotka ovat ryhmittyneet lihaksessa kimppuihin.
Lihas on kiinni luissa jänteillä, esimerkiksi pohjelihaksen yläosa kiinnittyy sääriluuhun ja alaosa akillesjänteen välityksellä kantapäässä olevaan luuhun.
Eräitä lihaksiamme
Liikkumiskykymme perustuu lihastemme toimintaan.
Ihmisessä on kymmeniä lihaksia. Esimerkiksi reidessä on monia lihaksia.
Käden suurimmat lihakset ovat hauislihas ja olkalihas. Sitä kutsutaan myös ojentajalihakseksi, sillä sen supistuminen saa käden ojentumaan.
Lihaksia:
1.rintalihas,
2.olkalihas (käsivarren ojentajalihas),
3.hauislihas,
4.hartialihas,
5.vatsalihakset,
6.reisilihakset,
7.pohjelihas.
Miten voimme koukistaa käden?
Me komennamme lihaksia supistumaan aivoista lähetettävillä käskyillä. Käskyt kulkevat salamannopeasti selkäytimen kautta lihaksiin, jotka supistuvat.
Jos haluamme koukistaa kättämme eli kohottaa nyrkkimme olkapäätä kohden, aivoista välittyy tieto hermoja pitkin käden hauislihakseen. Hauislihas on kiinni värttinäluussa ja olkapäässä. Kun hauislihaksen solut supistuvat, kämmen alkaa lähestyä ulkopäätä. Jos komennamme hauislihaksen soluja oikein kovasti, voimme tuntea hauislihaksen isona ja supistuneena.
Jos haluamme ojentaa käden takaisin suoraksi, työn tekee olkaluun toisella puolella oleva ojentajalihas. Kun ojentajalihaksen solut supistuvat, käsi suoristuu. Lihassolut pystyvät aktiivisesti vain supistumaan. Tästä syystä juoksulenkinkin jälkeen pitää venytellä lihaksia lepopituuteen, sillä juoksun aikana osa lihaksista jää supistuneeseen tilaan.
Käsivarsi koukistuu kun värttinä- ja olkaluissa kiinni oleva hauislihas supistuu.
