Äidinkieli 2
Kotkasta kiinnostavammin
On maaliskuinen perjantai-ilta. Katulamput valaisevat hämärää katua kävellessäni bussipysäkille. Vähän tuulee, mutta se on normaalia Kotkan kaltaiselle merikaupungille. Ihmisiä ei paljoa näy, pysäkillä hädin tuskin pari muuta. Rauhallista ja hiljaista. On jo ennalta-arvattavaa, ettei mitään tule tapahtumaan. Ehkä se on ihan hyväkin asia.
Kova tuuli puhaltaa suoraan naamalleni yrittäessäni vilkuilla, tulisiko bussi jo. Muistelen kesää, jolloin ei tarvinnut hytistä ulkona kylmyydestä, ja silloin sitä viilennystä kaipaillessa lähdettiin uimaan. Täällä Kotkassa on monia hyviä uimapaikkoja, ja uimahalliakin löytyy kaksin kappalein. Ja itseasiassa urheilumahdollisuudet ovat muutenkin suhteellisen hyvät, samoin kulttuurin saralla. On paljon seuratoimintaa, varsinkin nuorille.
Nuorten kaupunki tämä silti ei ole. Kerran vuodessa Meripäivät, mutta onko täällä mitään muuta suurempaa tapahtumaa? Kotkaa piinaava työttömyys ei auta asiaa, ja yritystä perustaessa tienaa varmaan parhaiten, jos kohderyhmänä on eläkeläiset. Astuessani bussiin yllätyn, kuinka täynnä se on.
Kun jään pysäkillä ja kävelen kotiin, tajuan, että Kotka on kuitenkin turvallinen ympäristö elää. Maailman menon ja meiningin keskellä on ihana tulla sulattelemaan ajatuksiaan esimerkiksi johonkin Kotkan kesäisin kauniisiin puistoihin.
Kova tuuli puhaltaa suoraan naamalleni yrittäessäni vilkuilla, tulisiko bussi jo. Muistelen kesää, jolloin ei tarvinnut hytistä ulkona kylmyydestä, ja silloin sitä viilennystä kaipaillessa lähdettiin uimaan. Täällä Kotkassa on monia hyviä uimapaikkoja, ja uimahalliakin löytyy kaksin kappalein. Ja itseasiassa urheilumahdollisuudet ovat muutenkin suhteellisen hyvät, samoin kulttuurin saralla. On paljon seuratoimintaa, varsinkin nuorille.
Nuorten kaupunki tämä silti ei ole. Kerran vuodessa Meripäivät, mutta onko täällä mitään muuta suurempaa tapahtumaa? Kotkaa piinaava työttömyys ei auta asiaa, ja yritystä perustaessa tienaa varmaan parhaiten, jos kohderyhmänä on eläkeläiset. Astuessani bussiin yllätyn, kuinka täynnä se on.
Kun jään pysäkillä ja kävelen kotiin, tajuan, että Kotka on kuitenkin turvallinen ympäristö elää. Maailman menon ja meiningin keskellä on ihana tulla sulattelemaan ajatuksiaan esimerkiksi johonkin Kotkan kesäisin kauniisiin puistoihin.
Millainen Kotka on kaupunkina?
Mielestäni Kotka ei ole mikään huono vaihtoehto asua ja elää. Tämä on tavallisen kokoinen suomalaiskaupunki etelärannikolla. Kotkassa asuu paljon erilaisia ihmisiä ja on paljon valinnanvaraa, minne muuttaa. Täällä on hyvät mahdollisuudet harrastaa, luoda verkostoja ja käydä koulua. Tapahtumia on silloin tällöin, muun muassa jokavuotiset Meripäivät. Kotka on turvallinen elinympäristö, ja täällä on hyvä elää esimerkiksi lapsien. Kotkasta löytyy paljon, muttei ehkä niin kattavia yksittäin. Tämä ei ole varakas kaupunki, mutta täällä pääsee tekemään monenlaista.
Kotkassa ei ole ostosmahdollisuuksia tarpeeksi ja verrattuna muihin kaupunkeihin kulttuurimahdollisuudet ovat vähäiset, tai ei niin esillä. Sen takia Kotkasta ei ole kasvanut mitään suurta ja hienoa, mutta rauhaisana ja hiljaisena kaupunkina tämä voi viehättää monia, esimerkiksi eläkeläisiä, joita täällä paljon on.
Kotkassa ei ole ostosmahdollisuuksia tarpeeksi ja verrattuna muihin kaupunkeihin kulttuurimahdollisuudet ovat vähäiset, tai ei niin esillä. Sen takia Kotkasta ei ole kasvanut mitään suurta ja hienoa, mutta rauhaisana ja hiljaisena kaupunkina tämä voi viehättää monia, esimerkiksi eläkeläisiä, joita täällä paljon on.
Näkökulmien suunnittelua
Vanheneva Kotka
-Kotkassa paljon eläkeikäisiä, nuoria vanhuksiin verrattuna huomattavan vähän
-nuorien määrä koko ajan laskussa
-työttömyys ei houkuta työikäisiä jäämään Kotkaan, minkä takia huoltosuhde ei ole enää tasapainossa
-ainakin nykyään Kotka on rauhallinen, ei juuri tapahdu mitään, kadulla kävelee paljon ikäihmisiä
-Järvelän teoksessa saa sellaisen käsityksen, että yhteiskuntaluokkien välillä on taistelua ja nuoret olisivat villejä ja hankalia, mutta mielestäni ei täällä nyt niin kovaa menoa ole ja
Onko Kotka vaarallinen elinympäristö?
-on paljon työttömyyttä ja Kotka on huonossa taloustilanteessa
-Järvelä kertoo teoksessaan vilkkaampaa puolta Kotkasta, jossa kaupungilla jahtaillaan henkensä uhalla ja ihmisiä kuolee
-sekä työ on monien ihmisten moraalin yläpuolella, eikä muiden asioista sen tarkemmin olla kiinnostuneita
-Kotkassa paljon eläkeikäisiä, nuoria vanhuksiin verrattuna huomattavan vähän
-nuorien määrä koko ajan laskussa
-työttömyys ei houkuta työikäisiä jäämään Kotkaan, minkä takia huoltosuhde ei ole enää tasapainossa
-ainakin nykyään Kotka on rauhallinen, ei juuri tapahdu mitään, kadulla kävelee paljon ikäihmisiä
-Järvelän teoksessa saa sellaisen käsityksen, että yhteiskuntaluokkien välillä on taistelua ja nuoret olisivat villejä ja hankalia, mutta mielestäni ei täällä nyt niin kovaa menoa ole ja
Onko Kotka vaarallinen elinympäristö?
-on paljon työttömyyttä ja Kotka on huonossa taloustilanteessa
-Järvelä kertoo teoksessaan vilkkaampaa puolta Kotkasta, jossa kaupungilla jahtaillaan henkensä uhalla ja ihmisiä kuolee
-sekä työ on monien ihmisten moraalin yläpuolella, eikä muiden asioista sen tarkemmin olla kiinnostuneita
Suomen sukulaiskielet
1. Suomen kaukaisimpia kielisukulaisia ovat samojedikielet (mm. unkari) ja lähin etäsukukieli on saamelaiskieli.
2. Kielisukulaisuus perustuu kieliin, jotka ovat lähtöisin samasta kantakielesta, esim. suomi ja saame ovat sukulaiskieliä, koska molemmat ovat kantauralin seuraajia.
3. Suomen kieleen on tullut vierasperäisiä sanoja mm. englannin kielestä, mutta nämä kaksi eivät kuitenkaan ole sukulaiskieliä, sillä niillä on eri kielioppi (omasta kantakielestään).
4. Uralilaisen kielikunnan suurin kieli on unkari.
5. Itämerensuomalaisiin kieliin kuuluu mm. suomi, viro, karjala ja vepsä.
6. Uralilaisessa kielikunnassa on n. 20 sukulaiskieltä, mutta puhujia on vain 20 miljoonaa, mikä on suhteessa indoeurooppalaisiin aika pieni.
7. Kielikunnat sijoittuvat omilla tietyille alueilleen, eli eivät pompi missä sattuu kartassa. Kielen historiaa on helpompi tutkia.
8. Kielioppi, esimerkiksi sanajärjestys tai sanojen artikkelit on vaikeimpia suomalaisen oppia indoeurooppalaista kieltä opiskellessa.
2. Kielisukulaisuus perustuu kieliin, jotka ovat lähtöisin samasta kantakielesta, esim. suomi ja saame ovat sukulaiskieliä, koska molemmat ovat kantauralin seuraajia.
3. Suomen kieleen on tullut vierasperäisiä sanoja mm. englannin kielestä, mutta nämä kaksi eivät kuitenkaan ole sukulaiskieliä, sillä niillä on eri kielioppi (omasta kantakielestään).
4. Uralilaisen kielikunnan suurin kieli on unkari.
5. Itämerensuomalaisiin kieliin kuuluu mm. suomi, viro, karjala ja vepsä.
6. Uralilaisessa kielikunnassa on n. 20 sukulaiskieltä, mutta puhujia on vain 20 miljoonaa, mikä on suhteessa indoeurooppalaisiin aika pieni.
7. Kielikunnat sijoittuvat omilla tietyille alueilleen, eli eivät pompi missä sattuu kartassa. Kielen historiaa on helpompi tutkia.
8. Kielioppi, esimerkiksi sanajärjestys tai sanojen artikkelit on vaikeimpia suomalaisen oppia indoeurooppalaista kieltä opiskellessa.