Keskiviikko 18

Rakas nuijapäiväkirjani

Heräsin kello 4.45 enkä saanut enää unta. Muistin, että olen Angelinen kanssa riidoissa. Se oli tyhmää. Menin ottamaan aamupalaa ja mietin samalla, että millaista olisi mennä huvipuistoon vain Isabellan kanssa. Olin juuri haukkaamassa maailman parasta leipää, kunnes ovikello soi. Menin avaamaan ja siellä oli Angeline. Hän sanoi, että he muuttavat. Hän sanoi sen ilkeällä tavalla kuten näin: myyyöööö muutetaaan muhahhaaa. Olin vaan sillä tavalla, okei ja hyvästi. Menin syömään leipääni, mutta se oli poissa. Huusin:
- Äitiiii!
Se olikin isi, joka söi leipäni.
Meni huoneeseeni pillittämään.
-Halusin sen leivän, yhhhyyyyyy, pillitin niin kovaa, että varmaan jopa naapuritkin kuulivat. Neuvo: älä koskaan jätä arvokasta 25 sentin leipää yksin pöydälle!
Kysyin Isabellalta, että menisimmekö jo huomenna sinne huvipuistoon ja hän sanoi:
-Mennääään mennäään. Ostetaan hirveesti hattaraa!
Isabella tuli meille yötä. Leikimme, että olisimme jo huvipuistossa ja olisimme hevosten kyydissä karuselissä. Emme nukkuneet yöllä melkein yhtään.