Elämäni ei ole ollut mitään helpointa. Asun sijaisperheessä, koska biologinenn äitini on alkoholisti ja olen jotunut ensimmäisenä elin vuotena kärsimään siitä. Tämän takia minulle on jäänyt tästä jonkilaiset traumat. Mua ahistaa, jos joku läheinen juo alkoholia. En itse juo paljoa, koska pelottaa jos itse jään koukkuun siihe.
Onneksi olen saanut aivan ihanan sijaisperheen jossa olen asunut yksi vuotiaasta asti. Sijasperheessä olen oppinut sen, että vaikka perhe ei ole biologinen se voi olla todella rakas ja jopa parempi kuin biologinen perhe. Sijaiperheeni asuu Jämäsnkoskella, jossa olen itsekkin asunut koko ajan. Perheeni kautta olen saanut itselleni 9 sisarusta ja heistä olen kiitollinen. Biologiselle isälleni olen kiitollinen, koska hän on ollut elämässäni kokoajan mukana. Ei ole hänellekkään ollut helppoa laittaa minua sijoitukseen. Häntä ei voi kiittää tarpeeksi siitä mitä hän on eteeni tehnyt. Sijaisperheeni ja biologinen isäni ovat tukeneet minua menemään kohti unelmiani. He ovat tsempanneet mua koulunkäynnissä ja heiltä olen aina saanut apua.
Tulen siis suhteellisen hyvistä lähtökohdista. Olen saanut taustoistani itselleni sellaisen olo, että haluan auttaa nuoria ja olla heidän apuna ja tukena kaikissa tilanteissa.
Menneisyyteni takia olen miettinyt, että haluan itse auttaa ja mietin pitkään miten se onnistuisi. Nyt se onnistuu, kun pääsin alalla minne halusin


Kuvassa vasemmalla sijaisvanhempani ja oikealla puolella biologinen isäni