9. Kuulo- ja näköaisti
Kuulo
Korvalehdet keräävät ääniaaltoja korvaan. Ääni kulkeutuu korvakäytävää pitkin tärykalvolle, joka muistuttaa rumpukalvoa: voimistunut värähtely siirtyy välikorvan kuuloluiden kautta sisäkorvan simpukkaan, jossa aistinsolut aistivat äänen. Ääniaistimus siirtyy kuulohermoa pitkin aivojen kuuloalueelle, jossa kuuloaistimus tulkitaan.
Sisäkorvan aistinsolut eivät uusiudu. Tästä syystä kuulon suojaaminen on tärkeää. On tärkeää muistaa, että musiikin liian kovalla kuunteleminen vaurioittaa kuuloa helposti. Korvatulppien pitäminen esimerkiksi rock-konserteissa on suositeltavaa.
Liike- ja tasapainoelimet sijaitsevat korvassa. Niiden ansiosta tiedämme päämme asennon ja liikkeen, vaikka silmämme olisivatkin kiinni.
Korvan toimintaa voit kerrata videon avulla.
Korvan osat. 1. Korvalehti, 2. korvakäytävä, 3. tärykalvo, 4. kuuloluut, 5. korvatorvi (yhteys nieluun), 6. simpukka (kuuloelin), 7. tasapainoelimet, 8. kuulohermo.
Näkökyky
Silmät ovat suojassa pääkopan sisällä. Näemme silmistä vain läpikuultavan sarveiskalvon, värikalvon ja keskellä mustana erottuvan linssin keskiosan, mustuaisen. Linssi kupertuu lihasten avulla niin, että vaikka katsomme lähelle tai kauas, verkkokalvolle silmän taakse syntyy tarkka kuva.
Tieto kuvasta kulkee näköhermoa pitkin aivoihin, jossa aivojen näköalue tulkitsee kuvan.
Värikalvon tehtävä on säädellä kuinka paljon valoa tulee silmään. Hämärässä värikalvo on kuroutunut reunoille ja linssin keskusta eli mustuainen näkyy suurena. Kirkkaalla säällä mustuainen on pieni.
Silmälaseilla voidaan auttaa linssin työtä. Esimerkiksi monilla yli 50-vuotiailla linssin kyky taittaa valoa ei riitä lehden lukemiseen. Lukulasit auttavat tarkan kuvan saamisessa, sillä lukulasit taittavat valon säteitä silmien linssien tapaan.
Silmiä pitää suojella hyvin. Suojalasit ovat välttämättömiä esimerkiksi teknisissä töissä. Aurinkolasit suojaavat auringon haitallisilta säteiltä. Silmät väsyvät tarkassa työssä helposti. Monen tunnin työskentely tietokoneen näyttöruudun ääressä väsyttää silmiä.
Silmän osat. 1. Sarveiskalvo, 2. mustuainen eli pupilli (linssin keskiosa), 3. linssi, 4. värikalvo eli iiris, 5. lihakset, jotka säätelevät linssin toimintaa, 6. lasiainen, 7. verkkokalvo, 8. näköhermo.
Miten silmä sopeutuu valoisaan ja hämärään?
Silmän keskellä on mustuainen, joka on linssin keskiosa.
Vasemman puolisessa kuvassa silmä on hämärässä valossa: silmään pitää tulla paljon valoa.
Oikeanpuoleisessa kuvassa silmä on kirkkaassa valossa: silmään päästetään vain vähän valoa, kun värikalvo on laajentunut peittäen suurta osaa mustuaisesta.