Valokuvapäiväkirja oppimisen tukena

Mikä on valokuvapäiväkirja?

Valokuvapäiväkirja on tekijänsä henkilökohtainen agenda tai projekti, jossa hän jollain tavalla säännöllisesti tuottaa itselleen merkityksellisiä valokuvia. Valokuvapäiväkirja auttaa hahmottamaan maailmaa, toimii muistin tukena palauttaen mieleen tilanteita, ajatuksia, tunteita. Valokuvan luonne on nimenomaan kehollisuus, jolloin kuvan ottamisen tilanne palautuu helposti mieleen kaikkien aistien kautta.

Valokuvapäiväkirjan ehkä tärkein puoli on se, että sen avulla kuvaaja käy jatkuvasti jonkinlaista dialogia itsensä kanssa. Dialogin tarkoitus on tuottaa merkityksiä omaan elämään. Päiväkirja voi olla julkinen tai yksityinen ja sen muoto on tietenkin täysin vapaa. Se voi olla henkilökohtainen blogi, perinteinen verkkosivu, valokuva-albumi, kenkälaatikollinen kuvia, negatiiviarkisto, kuva-arkisto kovalevyllä, osa jotakin laajempaa verkkopalvelua.

Reflektointi eli oman toiminnan, ajattelun ja omien tuntemuksien pohdinta on tärkeää. Valokuvapäiväkirjasta tulee helposti vain mekaaninen suoritus, laukaisimen painallus, ellei toimintaan yhdistä ajattelua. Kuten valokuvaaja Minor White on sattuvasti todennut: ”Kamera houkuttelee, myöhemmin vaatii, luomaan näkemisen kautta. Se vaatii henkilön oppivan kokemusmaailmansa käyttämisen luovan aktiivisuutensa raaka-aineena. Kameratyöskentelylle on enemmän ominaista luova ymmärtäminen kuin keksiminen” (esseestä Kamera, mieli ja silmä, 1952, suom. Martti Lintunen).

Kuvassa on voima

Miksi siis valokuva on niin voimakas väline kun sillä prosessoidaan pedagogisessa tai terapiamielessä omaa ajattelua? Voimauttavan valokuvan yhteydessä puhutaan kehollisuudesta, joka tarkoittaa lyhyesti sitä että valokuvaa katsotaan kaikilla aisteilla. Katsomistilanne palauttaa mieleen kuvan ottamiseen liittyvät tuntemukset ja aistumukset. Valokuvalla on erityinen todellisuussuhde (kuva on ‘totta’), joka liittää sen kehollisuuteen. Tämän lisäksi kuvalla on erilaisia kulttuurisia merkityksiä, jotka tuovat kokijalleen merkityksellisyyttä erityisesti kuvanottotilanteen kautta. Valokuvaterapeuttinen työ edellyttää myös näiden kulttuuristen merkitysten tiedostamista (Savolainen teoksessa Halkola et al. 2009, 213).

Menetelmän soveltaminen

Käyttötarkoitus
PHOTODIARY-valokuvapäiväkirja -menetelmää voidaan käyttää perinteisen oppimispäiväkirjan ohella, jotta kynnys reflektointiin olisi mahdollisimman matala. Se toimii myös oman ajattelun selkeyttäjänä ja itsetunnon kohottajana. Visuaalisen ajattelun, luovuuden ja valokuvailmaisun kehittäminen onnistuu samalla.

Soveltamiseen tarvittavat resurssit
Osallistuja tarvitsee valokuvapäiväkirjaa tekiessään jonkinlaisen kameralaitteen, jonka tekninen laatu ei ole olennainen. Esimerkiksi mobiililaitteessa oleva kamera toimii mainiosti. Lisäksi valokuvapäiväkirjan pitäjällä pitää olla jokin paikka, jonne päiväkirjan postauksia (kuvia ja tekstejä) voi tallentaa. Hyviksi käytännöiksi ovat osoittautuneet blogipalvelu (esim. Wordpress, Blogger tai Tumblr) tai mobiililaitteessa toimiva päiväkirja/muistiinpanosovellus (esim. Day One tai EverNote).

Kokemuksia menetelmästä
Valokuvapäiväkirjaa koskevassa tutkimuksessa osallistujat kokivat työskentelyssään onnistumisen elämyksiä ja huomasivat kehittyvänsä sekä valokuvailmaisussa että kirjoittamisen taidossa.

Vinkkejä valokuvapäiväkirjaan

Jos et millään keksi mitä kuvata juuri tänään tai tällä viikolla, mietipä vaikkapa näitä lähestymistapoja:

  1. Minä itse: maailman mielenkiintoisin kuvauskohde, jonka kanssa voit leikitellä niin pitkälle kuin oma huumorintajusi riittää. Oletko kokeillut esimerkiksi Everyday-kännykkäsovellusta?
  2. Minä 24 tuntia: ota kuva itsestäsi tai toimintaympäristöstäsi vaikkapa 5 minuutin välein. Vaativa tehtävä mutta palkitsee lopussa.
  3. Työpäiväni, työviikkoni: tee henkilökohtainen kuvareportaasi työpäiväsi/opiskelupäiväsi tai -viikkosi sujumisesta.
  4. Ihmiset, joiden kanssa olen tekemisissä: ota kuvia niistä ihmisistä, joiden kanssa päivän aikana olet tekemisissä.
  5. Yksi kuva päivässä: valitse ajanjakso, jolloin kuvaan vain yhden kuvan päivässä. Tämä kuva saa yllättävän ison merkityksen.
  6. Yksi päivä kuvassa: pyri kuvaamaan kattavasti koko päivä oman elämäsi kannalta. Tuloksena on iso kasa mielenkiintoisia kuvia.
  7. Neulanreikäkamera: valmista neulanreikäkamera ja ota sillä kuvia päiväkirjaasi. Hieman vaivalloista mutta erittäin mielenkiintoista!
  8. Voimauttava valokuvaus: toteuta kaverisi kanssa valokuvasessioita voimaantumisen hengessä.
  9. Luontosuhteeni: pyri saamaan aikaan kuva/kuvia, joka ilmentää suhdettasi luontoon. Mene metsään!
  10. Minä tutkijana: leiki ’tutkijaa’ ja ota jokin asia tai ilmiö (esim. vesi) tarkasteltavaksesi ja pyri löytämään siitä uusia näkökulmia.
  11. Valokuvasarjakuva: suunnittele sarjakuvastrippi ja toteuta se valokuvin.
  12. Valokuvaessee: tee pohdiskeleva kuvasarja jostakin asiasta, tilasta, tilanteesta, henkilöstä.
  13. Makrokuvia iPhonella/kännykkäkameralla: tiesitkö että kun asettaa suurennuslasin kännykkäkameran linssin eteen, saa aikaan mielenkiintoisia makrokuvia.

Luovuuden prinsiippejä valokuvaamisessa

  • Järjestä itsellesi aktiivisesti aikaa kuvaamiselle.
  • Hyödynnä yllättävät inspiraation hetket.
  • Pidä kameraasi aina mukana.
  • Opi näkemään toisin.
  • Havainnoi valoja (ja varjoja)

Usein kysyttyjä kysymyksiä

Pitääkö minulla olla jokin tietynlainen kamera, jos haluan pitää valokuvapäiväkirjaa?

Ei tarvitse. Mikä tahansa laite jolla saa aikaan valokuvan kelpaa. Se voi olla vaikkapa kamerakännykkä, digikompakti tai digijärkkäri. Myös wanhanaikanen filmikamera kelpaa, jos pystyt järjestämään joidenkin kuviesi digitoinnin. Kamera voi olla myös vaikkapa hyvin yksinkertainen neulanreikäkamera. Kaikki riippuu sinusta itsestäsi.

Pitääkö minun kuvata jotain erityistä ja ihmeellistä?

Kuvaat vain sellaisia asioita jotka ovat sinulle tärkeitä ja merkityksellisiä. Ne voivat olla pieniä tai suuria juttuja. Kuvatessasi itsellesi päiväkirjaa sinun ei tarvitse ajatella mitä muut niistä ajattelevat. Jos kuvaat itsellesi merkityksellisiä asioita, kuvat ovat todennäköisesti muidenkin mielestä aika mielenkiintoisia, olipa niissä sitten mitä tahansa.

Pitääkö minun kuvata ihan joka päivä?

Ei pidä ellet pysty niin järjestämään. Tietysti toivomme että kuvaisit vaikka jokaisena päivänä, mutta valokuvapäiväkirja on myös silloin kyseessä jos kuvaat vaikkapa muutaman kerran viikossa. Pyri välttämään kuvaustilanteiden ’yliorganisointia’ eli ajatusta siitä että kuvaustilanne pitää aina jollakin tavalla järjestetty tai etukäteen suunnitella. Voit ottaa kuvan ihan kuin siltä tuntuu (töissä, kotona, koulussa, aamulla, illalla, yöllä, harrastuksessa, yksin, perheessä, ystävien kanssa). Toki joskus on mukavaa suunnitella kuvaussessio vähän tarkemminkin.

Voinko kuvata valokuvapäiväkirjaani enemmän kuin yhden kuvan päivässä?

Tottakai voit! Voit kokeilla vaikkapa valokuvaesseen tekemistä, erilaisia kuvasarjoja jne. Sinä päätät itse millaisia kuvia omaan valokuvapäiväkirjaasi laitat.

Voinko pitää taukoja kuvaamisessa?

Jos tilanteesi on sellainen että et pystyä järjestämään päivittäistä/viikoittaista kuvaamista, voit toki pitää tauon. Käytännössä kuitenkin kuvaaminen päivittäinkin on varsin helppo järjestää, koska vaatimuksia tekniselle laadulle, luovuudelle tai millekään muullekaan ei tarvitse asettaa. Kuvaat vain itseäsi varten.

Mitä sitten kun ei jaksa ottaa päivän kuvaa?

Alenna rimaa. Ota kuva jostakin sellaisesta aiheesta, joka ei merkitse mitään, sillä hetkellä. Huomaat että melkein aiheesta kuin aiheesta voi saada merkityksellisen kuvan, kunhan vain keskityt asiaan hetken. Itse olen kunnostautunut auton ikkunasta kuvien ottamisessa.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä