Ylen julkaisemassa (9.11.2018) Marcus Ziemannin kirjoittamassa uutisessa puhutaan pyöräilytaidon hiipumisesta Suomessa. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa väitelleen Piritta Asunnan mukaan aivoperäiset oppimisvaikeudet vaikuttavat motoristen taitojen oppimiseen. Kömpelyyttä on aina ollut olemassa, mutta nykyään siihen johtaneet syyt on helpompi tunnistaa ja niihin on mahdollista saada apua. Motoristen taitojen oppimisvaikeus johtaa paitsi motoristen taitojen oppimisnopeuden hidastumiseen, myös lasten liikunta-aktiivisuuteen: Lapset huomaavat olevansa muita kömpelömpiä ja hitaammin oppivia, mikä näkyy haluttomuutena liikkumaan lähdettäessä.

Motoristen oppimisvaikeuksien määritelmä
Ihmisten liikuntataitojen oppimisen prosessista käytetään nimitystä motorinen kehitys. Jatkuvana prosessina etenevä motorinen kehitys toteutuu parhaiten virikkeellisessä ympäristössä kaikilla normaalit oppimisedellytykset omaavilla lapsilla. Tällöin lapsi havainnoi itseään suhteessa vallitsevaan ympäristöön ja motoriset perustaidot kehittyvät luonnostaan. Motorisiin perustaitoihin katsotaan kuuluvaksi tasapaino-, liikkumis- ja välineenkäsittelytaidot. Koululiikunnassa näiden taitojen hallitseminen katsotaan erittäin tärkeäksi koululiikunnan muiden tavoitteiden toteutumisen kannalta. Myös mahdollinen tulevaisuuden urheiluharrastus on riippuvainen motoristen taitojen hallitsemisesta. (Jaakkola, 2013.)

Motoristen oppimisvaikeuksien havaitseminen voi olla opettajalle vaikeaa ja joskus käykin niin että tukea tarvitseva lapsi jää vaille tarvitsemaansa apua ja huomiota. Ongelmat voivat ilmetä esimerkiksi kengännauhojen solmimisen hitautena tai pallon kiinnisaamisen ongelmina. Huomattavaa uusien motoristen taitojen oppimisen vaikeutta ja sen soveltamisen vaikeutta kutsutaan tarkemmin kehitykselliseksi koordinaatiohäiriöksi. Liikkeiden suunnittelussa, ajoituksessa tai voiman säätelyssä ilmaantuvat vaikeudet ovat esimerkkejä kehityksellisistä koordinaatiohäiriöistä. Se määritellään silloin kun lapsi on ensin saanut riittävän määrän motorisen oppimisen mahdollisuuksia varhaislapsuudessa, eikä heikkouksia pysty selittämään rakenteellisilla syillä, muilla vammoilla tai sairauksilla. Motoriset vaikeudet kuitenkin häiritsevät merkitsevästi lapsen arkipäivän askareita, kuten pukeutumista tai kirjoittamista. (Asunta, Viholainen & Ahonen, 2013.)

Avainsanoja: 
(lähde: Innostun liikkumaan -sivusto)

Karkeamotoriset taidot: kehon suurilla lihasryhmillä tehdyt liikkeet

Hienomotoriset taidot: pienillä lihaksilla tehdyt tarkkuutta vaativat liikkeet

Havaintomotoriset taidot: oman kehon hahmottamista suhteessa tilaan, aikaan ja voimaan. Kinesteettinen havainnointi, visuaalinen havainnointi ja auditiivinen havainnointi.

 

Motoriset perustaidot:

Tasapainotaidot: väistäminen, pyöriminen, pystyasennot ojentaminen jne.

Liikkumistaidot: käveleminen, juokseminen, loikkiminen jne.

Välineenkäsittelytaidot: vierittäminen, heittäminen, potkiminen, työntäminen, lyöminen, pomputtaminen ja kiinniottaminen.