Esteettinen osaaminen 

 

Millainen on esteettinen kokemus? Miten se liittyy merkityksellisyyteen?  

Esteettinen kokemus liittyy ihmisten kykyyn yhdistää havaittu ympäristö osaksi mielikuvitusta ja luoda mielessä siitä jotain ainutlaatuista ja kaunista (Haapala ym., 2015, s.26).  

Merkityksellistä ihmisille on nimenomaan mieleenpainuvat kokemukset. Usein esteettiset elämykset ovat mieleenpainuvia, ja täten usein hyvin merkityksellisiä. Puhutaan myös esteettisestä hyvinvoinnista: esteettisillä kokemuksilla voi olla välineellistä arvoa, jos esteettinen elämys vaikkapa rentouttaa arkiaskareiden tai ”harmaiden päivien” parissa (Haapala ym., 2015, s.27). 

 

Mitä tunteita oppiminen herättää ja missä nämä tunteet tuntuvat? Mitä minulle tapahtuu esimerkiksi Flow-kokemuksessa? 

Flow on positiivisen psyykkisen kokemuksen tila, jossa aistit ovat täysin keskittyneinä tekemisen ja luomisen tilaan (engl. optimal state). Flow- tilassa ihminen oppii parhaimmillaan ja omaksuu tietoa syvällisesti, tiedon tarttuessa syvämuistiin (Lehtinen, ym., 2016).  

 

Mikä on minulle luontevin tapa ilmaista kokemustani tai oppimistani? 

Luontevin tapa ilmaista kokemustani ja oppimistani on varmaankin vuorovaikutus. Minulle tuntuu luontevalta keskustella kokemuksestani ja siitä, mitä olen oppinut. Parhaimmassa tapauksessa keskustelun kautta syntyy lisää kokemusta ja yhteistä oivallusta sekä oppimista. Myös kokemuksen ja oppimisen jakaminen “opetusmielessä” tuntuu luontevalta. Voin siis opettaa muita, kun olen itse oppinut; toki antaen tilaa omille oivalluksille. 

Koen myös, että taiteeseen voi ammentaa paljonkin omaa kokemusta ja oppimista. Minulle kirjoittaminen on ollut yksi keino sekä tehdä taidetta että jäsennellä ajatuksia. Tekstin kautta pystyn reflektoimaan itseäni, oppimistani ja kokemustani. Kirjoittaminen itsessään toimii minulle välillä oppimisen välineenä. Saatan oppia ja oivaltaa enemmän kirjoittaessa.  

 

Mitkä ovat minulle luontevimpia välineitä itseilmaisussa? 

Luontevimpia välineitä itseilmaisussa minulle on ehdottomasti musiikki ja taide. Laulaminen ja soittaminen ovat toimineet itselleni jo pitkään keskeisenä itseilmaisun muotona. Myös liike ja tanssi on yksi tavoistani ilmaista itseäni. Taiteen kautta pystyn ilmentämään usein paljon enemmän, mihin pelkästään sanat eivät riitä. Taide auttaa ilmaisemaan tunteita sekä avaamaan omaa sisäistä maailmaani. Koen sen myös esteettiseksi ja kauniiksi asiaksi ilmaista itseäni omalla, uniikilla tavallani.  

Ajattelen myös oman elämätapani olevan yksi tapa ilmaista itseäni. Eli se, että elän arvojeni mukaan ja elän oman näköistä elämää. Teen asioita, joista nautin ja jotka jollain tavalla kuvastavat sitä, kuka minä olen.  

Kehonkieli tavassani elää on myös yksi itseilmaisun muodoista. Hymyily, katsekontakti ja läsnäolo ovat tapojani ilmaista itseäni. Toisaalta poissaolevuus sekä sulkeutunut kehonkieli ilmaisevat vastaavasti myös itseäni. Tunteet ja ajatukset ilmenevät arjessani monella eri tavalla.  

 

Millaiset ympäristöt ja toimintatavat herättävät mielikuvitukseni ja luovuuteni? 

Mielikuvitukseni herää erityisesti silloin, kun annan ajatusteni juosta enkä aikatauluta päivääni liian täyteen. Mielikuvitus ja luovuus kapenee, kun en muista arjen keskellä pysähtyä miettimään  

Luovuuteni pääsee valloilleen, kun olen oman kiinnostuksenkohteeni parissa. Kun asia, jota työstän, on mieluinen, on helpompi. Pyrin siihen, että annan itseni kokea lapsille luontaista luovuutta tekemällä niitä asioita, joita erityisesti lapsena ja nuorena tein enemmän esimerkiksi leikkiminen. Kun en yritä pitää naamiota kasvoilla leikkiminen sujuu helpommin.  

 

Mihin kiinnität huomiota ympäristössäsi? Minkälaisessa aistiympäristössä viihdyt ja tunnistatko toisille mieluisia aistiympäristöjä? 

Ympäristössä huomioni kiinnittyy siisteyteen ja puhtauteen. Koen, että turvallisuuden tunne on edellytys sille, että koen ympäristöni mieluiseksi. Viihdyn erityisesti luonnonläheisissä ympäristöissä, jossa voin kokea rentoutumista sekä hermoston palautumista. En viihdy pitkiä aikoja sisätiloissa, joissa valaistus on erittäin kirkas tai keinotekoinen. Raittiin ulkoilman syvään hengittäminen on itselle mieluinen aistikokemus ja huomaan, että auringonpaiste tai sen puute vaikuttaa mielialaani.  

Minna Huotilainen käsittelee artikkelissa: “Why our brains love arts and crafts: Implications of creative practices on psychophysical well-being" [Oslo Metropolitan University, 2018] muun muuassa sitä, kuinka taide ja erilaiset käsityöt ovat tärkeässä roolissa stressin hallinnassa sekä rentoutumisen mahdollistajana. Ei ole siis ihme, miksi moni viihtyy esimerkiksi keramiikkastudiolla tai maalausharrastuksen parissa, jossa pääsee luomaan uutta. Yksilöt voivat fyysisesti kokea stressitason laskevan ja ovat luomassa mahdollisesti esteettisesti miellyttäviä käsitöitä. Artikkelissa todetaan, ettö käsitöiden tekeminen ja taiteen luominen ovat työkaluja, jotka voivat auttaa yksilöä tunteiden käsittelyssä iästä riippumatta.  

Moni lähipiirissäni viihtyy kuntosalilla, mutta erityisesti sellaisilla kuntosaleilla, jotka ovat vastikään remontoitu tai uudistettu. Arvelen, että kuntosali ympäristönä toimii symbolina sille, millaiseksi siellä käyvä yksilö haluaa tulla. Ympärillä olevat ihmiset, joilla on samankaltaisia tavoitteita motivoivat tekemään töitä omien tavoitteiden eteen. Monelle kaupunkielämä tarjoaa haluttuja aistiympäristöjä, kun taas toisille maaseudun rauha koetaan tavoiteltavana asiana.  

 

Miten ymmärrät esimerkiksi arjen estetiikan ja miten se näkyy siinä, mitä arvostat? 

Arjen estetiikka on hyvinkin abstraktia. Yksinkertaisuudessa arjen estetiikka on sitä, miten koemme kauneutta, tunnelmaa, epämiellyttäviä tai miellyttäviä asioita arkielämässä. Arjen estetiikkaan kuuluu omat tunteet käsitykset ja aistit.  

Suomalaisille ja varsinkin minulle luonto ja sen estetiikka on hyvin keskeinen asia. Katsomme ympärillemme kävellessä ja joskus jopa kuuntelemme linnunlaulua. Jos itse tarkastelen oman arjen estetiikkaa ja sitä, miten arvostan sitä. Voin miettiä miten omaan tekemiseen liittyy erilaiset häiriötekijät. Bussissa suurin osa katsoo puhelintaan, mutta minä katson ikkunasta ulos ja nautin maisemista. Piirrän mieleeni karttoja uusista reiteistä ja miten ne sijoittuvat kaupunkiin. Arvostan arjen perustietämystä.  

Arjen estetiikka näkyy siis aisteissa, sisustuksessa, luonnossa, kokemuksissa ja jopa omassa toiminnassa.  

Arkeen mahtuu paljon erilaisia esteettisiä arvoja ja yksi niistä tärkein on minulle oma koti. Sisustus ja kodin estetiikka rauhoittaa ja joskin myös parantaa omaa elämän laatua. Voin kotona olla huoletta ja nauttia juuri siitä hetkestä. Saan kokea oman kotini juuri sellaisena kuin haluan.  

 

Miten estetiikka ja kulttuuri voivat tukea hyvinvointia? 

Koen että isoissa kaupungeissa estetiikan katsominen ei olekaan niin tärkeää. Se ohitetaan ja eikä ihmisten hyvinvointia esteettisestä näkökulmasta edes katsota. Kuitenkin jos menemme kaupungin luonontäyteiseen kohtaan kuten esimerkiksi Espoon Suvisaaristoon on yhtäkkiä estetiikka ja luonto tärkein asia. Yhtäkkiä aluetta suojellaan ja mietitään ihmisten kannalta mikä paikassa on tärkeää ja miten sitä suojellaan.  

Kun palaamme kaupunkiin päätämme yhtäkkiä esimerkiksi rakennustöistä heti rahan kannalta. Emme ajattele mitä rakennus työmaa tuo ihmisille ja miten se näkyy hyvinvoinnissa.  

(Haapala ym., 2015, s.109).  

 

Lähteet: 

 

Haapala, ym., (2015). Ympäristö, estetiikka ja hyvinvointi, Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 1417. 

Huotilainen, Minna, Why our brains love arts and crafts: Implications of creative practices on psychophysical well-being" [Oslo Metropolitan University, 2018] 

Lehtinen, E., Vauras, M., & Lerkkanen, M. (2016) Kasvatuspsykologia (3. painos) PS-Kustannus.