Oli keski yö. Heräsin kun näin outoa unta. Etsimäämme aarretta vartio peikko. Se kuullosti mahdottomalta. Mietin kuitenki koko aarteen etsinnän peruuttamista. - Mutta ei.
Minä sanoin.
Ja kävin takaisin nukkumaan.
Aamu valkeni ja Katsoin Katrin makuupussiin. Mutta se oli tyhjä. Haistoin fantasKattista ja tuttua tuoksua teltan ulkopuolelta. Ahtauduin teltasta ulos ja menin katsomaan mikä siellä tuoksui.
Kun tulin teltan ulkopuolelle näin Katrin pastamassa lettuja.

- Ihanaa lettuja. Minä sanoin.
-Niin ja vaahterasiirappia ja vadelma hilloa.
Päätin yllättää sinut. Katri vastasi.
- Voi kiitos ihanaa. Minä sanoin.

Sitten aloimme syömään aamupalaksi lettuja. Kun olimme syöneet niin primme leirin ja jatkoimme matkaa. Matkalla näimme paljon eläimiä kuten: jäniksiä, hirven, pikkulintuja, variksia ja harakoita. Kello oli kymmenen kun pysähdyimme ensimmäisen kerran tänään. Katri oli tehnyt paljon lettuja ja olimme ottaneet niitä mukaan. Levähdimme ja söimme pari lettua vaahterasiirapin ja hillon kera. Kun olimme levähtäneet niin lähdimme taas jatkamaan matkaa.
Olimme kävelleet jo kaksi tuntia ja kello oli kaksitoista. Katsoin karttaa varmistaakseni että olimee oikealla reitillä. Katsoin kylttejä. Oikealle menevä polku menisi uimarannalle ja vasemmalle menevä polku Kiviharjun ruska metsään.
Katsoimme kartasta kumpi on oikea reitti.
Lähdimme Kiviharjun ruskametsään, koska kartassa näkyi katkoviivat vasemmalle polulle.