Kartta on yleistetty, visuaalinen esitys tietystä maantieteellisestä alueesta. Kartan tavoitteena on usein kuvata aluetta monipuolisesti antamalla siitä käytetyn mittakaavan ja käyttötarkoituksen rajoissa mahdollisimman selkeä yleiskuvaus. Karttojen avulla voidaan havainnollistaa alueellista tai paikkaan sidottua tietoa, jolloin karttoja voidaan käyttää esimerkiksi tilastotietojen esitysmuotona.

Aiemmin kartat tuotettiin käsin, mutta tietokoneet ja paikkatietoohjelmistot ovat nykyisin syrjäyttäneet vanhat menetelmät. Kartan laadinnan lähtökohtana on kartan ajateltu käyttötarkoitus. Käyttötarkoitus vaikuttaa puolestaan käytettävään mittakaavaan ja yleistystasoon eli tarkkuuteen, jolla kohteita kartalla esitetään.

Kartat voidaan jakaa yleispiirteisesti kahteen ryhmään: maastokarttoihin ja teemakarttoihin. Maastokartat ovat ilma- ja satelliittikuvauksiin perustuvia karttaesityksiä tietyn alueen pinnanmuodoista. Niiden tavoitteena on esitellä muun muassa vesistöjen sijainnit, alueen kasvillisuus ja korkeussuhteet sekä ihmistoiminnan osa-alueet kuten liikenne ja asutus.

Maastokartoissa voidaan myös korostaa tiettyä teemaa kartan käyttötarkoituksen mukaan. Esimerkiksi autoilijoille suunnattu kartta sisältää tietoa erityisesti liikenneoloista ja tiestöstä. Veneilijöille suunnattu merikartta sisältää puolestaan vesiliikenteelle tärkeitä tietoja kuten merimerkit ja vene- ja laivaväylien sijainnit.

Teemakartta kuvaa puolestaan johonkin tiettyyn teemaan liittyvää tietoa yksinkertaistetulla karttapohjalla. Teemakartalla esitettävä tieto on usein tilastotietoa.

Mittakaava on suhdeluku, joka kertoo missä suhteessa kartalla esitetyt etäisyydet vastaavat etäisyyksia oikeassa ympäristössä. Esimerkiksi kartan mittakaava 1:5000 tarkoittaa, että 1 senttimetri kartalla vastaa maastossa 5000 senttimetriä eli 50 metriä.

Suhdeluvun lisäksi mittakaava voidaan ilmaista myös janamittakaavana. Janamittakaava on yleensä piirretty kartan reunaa, ja sen avulla nähdään suoraan, millainen on tietty etäisyys kartalla.

Karttoja tuotetaan niiden käyttötarkoituksen mukaisesti niin suurissa kuin pienissäkin mittakaavoissa. Mittakaavan valinta on tärkeää, sillä se vaikuttaa kartan yleistykseen.

Yleistämisen tavoitteena on tehdä kartasta helppolukuisempi ja korostaa maaston tiettyjä kohteita. Näin kartta tukee paremmin suunniteltua käyttötarkoitustaan. Yleistäminen tapahtuu useimmiten kohteiden muotoja yksinkertaistamalla, kohteita yhdistämällä ja suurentamalla tai kuvattavien kohteiden valinnalla.