Portfoliotyöskentely
Portfolio
Portfolio, eli ansiokansio, yhdistetään yleensä omaan ammatilliseen kehitykseen ja työnhakuun, mutta sitä on käytetty myös opetuksessa 1990-luvulta alkaen. Suomen ulkopuolella portfoliotyöskentelyllä kouluissa on vielä pidemmät juuret. Opetuskäytössä portfolion edut ovat osittain saman tyylisiä, kuin työnhaussa. Portfoliossa oppilas kerää kokonaisuuden omista vuosiluokan tai oppiaineen merkittävimmistä tuotoksista ja perusteista, miksi nämä työt on valittu. Tämä luo alustan eheämmälle ja pitkäjänteiselle työskentelylle sekä oppilaan oman toiminnan ja tuotosten itsearvioinnille.
Porissa edellytykset kaupunginlaajuiseen sähköiseen portfoliotyöskentelyyn ovat henkilökohtaisten laitteiden ansiosta hyvät. Tämä sivusto tarjoaa apua ja työkaluja portfoliotyöskentelystä kiinnostuneille.
Miksi portfolio?
Työskentelylle keskeistä ovat oppilaan oma itsenäinen toiminta sekä itsearviointi. Oppilaalla on keskeinen rooli portfolion tavoitteiden asettamisessa. Oppilas valitsee portfolioon lukuvuoden aikana tuottamiaan töitä tai erikseen ohjeistettuja töitä. Tavoitteena on, että oppilas pohtii, mitkä työt sopivat parhaiten portfolioon. Oppilas voi näin korostaa omia vahvuuksiaan ja reflektoida omaa työskentelyään ja osoittaa edistystään.
Opettajan näkökulmasta portfolio tarjoaa pohjaa esimerkiksi arviointikeskusteluille ja oppiainetyöskentelyssä konkreettisen eheän kohteen jatkuvalle arvioinnille. Portfolion tarkoitus on helpottaa ja yhtenäistää työtä arviointikeskusteluissa sekä muissa tapaamisissa oppilaan ja huoltajien kanssa. Tavoitteena on kehittää työskentelytapoja vastaamaan uuden opetussuunnitelman vaatimuksia. Erityisesti yläkoulussa luokanvalvojan on hyvin vaikeaa ja työlästä muodostaa kokonaiskuvaa oppilaiden työskentelystä eri oppiaineissa. Portfolio muodostaa kokonaiskuvaa oppilaan työskentelystä ja kehityksestä ja opettaja saa näin paremman yleiskuvan oppilaan vahvuuksista.
Portfoliot eri tarkoituksissa
Vuosiluokkaportfolioita voidaan hyödyntää oppilaan kasvun, kehityksen ja vahvuuksien seurantaan. Portfolioon kerätään lukuvuoden ajalta oppilaan tuotoksia ja oppilas on ensisijainen henkilö, joka suunnittelee portfolion sisällön. Jokaiseen työhön liittyen voidaan lisätä pieni tekstiosio, jossa oppilas selittää, mistä työssä on kyse ja miksi juuri kyseinen työ on valittu. Näin oppilas joutuu pohtimaan ja selittämään omaa toimintaansa ja voi toisaalta valinnoillaan osoittaa omia vahvuuksiaan.
Oppiaineportfolio voi toimia hyvin samalla tapaa kuin vuosiluokkaportfolio. Oppiainekohtaisena portfoliosta voi tehdä myös ohjatumman ja oppimispäiväkirjamaisemman. Tällöin portfolion ensisijainen tehtävä on eheyttää oppiainetta yhdeksi kokonaisuudeksi. Tässäkin tilanteessa oppilas voidaan ohjata kirjoittamaan auki omaa työskentelyään.
Monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa portfolion voi toteuttaa oppimispäiväkirjamaisena, mutta tietystä aihekokonaisuudesta yhden oppiaineen sijaan. Monialainen portfoliotyöskentely voi pohjautua esimerkiksi monialaiseen teemaviikkoon tai useam oppiaineen näkökulmaan johonkin tiettyyn kokonaisuuteen.
Yllä olevassa kuviossa vuosiluokkamallia on ehdotettu alakoulun välineeksi, sillä luokanopettajalla on parempi oppilastuntemus ja hallinta siitä kokonaisuudesta, mitä lukuvuoden aikana on tehty. Formatiivisen arvioinnin ja arviointikeskustelujen korostuessa vuosiluokkaportfoliotyöskentely on mahdollisesti hyödyllinen apuväline myös yläkoulussa.