Oppimispolku
5. askel: Suomi äidinkielenä
1) Suomi äidinkielenä
1. Äidinkieli on kieli, jonka ihminen oppii ensimmäisenä tai jota ihminen osaa parhaiten.
2. Kieli opitaan vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa.
3. Joitain sanoja on vaikea ymmärtää jos ei tiedä kulttuurista mitään.
4. Suomen kielen ominaispiirteitä ovat sanojen taipuminen, astevaihtelu, morfeemit, sanat ovat pitkiä, äänteiden pituuksien vaihtelu, vokaalisointu, vokaalin yleisyys, yksi konsonantti sanan tai tavun alussa, sanojen kieliopillisen suvun puuttuminen ja artikkeleiden puuttuminen.
5. Kun sanassa on kaksi samaa konsonanttia peräkkäin, sitä sanotaan geminaataksi. Morfeemi = kielen pienin yksikkö, jolla on oma merkityksensä. Diftongi = kaksi eri vokaalia samassa tavussa.
2) Tehtäviä
1. a) laula - laulaa, kun - kuun
b) kasa - kassa, kisa - kassi, kati - katti
2. a) Noin ja näin. b) Siis ja pylväs. c) Sisar ja manner. d) Taival ja askel. e) Ohut ja Olut.
3. a) pää/ssä
b) pullo/i/ssa/kin
c) kaata/isin
d) voima/ton/ta
e) koira/n
f) kesälomamatka/sta/nne/ko
g) tuli/sitte/pa
h) koulu/anne/ko
i) savustamo/lta
4. a) -analyysi= etuvokaalit ja takavokaalit samassa sanassa.
fitness= sana loppuu konsonanttiin.
auto : autolla= T ei muutu D:ksi
5.
pkruusi - sana alkaa konsonantti yhdisteellä
suptällu - ei noudata vokaalisointua
zaxio - vierasperäisiä kirjaimia
pirstik - päättyy väärään konsonanttiin
rikstkralla - keskellä liian pitkä konsonanttiyhdistelmä
6 a) - kirvahtivat
- kuhnisena peltuna
- tastuinen pakku
- pohkuisessa hustossa
- kirvahtivat pirpakasti
7. a) - i
- i
- i
b) - ja
- ri
- jä
c) - kko
- la
- mo
1. Äidinkieli on kieli, jonka ihminen oppii ensimmäisenä tai jota ihminen osaa parhaiten.
2. Kieli opitaan vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa.
3. Joitain sanoja on vaikea ymmärtää jos ei tiedä kulttuurista mitään.
4. Suomen kielen ominaispiirteitä ovat sanojen taipuminen, astevaihtelu, morfeemit, sanat ovat pitkiä, äänteiden pituuksien vaihtelu, vokaalisointu, vokaalin yleisyys, yksi konsonantti sanan tai tavun alussa, sanojen kieliopillisen suvun puuttuminen ja artikkeleiden puuttuminen.
5. Kun sanassa on kaksi samaa konsonanttia peräkkäin, sitä sanotaan geminaataksi. Morfeemi = kielen pienin yksikkö, jolla on oma merkityksensä. Diftongi = kaksi eri vokaalia samassa tavussa.
2) Tehtäviä
1. a) laula - laulaa, kun - kuun
b) kasa - kassa, kisa - kassi, kati - katti
2. a) Noin ja näin. b) Siis ja pylväs. c) Sisar ja manner. d) Taival ja askel. e) Ohut ja Olut.
3. a) pää/ssä
b) pullo/i/ssa/kin
c) kaata/isin
d) voima/ton/ta
e) koira/n
f) kesälomamatka/sta/nne/ko
g) tuli/sitte/pa
h) koulu/anne/ko
i) savustamo/lta
4. a) -analyysi= etuvokaalit ja takavokaalit samassa sanassa.
fitness= sana loppuu konsonanttiin.
auto : autolla= T ei muutu D:ksi
5.
pkruusi - sana alkaa konsonantti yhdisteellä
suptällu - ei noudata vokaalisointua
zaxio - vierasperäisiä kirjaimia
pirstik - päättyy väärään konsonanttiin
rikstkralla - keskellä liian pitkä konsonanttiyhdistelmä
6 a) - kirvahtivat
- kuhnisena peltuna
- tastuinen pakku
- pohkuisessa hustossa
- kirvahtivat pirpakasti
7. a) - i
- i
- i
b) - ja
- ri
- jä
c) - kko
- la
- mo
4. askel: Monikielinen suomi
1) Monikielinen suomi
1. Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.
2. Suomen valtio on tunnustanut seitsemän vähemmistökieltä.
3. Suomessa puhutaan yli 150:tä kieltä äidinkielenä.
4. Monikielistymisellä tarkoitetaan monien kielien lisääntymistä Suomessa.
2) Tehtävät
1. a) Tekstin A kirjoittajan mielestä monikielisyys on hyvä asia.
b) Tekstin B henkilö muuttaisi kouluja siten että ruvettaisiin oppimaan paljon puhuttuja kieliä aikaisin.
c) Tekstin C kirjoittajan mielestä monikielisyys on hyvä asia, koska lapsen kognitiiviset kyvyt kehittyvät monipuolisemmiksi.
d)Hedelmällinen vuoropuhelu = Vuoropuhelusta saa hyvin informaatiota.
Kulttuurien sulatusuuni = Monet kulttuurit sopeutuvat yhteen.
Variaatio = eri versio.
Klisee = kulunut ilmaisu.
Kognitiivinen = psykologian osa-alue, joka tutkii ihmisen tietoa käsitteleviä prosesseja.
2. Kansalliskielet ovat tärkeämpiä kuin vähemmistökielet, koska kansalliskieliä puhutaan enemmän, jonka takia ne ovat hyödyllisempiä.
1. Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.
2. Suomen valtio on tunnustanut seitsemän vähemmistökieltä.
3. Suomessa puhutaan yli 150:tä kieltä äidinkielenä.
4. Monikielistymisellä tarkoitetaan monien kielien lisääntymistä Suomessa.
2) Tehtävät
1. a) Tekstin A kirjoittajan mielestä monikielisyys on hyvä asia.
b) Tekstin B henkilö muuttaisi kouluja siten että ruvettaisiin oppimaan paljon puhuttuja kieliä aikaisin.
c) Tekstin C kirjoittajan mielestä monikielisyys on hyvä asia, koska lapsen kognitiiviset kyvyt kehittyvät monipuolisemmiksi.
d)Hedelmällinen vuoropuhelu = Vuoropuhelusta saa hyvin informaatiota.
Kulttuurien sulatusuuni = Monet kulttuurit sopeutuvat yhteen.
Variaatio = eri versio.
Klisee = kulunut ilmaisu.
Kognitiivinen = psykologian osa-alue, joka tutkii ihmisen tietoa käsitteleviä prosesseja.
2. Kansalliskielet ovat tärkeämpiä kuin vähemmistökielet, koska kansalliskieliä puhutaan enemmän, jonka takia ne ovat hyödyllisempiä.
3. Askel: Suomen sukukielet
1) Suomen sukukielet
1. Suomen ja sen sukukielien katsotaan syntyneen kantauralin kielestä.
2. Suomea ja sen lähisukukieliä kutsutaan itämerensuomalaisiksi kieliksi.
3. Suomalais-ugrilaisilla kielillä on nykyään yhteensä 23 miljoonaa puhujaa.
4. Useimmat suomen sukukielistä ovat uhanalaisia, koska niitä ei puhuta enään melkein yhtään ja niillä ei ole puhujia.
3) Tehtäviä
1. Suomen kieli ei ole vaarassa kadota, koska sitä puhutaan jatkuvasti ja sillä on paljon puhujia.
2. a) Suomen lähisukukieliä ovat Suomen lisäksi viro, karjala, vepsä, inkeroinen, vatja ja liivi.
b) En ole kuullut aikaisemmin liivistä, vatjasta enkä myöskään vepsästä.
c) saamen kieliä puhutaan Ruotsissa, Norjassa, Suomessa ja Venäjällä.
3. a) karjalankielisessä ilmoituksessa kerrotaan jostain musiikki tapahtumasta
b) Osaan suomentaa ilmoituksesta sanan musiikki.
4. a) Suomen ja viron kielen sanat muistuttavat toisiaan. Kielisukulaisuuden voi huomata esimerkiksi sanoista vajosi ja vajus.
b) Viron kielessä käytetään suomen kielelle vieraita kirjaimia. Tällaisia ovat ü ja õ.
c) Viron kielessä sana voi päättyä konsonanttiin, joka suomessa ei voi olla sanan lopussa. Tämä näkyy esimerkiksi sanassa tagajärjel.
5. a) Saamen kieliä on yhteensä yhdeksän.
b) Kielen säilymiseen tarvitaan ihmisten halua jatkaa kielen puhumista.
1. Suomen ja sen sukukielien katsotaan syntyneen kantauralin kielestä.
2. Suomea ja sen lähisukukieliä kutsutaan itämerensuomalaisiksi kieliksi.
3. Suomalais-ugrilaisilla kielillä on nykyään yhteensä 23 miljoonaa puhujaa.
4. Useimmat suomen sukukielistä ovat uhanalaisia, koska niitä ei puhuta enään melkein yhtään ja niillä ei ole puhujia.
3) Tehtäviä
1. Suomen kieli ei ole vaarassa kadota, koska sitä puhutaan jatkuvasti ja sillä on paljon puhujia.
2. a) Suomen lähisukukieliä ovat Suomen lisäksi viro, karjala, vepsä, inkeroinen, vatja ja liivi.
b) En ole kuullut aikaisemmin liivistä, vatjasta enkä myöskään vepsästä.
c) saamen kieliä puhutaan Ruotsissa, Norjassa, Suomessa ja Venäjällä.
3. a) karjalankielisessä ilmoituksessa kerrotaan jostain musiikki tapahtumasta
b) Osaan suomentaa ilmoituksesta sanan musiikki.
4. a) Suomen ja viron kielen sanat muistuttavat toisiaan. Kielisukulaisuuden voi huomata esimerkiksi sanoista vajosi ja vajus.
b) Viron kielessä käytetään suomen kielelle vieraita kirjaimia. Tällaisia ovat ü ja õ.
c) Viron kielessä sana voi päättyä konsonanttiin, joka suomessa ei voi olla sanan lopussa. Tämä näkyy esimerkiksi sanassa tagajärjel.
5. a) Saamen kieliä on yhteensä yhdeksän.
b) Kielen säilymiseen tarvitaan ihmisten halua jatkaa kielen puhumista.
2. askel: Maailman kielet
1) videon kysymykset
1. Maailmassa puhutaan n. 7000 eri kieltä.
2. Kieliä on vaikea laskea, koska raja kielten ja murteiden välillä on pieni.
3. Maailman puhutuimmat kielet ovat suuruusjärjestyksessä: kiina, espanja ja englanti.
4. Monia kieliä tulee katoamaan lähiaikoina, koska niitä ei puhuta enää paljoa.
5. Suomen kieli ei ole uhanalainen, koska sitä puhuu monet ihmiset.
6. Kantakieli on alunperin puhuttu kieli, joka on lopulta jakautunut moniin osiin.
lähisukukielissä on paljon samoja piirteitä, mutta etäsukukielissä ei ole kovinkaan paljon.
Sukukielet muodostavat kielikuntia.
7. Indoeurooppalainen kielikunta on maailman suurin.
8. Suomi kuuluu uralilaiseen kielikuntaan.
2) Tehtävät
1. Kieliä puhutaan paljon, koska niitä puhutaan monissa maissa.
2. Englanti, espanja ja portugali ovat levinneitä kieliä, koska ne ovat olleet suuria valtioita ja niistä maista on lähtenyt ihmisiä valloittamaan maita.
3. a) Suomi, pohjoissaame ja viro ovat sukua toisilleen kuten ovat espanja, ranska ja italia toisilleen. b) kielisukulaisuuden voi päätellä samankaltaisista sanoista.
4. Jag tar en kopp kaffe från skåpet. a) osa suomen ja ruotsin sanoista ovat hyvin samankaltaisia kirjoittaessa. b) ruotsinkielessä ei ole yhtä paljon sijamuotoja, jonka takia ei voi taivuttaa sanoja yhtä paljon.
5. a) Huomenna sataa lunta.
b) Minä en tykkää tuosta asiasta.
c) Minä olen ihminen.
d) Ykkönen ja kakkonen
nimeni Makkonen
kolmonen ja nelonen
ethän ole hevonen.
1. Maailmassa puhutaan n. 7000 eri kieltä.
2. Kieliä on vaikea laskea, koska raja kielten ja murteiden välillä on pieni.
3. Maailman puhutuimmat kielet ovat suuruusjärjestyksessä: kiina, espanja ja englanti.
4. Monia kieliä tulee katoamaan lähiaikoina, koska niitä ei puhuta enää paljoa.
5. Suomen kieli ei ole uhanalainen, koska sitä puhuu monet ihmiset.
6. Kantakieli on alunperin puhuttu kieli, joka on lopulta jakautunut moniin osiin.
lähisukukielissä on paljon samoja piirteitä, mutta etäsukukielissä ei ole kovinkaan paljon.
Sukukielet muodostavat kielikuntia.
7. Indoeurooppalainen kielikunta on maailman suurin.
8. Suomi kuuluu uralilaiseen kielikuntaan.
2) Tehtävät
1. Kieliä puhutaan paljon, koska niitä puhutaan monissa maissa.
2. Englanti, espanja ja portugali ovat levinneitä kieliä, koska ne ovat olleet suuria valtioita ja niistä maista on lähtenyt ihmisiä valloittamaan maita.
3. a) Suomi, pohjoissaame ja viro ovat sukua toisilleen kuten ovat espanja, ranska ja italia toisilleen. b) kielisukulaisuuden voi päätellä samankaltaisista sanoista.
4. Jag tar en kopp kaffe från skåpet. a) osa suomen ja ruotsin sanoista ovat hyvin samankaltaisia kirjoittaessa. b) ruotsinkielessä ei ole yhtä paljon sijamuotoja, jonka takia ei voi taivuttaa sanoja yhtä paljon.
5. a) Huomenna sataa lunta.
b) Minä en tykkää tuosta asiasta.
c) Minä olen ihminen.
d) Ykkönen ja kakkonen
nimeni Makkonen
kolmonen ja nelonen
ethän ole hevonen.
1. askel: Ennakkotehtävä
Kieli mahdollistaa toisten ihmisten ymmärtämisen ja sen että muut ihmiset ymmärtävät sinua. Minulle kielet merkitsee toisten ymmärtämistä ja mahdollisuutta kommunikoida.