Tehtäviä
Nimistö
2)
a) etunimiä on tarvittu tunnistamaan ihmiset ja sukunimiä on tarvittu tunnistamaan esimerkiksi Pekat toisistaan.
b) Muoti, vieraskielestä, luonto ja kansanruonous.
c) Jokaisella suomalaisella on pitänyyt olla sukunimi siitä asti, kun on lähdetty opiskelemaan.
d) Alkuainoina sukunimi tuli isän nimestä ja sen jalkään usein talon tai liikkeen nimestä.
3) 13032 samaa sukunimeä kuin minulla.
4)
a) Paikannimi yksilöi tietyn paikan.
b) Luontonimiksi kutsutaan maastonkohtia, vesistöjen ja saarten nimiä.
c) Luontonimet kuvastavat muotoa tai kokoa.
d) Kulttuurinimiä ovat ihmisen työn tuloksena syntyneiden paikkojen nimet.
e) Kulttuurinimiä ovat esimerkiksi teiden, rakennusten ja siltojen nimet.
5) Millä perusteella luulet seuraavien paikkojen saaneen nimensä?
a) Jäppilä -
b) Maavesi - Luontonimi - siellä on ollut paljon vettä maalla
c) Naarajärvi - Luontonimi - iso järvi
d) Partaharju - Luontonimi - iso harju
e) Kukkaromäki - Luontonimi - iso mäki
f) Nenonpelto - Luontonimi - paljon peltoa
a) etunimiä on tarvittu tunnistamaan ihmiset ja sukunimiä on tarvittu tunnistamaan esimerkiksi Pekat toisistaan.
b) Muoti, vieraskielestä, luonto ja kansanruonous.
c) Jokaisella suomalaisella on pitänyyt olla sukunimi siitä asti, kun on lähdetty opiskelemaan.
d) Alkuainoina sukunimi tuli isän nimestä ja sen jalkään usein talon tai liikkeen nimestä.
3) 13032 samaa sukunimeä kuin minulla.
4)
a) Paikannimi yksilöi tietyn paikan.
b) Luontonimiksi kutsutaan maastonkohtia, vesistöjen ja saarten nimiä.
c) Luontonimet kuvastavat muotoa tai kokoa.
d) Kulttuurinimiä ovat ihmisen työn tuloksena syntyneiden paikkojen nimet.
e) Kulttuurinimiä ovat esimerkiksi teiden, rakennusten ja siltojen nimet.
5) Millä perusteella luulet seuraavien paikkojen saaneen nimensä?
a) Jäppilä -
b) Maavesi - Luontonimi - siellä on ollut paljon vettä maalla
c) Naarajärvi - Luontonimi - iso järvi
d) Partaharju - Luontonimi - iso harju
e) Kukkaromäki - Luontonimi - iso mäki
f) Nenonpelto - Luontonimi - paljon peltoa
Kieli muuttuu - suomen kielen sanasto
1)
Sanoja voi muodostaa yhdistämällä esim. tieto + kone = tietokone
johdetaan uusi sana esim. kirja + sto = kirjasto
Lainataan sana toisesta kielestä esim. post - posti
Annetaan sanalle uusi merkitys esim. hiiri = eläin. Hiiri = tietokoneen osa.
Lyhennetään sana esim. sosiaalinen media = some
3) tehtäviä
1)
a) roolipeli on muodostettu yhdistämällä
b) spoileri on lainattu sana
c) ope on lyhennetty sana
d) sokeriton on johdettu sana
e) läppä sanassa on annettu sanalle uusi merkitys
2)
a) ihminen, joka laulaa = laulaja
b) melko suuri = suurehko
c) paikka, jossa tehdään kampauksia = kampaamo
d) päästää vapaaksi = vapauttaa
e) pieni lehti = lehtinen
3)
uneton
työtön
lapseton
koditon
rahaton
4)
väri
väritön
värillinen
väristä
värinen
5)
a) korjaamo
b) veturi
c) osuma
d) varasto
e) ihmeellinen
f) nisäkäs
g) kuusikko
h) likainen
i) onneton
j) voimala
k) heikohko
l) johdanto
6)
Artikkelin alku:
1) Kielemme vanhimmat sanat voidaan johtaa kantauralista noin 5000 vuoden takaa.
2) Nyrkkisääntö on, että sana on sitä vanhempi, mitä etäisemmistä sukukielistä sille löytyy vastineita.
Esisuomi 5000-1000 eaa.:
3) Kielen vanhimpia sanoja edustavat jokapäiväiseen olemiseen liityvät sanat
4) Esisuomen ajan sanat voidaan luokitella pronomineihin, henkilöitä kuvaaviin sanoihin, luontoa kuvaaviin sanoihin ja rakennussanoihin.
5) Kielemme vanhimmat lainasanat ovat peräisin Mustanmeren pohjoispuolen aroilta.
6) Eri sanat kertovat mitä asiota tehtiin ennen.
Kantasuomi 1000 eaa–500 jaa.:
7) Kun suomensukuiset kansat asettuivat itämeren luokse, syntyi kantasuomi.
8) Uutta sanastoa syntyi kantasuomen myöhäisvaiheessa syntyi uusia sanoja johtamalla ja yhdistämällä sanoja.
9) Merkittäviä balttialaisia sanoja ovat viljelyyn, säähän ja kotieläinten pitoon liittyvät sanat.
10) Germaanisista sanoista selviää, että ruuanvalmistus monipuolistui kuten myös rakennustekniikka
11) Erityisen kiinostavia lainasanoja muinaisvenäjästä ovat kristinuskon merkit
Varhaissuomi 500–1540:
12) Varhaissuomalaisna sanoina voidaan pitää sanoja, jotka puuttuvat muista sukukielistä
13) Keskiaikaa voidaan pitää kiinnostavana suomen kielen kehityksen kannalta, koska Suomi oli Ruotsin vallan alla ja tuli kristinusko.
14) Aikakuden lainasanat ovat peräisin ruotsista ja alasaksasta
Vanha kirjasuomi 1 540 – 1 810:
15) Uskonpudistus
16) Syntyi kirjakieli
17) Syntyi uusia sanoja
18) Murteista ja muista kielistä
19) Noin kaksi kolmasosaa
Varhaisnykysuomi 1810 – 1880:
20) Suomesta tuli Venäjän suuriruhtinaskunta
21) Kalevalan takia
22) Kannatti välttää lainasanojen käyttöä
23) Suosittiin johtamista
24) Suurin osa sanoista oli yhdyssanoja
25) Muita sanojen muodostajia olivat Daniel Europaeus ja Volmari Kilpinen.
Nykysuomi 1880- :
26) Nykysuomen alkamisajaksi ajatellaan 1880-lukua.
27) Lainasanojen virta eriytyy aihepiirien mukaan.
28) Lähes puolet sanoittama on lainasanoja.
Sanoja voi muodostaa yhdistämällä esim. tieto + kone = tietokone
johdetaan uusi sana esim. kirja + sto = kirjasto
Lainataan sana toisesta kielestä esim. post - posti
Annetaan sanalle uusi merkitys esim. hiiri = eläin. Hiiri = tietokoneen osa.
Lyhennetään sana esim. sosiaalinen media = some
3) tehtäviä
1)
a) roolipeli on muodostettu yhdistämällä
b) spoileri on lainattu sana
c) ope on lyhennetty sana
d) sokeriton on johdettu sana
e) läppä sanassa on annettu sanalle uusi merkitys
2)
a) ihminen, joka laulaa = laulaja
b) melko suuri = suurehko
c) paikka, jossa tehdään kampauksia = kampaamo
d) päästää vapaaksi = vapauttaa
e) pieni lehti = lehtinen
3)
uneton
työtön
lapseton
koditon
rahaton
4)
väri
väritön
värillinen
väristä
värinen
5)
a) korjaamo
b) veturi
c) osuma
d) varasto
e) ihmeellinen
f) nisäkäs
g) kuusikko
h) likainen
i) onneton
j) voimala
k) heikohko
l) johdanto
6)
Artikkelin alku:
1) Kielemme vanhimmat sanat voidaan johtaa kantauralista noin 5000 vuoden takaa.
2) Nyrkkisääntö on, että sana on sitä vanhempi, mitä etäisemmistä sukukielistä sille löytyy vastineita.
Esisuomi 5000-1000 eaa.:
3) Kielen vanhimpia sanoja edustavat jokapäiväiseen olemiseen liityvät sanat
4) Esisuomen ajan sanat voidaan luokitella pronomineihin, henkilöitä kuvaaviin sanoihin, luontoa kuvaaviin sanoihin ja rakennussanoihin.
5) Kielemme vanhimmat lainasanat ovat peräisin Mustanmeren pohjoispuolen aroilta.
6) Eri sanat kertovat mitä asiota tehtiin ennen.
Kantasuomi 1000 eaa–500 jaa.:
7) Kun suomensukuiset kansat asettuivat itämeren luokse, syntyi kantasuomi.
8) Uutta sanastoa syntyi kantasuomen myöhäisvaiheessa syntyi uusia sanoja johtamalla ja yhdistämällä sanoja.
9) Merkittäviä balttialaisia sanoja ovat viljelyyn, säähän ja kotieläinten pitoon liittyvät sanat.
10) Germaanisista sanoista selviää, että ruuanvalmistus monipuolistui kuten myös rakennustekniikka
11) Erityisen kiinostavia lainasanoja muinaisvenäjästä ovat kristinuskon merkit
Varhaissuomi 500–1540:
12) Varhaissuomalaisna sanoina voidaan pitää sanoja, jotka puuttuvat muista sukukielistä
13) Keskiaikaa voidaan pitää kiinnostavana suomen kielen kehityksen kannalta, koska Suomi oli Ruotsin vallan alla ja tuli kristinusko.
14) Aikakuden lainasanat ovat peräisin ruotsista ja alasaksasta
Vanha kirjasuomi 1 540 – 1 810:
15) Uskonpudistus
16) Syntyi kirjakieli
17) Syntyi uusia sanoja
18) Murteista ja muista kielistä
19) Noin kaksi kolmasosaa
Varhaisnykysuomi 1810 – 1880:
20) Suomesta tuli Venäjän suuriruhtinaskunta
21) Kalevalan takia
22) Kannatti välttää lainasanojen käyttöä
23) Suosittiin johtamista
24) Suurin osa sanoista oli yhdyssanoja
25) Muita sanojen muodostajia olivat Daniel Europaeus ja Volmari Kilpinen.
Nykysuomi 1880- :
26) Nykysuomen alkamisajaksi ajatellaan 1880-lukua.
27) Lainasanojen virta eriytyy aihepiirien mukaan.
28) Lähes puolet sanoittama on lainasanoja.
Slangi
1.
a) Stadin slangi syntyi 1890-luvulla käytännön tarpeesta, koska tarvittiin yhteinen kieli, kun helsinkiin muutti ihmisiä maaseuduilta.
b) Vanhaan slangiin vaikuttivat ruotsi, suomi ja venäjä.
c) Uusi slangi on saanut aineksia ainakin suomesta, somalista, turkista ja arabiasta.
d) Koska monilla ihmisillä on eri tapa puhua ja on paljon eritaustaisia ihmisiä.
e) Uusia sanoja saadaan muista kielistä, lyhentämällä sanoja ja taivuttamalla sanoja.
2.
a. tytöt ja tyttöystävät
b. pojat ja poikaystävät
c. tyhmä
d. raha
e. humala
3.
Frendil on hirvee hedari. - Kaverilla on kova päänsärky.
Vippaa klabbii, vatkaa tsengaa. - Heiluta jalkaa, heiluta kenkää.
Skobeist tulee stydii fjongaa. - Kaiuttimet soivat lujaa.
Slumppaa slibari zugeen. - Osta junalippu.
4.
Työ on sinun. Minä näen, että selvität tämän työn helposti.
Tässä on sinulle työlaukku. Bisness sujuu niin, että rahat pois korkojen kanssa. Sinä saat paljon palkkaa.
Jes! Hienoa.
Tyypit saa tulla auttamaan minua. Minä voin antaa heille paljon palkkaakin.
Kohta mennään tyypit meillä on töitä. Kohta minulla on miljoona rahaa...
tai siis meillä.
Ai mitä...
Töitä
Minä olen perintäkonsultti ja te olette minun apureitani.
Unohda koko juttu.
Inhoan kunsultteja.
Mene sinä vain itseksesi.
Jos minä sanon, että te lähdette menemään niin tehän lähdette menemään. Menkää!
a) Stadin slangi syntyi 1890-luvulla käytännön tarpeesta, koska tarvittiin yhteinen kieli, kun helsinkiin muutti ihmisiä maaseuduilta.
b) Vanhaan slangiin vaikuttivat ruotsi, suomi ja venäjä.
c) Uusi slangi on saanut aineksia ainakin suomesta, somalista, turkista ja arabiasta.
d) Koska monilla ihmisillä on eri tapa puhua ja on paljon eritaustaisia ihmisiä.
e) Uusia sanoja saadaan muista kielistä, lyhentämällä sanoja ja taivuttamalla sanoja.
2.
a. tytöt ja tyttöystävät
b. pojat ja poikaystävät
c. tyhmä
d. raha
e. humala
3.
Frendil on hirvee hedari. - Kaverilla on kova päänsärky.
Vippaa klabbii, vatkaa tsengaa. - Heiluta jalkaa, heiluta kenkää.
Skobeist tulee stydii fjongaa. - Kaiuttimet soivat lujaa.
Slumppaa slibari zugeen. - Osta junalippu.
4.
Työ on sinun. Minä näen, että selvität tämän työn helposti.
Tässä on sinulle työlaukku. Bisness sujuu niin, että rahat pois korkojen kanssa. Sinä saat paljon palkkaa.
Jes! Hienoa.
Tyypit saa tulla auttamaan minua. Minä voin antaa heille paljon palkkaakin.
Kohta mennään tyypit meillä on töitä. Kohta minulla on miljoona rahaa...
tai siis meillä.
Ai mitä...
Töitä
Minä olen perintäkonsultti ja te olette minun apureitani.
Unohda koko juttu.
Inhoan kunsultteja.
Mene sinä vain itseksesi.
Jos minä sanon, että te lähdette menemään niin tehän lähdette menemään. Menkää!
Yleiskielestä murteisiin
3)
a) vasta b) vene c) lapaset d) hiekka e) kesä f) ilta g) huivi
4)
1. Hämäläismurteet
2. Peräpohjolan murteet.
3. Kaakkoismurteet
4. keski- ja pohjoispohjanmaan murteet
5. Lounaismurteet
6. Savolaismurteet
7. eteläpohjanmaan murteet
5) a)
See pahus puhus lööperi - Hän valehteli
Mallak tämä tröijy mul ollenkas? - Sopiiko tämä pusero minulle lainkaan?
Niimpalkauhia! - Miten ikävää!
Kui sul o paat fölis?- Miksi sinulla on vene mukana?
b)
Minnekä minä tämän kotteron tyrkkeen? - Mihin voin pysäköidä?
Tuuttaaksen jäläkeen ala huastoo. - Jätä viesti äänimerkikin kuultuasi.
Uotahan jonnin aekoo. - Hetkinen.
Elä kehtoo vehtoo ko immeiset kahtoo! - Ole aloillasi!
c)
Mennähän äireen kans yhyres. - Menemme yhdessä äidin kanssa.
Son tuallaane mettäpöyröö. - Hän on vähän hölmö.
Viruta kätes verellä. - Pese kätesi vedellä.
Syä vaan parasta puurua. - Syö toki puuroa padasta.
d)
Sie haastat järkevvii. - Puhut viisaita.
Suat käyvä onkkii jotta suat kalloo. - Jos haluat kalaa, sinun pitää onkia.
Sie käyt käet taskus. - Pidät käsiä taskussa kävellessäsi.
Saeves' män siu piähän. - Pääsi kastui sateella.
6)
a) Vähän kaikki
b) sä, mä
c) En oikein missään
d) En
e) En mitenkään
a) vasta b) vene c) lapaset d) hiekka e) kesä f) ilta g) huivi
4)
1. Hämäläismurteet
2. Peräpohjolan murteet.
3. Kaakkoismurteet
4. keski- ja pohjoispohjanmaan murteet
5. Lounaismurteet
6. Savolaismurteet
7. eteläpohjanmaan murteet
5) a)
See pahus puhus lööperi - Hän valehteli
Mallak tämä tröijy mul ollenkas? - Sopiiko tämä pusero minulle lainkaan?
Niimpalkauhia! - Miten ikävää!
Kui sul o paat fölis?- Miksi sinulla on vene mukana?
b)
Minnekä minä tämän kotteron tyrkkeen? - Mihin voin pysäköidä?
Tuuttaaksen jäläkeen ala huastoo. - Jätä viesti äänimerkikin kuultuasi.
Uotahan jonnin aekoo. - Hetkinen.
Elä kehtoo vehtoo ko immeiset kahtoo! - Ole aloillasi!
c)
Mennähän äireen kans yhyres. - Menemme yhdessä äidin kanssa.
Son tuallaane mettäpöyröö. - Hän on vähän hölmö.
Viruta kätes verellä. - Pese kätesi vedellä.
Syä vaan parasta puurua. - Syö toki puuroa padasta.
d)
Sie haastat järkevvii. - Puhut viisaita.
Suat käyvä onkkii jotta suat kalloo. - Jos haluat kalaa, sinun pitää onkia.
Sie käyt käet taskus. - Pidät käsiä taskussa kävellessäsi.
Saeves' män siu piähän. - Pääsi kastui sateella.
6)
a) Vähän kaikki
b) sä, mä
c) En oikein missään
d) En
e) En mitenkään
Kalevala juoni
- Maailma syntyy sotkan Ilmattaren polvelle munimista munista.
- Väinämöisestä tulee Kalevan kansan johtaja.
- Joukahainen haastaa Väinämöisen kilpalaulantaan.
- Väinämöinen loitsii Joukahaisen suohon, ja Joukahainen lupaa sisarensa Ainon puolisoksi Väinämöiselle.
- Aino hukuttautuu.
- Väinämöinen lähtee Pohjolaan kosimaan Pohjolan neitoa.
- Pohjolan emäntä Louhi lupaa tyttärensä Pohjolan neidon sammon takojalle.
- Väinämöinen loitsii seppä Ilmarisen Pohjolaan.
- Ilmarinen takoo sammon, mutta ei saa Pohjolan neitoa itselleen.
- Lemminkäinen ryöstää Kyllikin vaimoksi itselleen.
- Kyllikki rikkoo Lemminkäisen kanssa tekemänsä sopimuksen, ja Lemminkäinen lähtee Pohjolaan.
- Lemminkäinen saa Louhelta kolme tehtävää.
- Pohjolan karjapaimen ampuu Lemminkäisen, ja Lemminkäinen putoaa kuolleena Tuonelan jokeen.
- Lemminkäisen äiti pelastaa poikansa ja palauttaa tälle elämän.
- Väinämöinen hakee loitsusanat veistääkseen itselleen veneen.
- Väinämöinen ja Ilmarinen lähtevät Pohjolaan kosimaan Pohjolan neitoa.
- Louhi antaa Ilmariselle kolme tehtävää, jotka Ilmarinen suorittaa Pohjolan neidon avustuksella.
- Pohjolassa vietetään Ilmarisen ja Pohjolan neidon häitä.
- Lemminkäinen saapuu Pohjolaan vihaisena siitä, ettei häntä ole kutsuttu hääjuhlaan.
- Lemminkäinen surmaa Pohjolan isännän ja pakenee.
- Lemminkäinen piiloutuu saareen, mutta joutuu pakenemaan sieltä.
- Lemminkäinen lähtee Pohjolaan kostamaan kotinsa polttamisen mutta palaa takaisin kostoretken epäonnistuttua.
- Untamo haluaa päättää surmata veljensä Kalervon koko suvun.
- Kalervon poika Kullervo alkaa hautoa kostoa Untamolle, ja päätyy Ilmarisen taloon orjaksi.
- Kullervo surmaa Ilmarisen vaimon Pohjolan neidon kostaakseen tämän teon.
- Kullervo löytää vanhempansa ja sisarensa, jonka vahingossa viettelee.
- Kullervo surmaa koko Untamon väen ja lopulta itsensä.
- Ilmarinen takoo itselleen kultaneidon.
- Ilmarinen lähtee Pohjolaan kosimaan Pohjolan toista tytärtä, sieppaa tämän ja lopulta loitsii tämän lokiksi, koska tyttö loukkaa häntä
- Väinämöinen, Ilmarinen ja Lemminkäinen lähtevät Pohjolaan sammon ryöstöön.
- Väinämöinen tekee hauen leukaluusta kanteleen.
- Väinämöinen nukuttaa Pohjolan väen kanteleensoitolla, ja Kalevan väki ryöstää sammon.
- Louhi ja Kalevan väki taistelevat sammosta, minkä seurauksena sampo putoaa mereen ja särkyy.
- Väinämöinen kerää rannoilta sammon sirpaleet, jotka tuovat onnea ja vaurautta Kalevan kansalle.
- Väinämöinen veistää koivuisen kanteleen.
- Louhi haluaa kostaa Kalevan väelle ja hankaloittaa monin tavoin näiden elämää.
- Marjatta tulee raskaaksi puolukasta.
- Marjatan poika kastetaan Karjalan kuninkaaksi.
- Väinämöinen lähtee ja jättää kansansa.
Lauseenvastikkeet kotitehtävä
A) Isoäitiä huvittaa, kun häneltä kysyy lastenhoidon kuormittavuudesta.
Isoäitiä huvittaa kysyttäessä lastenhoidon kuormittavuudesta .
B) Puolueen sanomalehdessä kerrottiin, että Bijlen ja sen kylien sadalletuhannelle ilman vanhempiaan elävälle koululaiselle annetaan satelliittipaikannuksella varustettu älykello.
Puolueen sanomalehdessä kerrottiin annettavan satelliittipaikannuksella varustettu älykello sadalletuhannelle ilman vanhempiaan elävällä koululaiselle.
C) Lapsille luvattiin myös maksaa kuukausittain 200 minuuttia puheaikaa, jotta he voivat helpottaa ikäväänsä soittamalla.
Lapsille luvattiin myös maksaa kuukausittaisin 200 minuuttia puheaikaa helpottaakseen ikäväänsä soittamalla.
Isoäitiä huvittaa kysyttäessä lastenhoidon kuormittavuudesta .
B) Puolueen sanomalehdessä kerrottiin, että Bijlen ja sen kylien sadalletuhannelle ilman vanhempiaan elävälle koululaiselle annetaan satelliittipaikannuksella varustettu älykello.
Puolueen sanomalehdessä kerrottiin annettavan satelliittipaikannuksella varustettu älykello sadalletuhannelle ilman vanhempiaan elävällä koululaiselle.
C) Lapsille luvattiin myös maksaa kuukausittain 200 minuuttia puheaikaa, jotta he voivat helpottaa ikäväänsä soittamalla.
Lapsille luvattiin myös maksaa kuukausittaisin 200 minuuttia puheaikaa helpottaakseen ikäväänsä soittamalla.
Virkerakenteet kuntoon
1)
a)Minä rakastan vain sinua. / Minä vain rakastan sinua. / Vain minä rakastan sinua.
Rakastan ainoastaan sinua / Minä pelkästään rakastan sinua. / Ainoastaan minä rakastan sinua.
b) Englannin tunneilla rapistunut kielitaitoni parani vihdoin. / Rapistunut kielitaitoni parani vihdoin englannin tunneilla.
a)Minä rakastan vain sinua. / Minä vain rakastan sinua. / Vain minä rakastan sinua.
Rakastan ainoastaan sinua / Minä pelkästään rakastan sinua. / Ainoastaan minä rakastan sinua.
b) Englannin tunneilla rapistunut kielitaitoni parani vihdoin. / Rapistunut kielitaitoni parani vihdoin englannin tunneilla.
Lauseenvastikkeet
1)
a) Tullessani kotiin pikkuveljeni ystävineen pelasi Aliasta.
b) Voittaakseen Aliaksessa täytyy olla nopea arvaaja.
c) Muistan voittaneeni monta kertaa
d) Kerran Alias-pelin tiimalasi hajosi ritisten.
2)
a) Huippufutari kuoli, kun oli saanut sydänkohtauksen.
b) Nunna varasti kahdelta seurakunnalta 128 000 dollaria, jotta voisi pelata uhkapeliä.
c) Amerikkalaiset eivät vieläkään tiedä, että syövät geeniruokaa.
d) Viiden minuutin taukojumppa onnistuu myös siten, etä istuu.
e) Hakkeriryhmä Anonymoys sanoo, että he tekivät Turkin kyberiskut.
4)
a) Olli juoksi ulos syödessään omenaa. / Olli juoksi ulos syötyään omenan.
Ensimmäisessä Olli syö, kun hän juoksee, ja toisessa syömisen jälkeen.
b) Syödessään Olli hyräili. / Ollin syödessä hän hyräili.
Ensimmäisessä Olli hyräili, mutta toisessa joku toinen hyräili Ollin syödessä.
c) Kuorittuaan omenan Olli söi sen. / Sen kuorittuaan Olli söi omenan.
Ensimmäisessä Olli kuorii omenan, mutta toisessa jotain muuta.
a) Tullessani kotiin pikkuveljeni ystävineen pelasi Aliasta.
b) Voittaakseen Aliaksessa täytyy olla nopea arvaaja.
c) Muistan voittaneeni monta kertaa
d) Kerran Alias-pelin tiimalasi hajosi ritisten.
2)
a) Huippufutari kuoli, kun oli saanut sydänkohtauksen.
b) Nunna varasti kahdelta seurakunnalta 128 000 dollaria, jotta voisi pelata uhkapeliä.
c) Amerikkalaiset eivät vieläkään tiedä, että syövät geeniruokaa.
d) Viiden minuutin taukojumppa onnistuu myös siten, etä istuu.
e) Hakkeriryhmä Anonymoys sanoo, että he tekivät Turkin kyberiskut.
4)
a) Olli juoksi ulos syödessään omenaa. / Olli juoksi ulos syötyään omenan.
Ensimmäisessä Olli syö, kun hän juoksee, ja toisessa syömisen jälkeen.
b) Syödessään Olli hyräili. / Ollin syödessä hän hyräili.
Ensimmäisessä Olli hyräili, mutta toisessa joku toinen hyräili Ollin syödessä.
c) Kuorittuaan omenan Olli söi sen. / Sen kuorittuaan Olli söi omenan.
Ensimmäisessä Olli kuorii omenan, mutta toisessa jotain muuta.