Valitsin tämän tehtävän, sillä koen lukustrategioiden opettamisen itselleni vielä melko haastavaksi. Suunnittelen siis oppitunnin jonkin äidinkielenkirjan tekstiin perustuen. Valitsin Huima-kirjasarjasta 3. luokan opuksesta tekstin, ja suunnittelen sen perusteella oppitunnin, joka kehittää sekä taitavien, että lukivaikeuksista kärsivien ja heikosti suomea osaavien oppimista.

Tavoitteet:

• Vaikeiden sanojen ja lauseiden ymmärtäminen
• Tekstin tulkitseminen
• Tarinan siirtäminen tekstilajista toiseen (tarinasta sarjakuvaan)
• Sarjakuvan tunnuspiirteiden hahmottaminen

Eriyttäminen tapahtuu niin, että opettaja arvioi, ketkä oppilaista kykenevät suorittamaan tunnin yleisen suunnitelman mukaan, ja ketkä toteuttavat alaspäin eriytettyä suunnitelmaa. Jakaudutaan pareihin, joissa parin molemmat osapuolet tekevät samoja tehtäviä.

Yleisessä suunnitelmassa luetaan aluksi sarjakuva Aarrekartta kateissa. Oppilaita ohjeistetaan keskittymään sarjakuvan tunnuspiirteisiin. Tämän jälkeen oppilaat lukevat katkelman Hemulin unelma Tove Janssonin kirjasta Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia. Oppilaat lähtevät kirjoittamaan katkelman pohjalta sarjakuvaa pareittain. Apukysymyksinä voisi olla: Mikä teki Hemulin alakuloiseksi? Mistä Hemuli haaveili? Millaisia kommentteja Hemuli sai suvultaan?

Alaspäin eriytetyssä suunnitelmassa lähdetään heti pureutumaan tekstiin Hemulin unelma, jotta tekstiin ehdittäisiin pureutua riittävällä tavalla. Etsitään tekstistä parin kanssa vaikeita sanoja: eläke, pasuuna, nipsata, sivuhaara, kampsut, homssut, mymmelit. Voidaan myös pohtia, mitä vaikeat lauseet tarkoittavat: “oli siis sukua vain väärän koivun takaa”. Luetaan kaksi ensimmäistä kappaletta, ja mietitään kysymystä “Mikä tekee Hemulin alakuloiseksi?” Tämän jälkeen luetaan kaksi seuraavaa kappaletta, ja vastataan kysymykseen “Miten Hemuli eroaa hänen sukulaisistaan?” Sitten luetaan teksti loppuun, ja vastataan kysymykseen “Mikä oli Hemulin unelma?” Lopuksi päästään tekemään sarjakuvaa. Jos näyttää, että tekstiä lukiessa kestää kauan, voidaan loppuosa jättää lukematta, ja sarjakuvaa aletaan tekemään aiemmin.

Ajatuksena eriyttämisessä on, että kaikki saisivat tehdä sarjakuvaa, mikä tukee innostusta tekstiä kohtaan. Taitavammat oppilaat perehtyvät lukustrategioiden lisäksi sarjakuvan ominaispiirteisiin, mikä syventää heidän ymmärrystään tekstilajeista paremmin. Sarjakuvan avulla myös erityisen taitavat oppilaat saavat haastettua itseään, mikäli pyrkivät tuomaan tekstin eri ulottuvuuksia mukaan sarjakuvaan. Heitä voi kannustaa esimerkiksi kysymyksillä “Miten välität tekstin tunnelman sarjakuvaan?” tai “Millainen oli Hemulin ja hänen sukulaistensa välinen suhde?”

Oppilaat, joilla on vaikeuksia tekstin ymmärtämisessä, saavat myös tutustua sarjakuvaan, mutta jotta heidän lukemisen ymmärtämisensä kehittyisi, tarjotaan heille strategiana ensin outojen sanojen ja lauseiden selittämistä. Tekstiä myös käydään pala palalta läpi, jotta kysymyksiin vastaaminen helpottuu. Tekstin voi jättää kesken ja siirtyä sarjakuvaan, sillä olennainen teema tunnissa on siirtää yhtenäinen tekstikatkelma toisenlaiseksi tekstilajiksi, tässä tapauksessa sarjakuvaksi, eikä luetun tekstin pituus ratkaise.

Opettajan tehtävä on seurata, missä kohtaa oppilaat etenevät, ja tämän kautta kannustamaan heitä sopivaan itsensä haastamiseen. Hän voi keskittyä siihen, että taitavat oppilaat haastavat itseään tekstin tulkinnassa vaikeampien kysymyksien avulla. Positiivinen palaute seuraa uusia oivalluksia tekstistä ja oppilaan taitotasoon nähden luovia ratkaisuja sarjakuvan luomisessa.