1. Mitä ajatuksia Suomeen muuttaneiden haastatteluklipit ja Ali Jahangirin video herättivät minussa?

Suomeen nuorena muuttaneet kokivat koulussa joitakin ikäviä tunteita liittyen heidän huomioimiseensa. Opettaja ei esimerkiksi auttanut heitä aina ymmärtämään suomenkielistä tehtävänantoa, opettajan vastaukset eivät tyydyttäneet, tai sitten opettaja jätti muuten vain maahanmuuttajalapset huomiotta. Tämä voi toki kieliä opettajan asenteesta maahanmuuttajia kohtaan, mutta uskon myös opettajan puutteellisten vuorovaikutustaitojen johtavan tähän. Opettaja ei ehkä tiedä, miten huomioisi maahanmuuttajat, vaatiihan se jossain määrin erilaista lähestymistä verrattuna lapseen, joka osaa kielen ja on sopeutunut suomalaiseen kulttuuriin paremmin. Joskus opettajat olivat jääneet hyvin mieleen positiivisesti, heidän ottaessaan maahanmuuttajalapsen hyvin huomioon. Tämä tehtävä avasi silmiäni, sillä hoksaan nyt miten suuri vaikutus minulla tulevaisuudessa voi olla maahanmuuttajalasten sopeutumisessa Suomeen. Hoksasin myös erilaisten koulun sisäisten tapahtumien merkityksen maahanmuuttajalapsille.

Ali Jahangirin tarinasta jäi mieleen se, miten Ali oppi kielen eri muotoja eri paikoissa. Hän kertoi kaveriensa olevan syy siihen, miksi hänen puhekielensä kehittyi käytännössä natiivin suomenkielisen ihmisen tasolle. Sen sijaan suomen kielen kirjoittaminen on hänelle vieläkin vaikeaa. Tulikin mieleen, että opettajana minun kannattaisi ehkä ohjata maahanmuuttajalasta hyvin moniin erilaisiin tilanteisiin, jossa hän voi kieltä oppia. Näin hän ei oppisi vain yhtä tapaa oppia suomea, vaan alkaisi huomaamaan puhekielen, eri murteiden sekä virallisen kielen erot.

Mielestäni yksi reaktioistani videota kuunnellessa oli huomion arvoinen. Kun Ali mainitsi, että hänen opettajanaan oli toiminut Maarit Huhti, aloin heti toivoa, ettei Ali tuomitsisi tuon opettajan tapoja videolla kovin pahasti. Ennen kuin Ali puhui enempää, oletukseni siis oli, että opettaja oli tehnyt asiat huonosti eikä ollut huomioinut Alia, ja Ali olisi katkera siitä hyvästä. Tämä kertoo ehkä siitä, että hyvin usein kuulee opettajien kohdelleen maahanmuuttajaoppilaita jollain tapaa huonosti. Tämä saattaa myös kieliä omasta pelostani sitä kohtaan, jos en itse tulevaisuudessa onnistukaan olemaan turvallinen ja tasapuolinen opettaja.


2. Mistä elementeistä kielitietoinen pedagogiikka rakentuu?

Nostin videoista seuraavat mielestäni olennaisimmat kielitaitoisen pedagogiikan rakenneosat: Tilan antaminen oppilaan asiantuntijuudelle, oppilaan kiinnostuksen kohteilla pelaaminen, Arvostuksen osoittaminen monikielisyyttä kohtaan, lapsen äidinkielen joidenkin sanojen opetteleminen, kannustava ja realistinen palaute, sekä laajana käsitteenä oppilaiden identiteetin tukeminen. Tähän sisältyy osallisuuden tukeminen ja oppijan kielellisten resurssien huomioiminen. Mieleen jäi esimerkki kielellisten jatkumoiden rakentamisesta, jossa lapsi tekee omia havaintoja esimerkiksi Suomen kulttuurista, pohtii ennakkokäsityksiään ja tekee tekstityön hyödyntäen erilaisia tekstejä.

Kaikista selvimmin mieleeni jäi kuitenkin hyvä, konkreettinen oppi siitä, miten teksti tulisi muokata lapselle helposti ymmärrettävään muotoon. Teksteistä nostettiin esiin kolmenlaisia elementtejä, joita suomea vasta opettelevan on vaikeaa lukea. Näitä ovat tiedonalojen omat käsitteet, abstraktit ja vaikeasti selitettävät sanat sekä lauseiden tiiviit rakenteet. Parasta on se, että tunnistan itselleni vaikeaksi lukea samanlaisia sanoja/lauseita englanninkielisestä tekstistä. Tämä auttaa itseäni samaistumaan lapseen, joka opettelee suomen kieltä.

3. Miten voin hahmottaa suullisten vuorovaikutustaitojen kehittymistä?

Voin jakaa vuorovaikutustaidot sekä konkreettisiin että abstrakteihin, ja tämän jälkeen miettiä, mitkä niistä onnistuvat itsenäisesti, ja mitkä aikuisen tai vertaisen avustuksella. Olennaisia vuorovaikutustaitoja voisivat olla seuraavat: kokemusten, mielipiteiden ja tunteiden ilmaiseminen, ohjeiden antaminen, havaintojen tekeminen kielestä, omaan kieleen vertaaminen, omien kielitaitojen puutteiden kompensointi, konfliktitilanteista selviäminen, puheenvuorojen ottaminen, muiden kommentointi sekä syy-seuraussuhteiden selittäminen. Pohdin omaa englannin- ja ruotsinkielen taitojani, ja jaoin ne seuraavasti:

Oma englannin kielen taitoni

• Selviän itsenäisesti + konkreettinen taito
• Tunteiden ilmaiseminen
• Ohjeiden antaminen
• Puheenvuorojen ottaminen
• Toisten aktiivinen kuuntelu
• Tilanteisiin reagointi
• Kommentointi
• Kysymysten esittäminen
• Konfliktitilanteista selviäminen
• Selviän itsenäisesti + abstrakti taito
• Kokemusten ja mielipiteiden ilmaiseminen
• Kielitaidon puutteiden kompensointi
• Syy-seuraussuhteiden selittäminen
• Selviän jonkun tuella + konkreettinen taito
• Selviän jonkun tuella + abstrakti taito
• Oman äidinkielen resurssien hyödyntäminen

Oma ruotsin kielen taitoni

• Selviän itsenäisesti + konkreettinen taito
  • Kommentointi
  • Kysymysten esittäminen
• Selviän itsenäisesti + abstrakti taito
  • Kielitaidon puutteiden kompensointi
  • Oman äidinkielen resurssien hyödyntäminen
• Selviän jonkun tuella + konkreettinen taito
  • Ohjeiden antaminen
  • Tilanteisiin reagointi
  • Puheenvuorojen ottaminen
• Selviän jonkun tuella + abstrakti taito
  • Kokemusten ja mielipiteiden ilmaiseminen
    

4. Mitä huomioita teen oppijoiden ymmärtämisestä ja ymmärtämisen ohjaamisesta?

Seurasin maantiedon klipit. Oppilaan ensimmäinen kysymys koskee taulukon ulkoa opettelemista. Ohjaaja sen sijaan pyrkii taulukon avulla auttaa oppilasta ymmärtämään kappaleen keskeisintä käsitettä sekä sen merkitystä elämäämme. Kieli ja kulttuuri liittyvät toisiinsa, sillä eri kulttuureissa tarvitaan erilaista termistöä. Tekisi mieli tietää oppilaan ikä, jotta mekaanista lukutaitoa ja luetun ymmärtämistä olisi helpompi arvioida. Mielestäni mekaaninen lukutaito on kuitenkin melko hyvä, kuin myös luetun ymmärtäminen. Voin tulkita väärinkin. Mekaaninen lukeminen ja luetun ymmärtäminen voivat muiden lähteiden mukaan olla hyvin eri tasolla samalla henkilöllä.