Digikasvio 2018
Pihasaunio (Matricaria discoidea)
Kasvumuoto: 1-vuotinen ruoho.
Korkeus:
5–30 cm. Varsi tav. latvasta runsaasti haarova, kalju–ylhäältä lyhytkarvainen, likaisenvihreä, möyheähkö. Vahvasti ryydintuoksuinen.
Kukka:
Kukat muodostavat 5–9 mm leveitä, kehtosuomujen suojaamia kukkamaisia mykeröitä. Mykerön laitakukat puuttuvat; kehräkukat kellanvihreitä, torvimaisia, pieniä. Heteitä 5. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 2-luottinen. Kehtosuomut tasasoukkia–soikeita, pyöreäkärkisiä, reunasta leveälti kalvolaitaisia. Mykeröpohjus kapean kekomainen, ontto. Mykeröt tav. huiskilomaisena ryhmänä.
Lehdet:
Kierteisesti, lyhytruotisia–ruodittomia. Lapa 2–3 kertaan tiheään pariliuskainen–lehdykkäinen. Liuskat tai lehdykät lähes tasasoukkia, paksuhkoja, otapäisiä.
Hedelmä:
Vaaleanruskea, 3–4-harjuinen, 1,2–1,5 mm pitkä pähkylä, jonka kärjessä matala, vaalea, kruunumainen kalvorengas (pappus).
Kasvupaikka:
Pihat, puutarhat, polut, tienvarret, kadunraot, kentät, joutomaat, kaatopaikat, pellot, rannat.
Kukinta: Heinä–syys(–loka)kuu.
Korkeus:
5–30 cm. Varsi tav. latvasta runsaasti haarova, kalju–ylhäältä lyhytkarvainen, likaisenvihreä, möyheähkö. Vahvasti ryydintuoksuinen.
Kukka:
Kukat muodostavat 5–9 mm leveitä, kehtosuomujen suojaamia kukkamaisia mykeröitä. Mykerön laitakukat puuttuvat; kehräkukat kellanvihreitä, torvimaisia, pieniä. Heteitä 5. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 2-luottinen. Kehtosuomut tasasoukkia–soikeita, pyöreäkärkisiä, reunasta leveälti kalvolaitaisia. Mykeröpohjus kapean kekomainen, ontto. Mykeröt tav. huiskilomaisena ryhmänä.
Lehdet:
Kierteisesti, lyhytruotisia–ruodittomia. Lapa 2–3 kertaan tiheään pariliuskainen–lehdykkäinen. Liuskat tai lehdykät lähes tasasoukkia, paksuhkoja, otapäisiä.
Hedelmä:
Vaaleanruskea, 3–4-harjuinen, 1,2–1,5 mm pitkä pähkylä, jonka kärjessä matala, vaalea, kruunumainen kalvorengas (pappus).
Kasvupaikka:
Pihat, puutarhat, polut, tienvarret, kadunraot, kentät, joutomaat, kaatopaikat, pellot, rannat.
Kukinta: Heinä–syys(–loka)kuu.
0 kommenttia
Ohdake (Cirsium)
Ohdakkeet ovat mykerökukkaiskasveja, jotka ovat yleensä violettikukintoisia. Sukuun kuuluu noin 250 lajia.
Ohdakkeet ovat monivuotisia .
Kasvupaikkoja: pientareilla, tienvarsilla, joutomailla ja pelloilla.
Ohdakkeet ovat monivuotisia .
Kasvupaikkoja: pientareilla, tienvarsilla, joutomailla ja pelloilla.
Puna-apila
Heimo: Hernekasvit – Fabaceae
Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho.
Korkeus: 15–50 cm. Varsi koheneva–pysty, usein monivartinen, rönsytön.
Kukka:
Teriö vastakohtainen, violetinpunainen (joskus vaaleanpunainen–valkea), 12–18 mm pitkä, tyveltä yhdislehtinen, perhomainen (terälehtiä 5, joista ylinnä purje, sivuilla siivet ja alimmaisena kahdesta terälehdestä muodostunut venho). Verhiö 5-liuskainen, kauttaaltaan karvainen, alin liuska muita pitempi. Heteitä 10. Emiö 1-lehtinen ja 1-luottinen. Kukinto perätön–lyhytperäinen, tiheä, lähes pallomainen ryhmä, usein 2 kukintoa yhdessä.
Lehdet:
Kierteisesti, ruodillisia, korvakkeellisia. Lapa 3-lehdykkäinen, lehdykät suikeita–soikeita, ehyt–nirhalaitaisia, useimmiten vaalealaikkuisia. Korvakkeet puikeat, otapäiset, ruotiin pitkälti yhteenkasvaneet.
Hedelmä:
Avautumaton palko, jää verhiön sisään.
Kasvupaikka:
Pellot, niityt, pientareet, joutomaat, pihat, laidunmetsät, metsänreunat, rannat, kalliot. Myös rehukasvi.
Kukinta:
Kesä–elo(–syys)kuu
Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho.
Korkeus: 15–50 cm. Varsi koheneva–pysty, usein monivartinen, rönsytön.
Kukka:
Teriö vastakohtainen, violetinpunainen (joskus vaaleanpunainen–valkea), 12–18 mm pitkä, tyveltä yhdislehtinen, perhomainen (terälehtiä 5, joista ylinnä purje, sivuilla siivet ja alimmaisena kahdesta terälehdestä muodostunut venho). Verhiö 5-liuskainen, kauttaaltaan karvainen, alin liuska muita pitempi. Heteitä 10. Emiö 1-lehtinen ja 1-luottinen. Kukinto perätön–lyhytperäinen, tiheä, lähes pallomainen ryhmä, usein 2 kukintoa yhdessä.
Lehdet:
Kierteisesti, ruodillisia, korvakkeellisia. Lapa 3-lehdykkäinen, lehdykät suikeita–soikeita, ehyt–nirhalaitaisia, useimmiten vaalealaikkuisia. Korvakkeet puikeat, otapäiset, ruotiin pitkälti yhteenkasvaneet.
Hedelmä:
Avautumaton palko, jää verhiön sisään.
Kasvupaikka:
Pellot, niityt, pientareet, joutomaat, pihat, laidunmetsät, metsänreunat, rannat, kalliot. Myös rehukasvi.
Kukinta:
Kesä–elo(–syys)kuu
Ketohanhikki (Argentina anserina)
Heimo: Ruusukasvit – Rosaceae
Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho. Juurakollinen.
Korkeus: 5–15 cm. Varsi rento, rönsymäinen, juurehtiva, jopa 30–80 cm pitkä.
Kukka:
Teriö säteittäinen, keltainen, 2–3 cm leveä; terälehtiä viisi, 8–12 mm pitkiä, n. 2 kertaa verhiötä pitempiä. Verhiö 5-liuskainen; ulkoverhiön liuskat sahalaitaisia (ssp. anserina) tai ehyitä (ssp. groenlandica). Heteitä 20. Emiö erilehtinen, emejä yli 20. Kukat yksittäin lehtihangoissa.
Lehdet:
Tyvilehdet ruusukkeina, rönsyvarsien lehdet vuorottain tai vastakkain, ruodillisia, korvakkeellisia. Lapa parilehdykkäinen, 7–12-parinen (ssp. anserina) tai 3–6-parinen (ssp. groenlandica), päätölehdykällinen. Lehdykät soikeita, hammaslaitaisia, ainakin alta (joskus myös päältä) tiheään valkokarvaisia (ssp. anserina) tai kaljuja–harvakarvaisia, möyheähköjä (ssp. groenlandica). Korvakkeet pitkiä, kalvomaisia, ruskeita.
Hedelmä: Pyöreähkö, ruskea pähkylä, joita monta yhdessä.
Kasvupaikka:
Pihat, polut, nurmikot, puistot, pellot, tienvarret, joutomaat, venerannat, myös luonnontilaiset merenrannat.
Kukinta:
Kesä–elokuu.
Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho. Juurakollinen.
Korkeus: 5–15 cm. Varsi rento, rönsymäinen, juurehtiva, jopa 30–80 cm pitkä.
Kukka:
Teriö säteittäinen, keltainen, 2–3 cm leveä; terälehtiä viisi, 8–12 mm pitkiä, n. 2 kertaa verhiötä pitempiä. Verhiö 5-liuskainen; ulkoverhiön liuskat sahalaitaisia (ssp. anserina) tai ehyitä (ssp. groenlandica). Heteitä 20. Emiö erilehtinen, emejä yli 20. Kukat yksittäin lehtihangoissa.
Lehdet:
Tyvilehdet ruusukkeina, rönsyvarsien lehdet vuorottain tai vastakkain, ruodillisia, korvakkeellisia. Lapa parilehdykkäinen, 7–12-parinen (ssp. anserina) tai 3–6-parinen (ssp. groenlandica), päätölehdykällinen. Lehdykät soikeita, hammaslaitaisia, ainakin alta (joskus myös päältä) tiheään valkokarvaisia (ssp. anserina) tai kaljuja–harvakarvaisia, möyheähköjä (ssp. groenlandica). Korvakkeet pitkiä, kalvomaisia, ruskeita.
Hedelmä: Pyöreähkö, ruskea pähkylä, joita monta yhdessä.
Kasvupaikka:
Pihat, polut, nurmikot, puistot, pellot, tienvarret, joutomaat, venerannat, myös luonnontilaiset merenrannat.
Kukinta:
Kesä–elokuu.
Peltopähkämö (Stachys palustris)
Heimo: Huulikukkaiskasvit – Lamiaceae (Labiatae)
Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho. Juurakko vaakasuora. Maarönsyllinen, rönsyt mukulalliset.
Korkeus: 20–100 cm. Varsi usein koheneva, yleensä haaraton, ontto, 4-särmäinen, etenkin särmiä myöten harvakarvainen, nivelvälit korkeintaan hieman lehtiä pitempiä. Heikosti pahanhajuinen–lähes hajuton.
Kukka:
Teriö vastakohtainen, ruusunpunainen, vaaleakuvioinen, 12–15 mm pitkä, yhdislehtinen, 2-huulinen, pitkätorvinen. Ylähuuli kupera, karvainen, nystykarvainen, alahuulta lyhyempi; alahuuli 3-liuskainen, keskiliuska sivuliskoja suurempi, pyöreähkö. Verhiö lähes säteittäinen, 5-liuskainen, epäselvästi 10-suoninen, liuskat otakärkisiä. Heteitä 4, joista 2 lyhyttä, 2 pitkää. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 2-luottinen. Kukinto tähkämäinen, alaosasta pitkävälinen, tiheiden lehtihankaisten kiehkuroiden muodostama latvaryhmä.
Lehdet:
Vastakkain, lyhytruotisia–ruodittomia. Tyviruusukkeeton. Lapa tasasoukan suikea, matalaan herttatyvinen–pyöreätyvinen, vaaleahkonvihreä, karvainen, laita tasaisesti matalahampainen. Kukinnon tukilehdet pieniä.
Hedelmä:
4-osainen lohkohedelmä. Hedelmyket (lohkot) hiukan särmikkäitä, kiiltäviä, ruskeita.
Kasvupaikka:
Rannat, tervaleppäkorvet, niityt, ojan- ja puronvarret, viljely- ja joutomaat.
Kukinta: Heinä–elokuu.
Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho. Juurakko vaakasuora. Maarönsyllinen, rönsyt mukulalliset.
Korkeus: 20–100 cm. Varsi usein koheneva, yleensä haaraton, ontto, 4-särmäinen, etenkin särmiä myöten harvakarvainen, nivelvälit korkeintaan hieman lehtiä pitempiä. Heikosti pahanhajuinen–lähes hajuton.
Kukka:
Teriö vastakohtainen, ruusunpunainen, vaaleakuvioinen, 12–15 mm pitkä, yhdislehtinen, 2-huulinen, pitkätorvinen. Ylähuuli kupera, karvainen, nystykarvainen, alahuulta lyhyempi; alahuuli 3-liuskainen, keskiliuska sivuliskoja suurempi, pyöreähkö. Verhiö lähes säteittäinen, 5-liuskainen, epäselvästi 10-suoninen, liuskat otakärkisiä. Heteitä 4, joista 2 lyhyttä, 2 pitkää. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 2-luottinen. Kukinto tähkämäinen, alaosasta pitkävälinen, tiheiden lehtihankaisten kiehkuroiden muodostama latvaryhmä.
Lehdet:
Vastakkain, lyhytruotisia–ruodittomia. Tyviruusukkeeton. Lapa tasasoukan suikea, matalaan herttatyvinen–pyöreätyvinen, vaaleahkonvihreä, karvainen, laita tasaisesti matalahampainen. Kukinnon tukilehdet pieniä.
Hedelmä:
4-osainen lohkohedelmä. Hedelmyket (lohkot) hiukan särmikkäitä, kiiltäviä, ruskeita.
Kasvupaikka:
Rannat, tervaleppäkorvet, niityt, ojan- ja puronvarret, viljely- ja joutomaat.
Kukinta: Heinä–elokuu.
Jättipalsami (Impatiens glandulifera)
Jättipalsami on suurikokoinen, yksivuotinen ja hyvin kilpailukykyinen palsamikasvi.
Kasvupaikka: Pihat, puutarhat, pientareet, metsänreunat, puronvarret, ojat ja joutomaat. Myös koristekasvi.
Ulkonäko:
Kukka:
Vastakohtainen, 2,5–4 cm pitkä. Terälehtiä 5, tumman- tai vaaleanpunaisia tai valkeita, 4 alinta kaksittain yhteenkasvaneita. Verholehtiä 3, terälehtien värisiä, alin suuri, pussimainen, siinä kapea, alaskaartunut kannus. Heteitä 5, ponnet yhteenkasvaneet. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 5-luottinen. Kukinto lehtihankainen, pysty, 5–12-kukkainen terttu, joita useita.
Lehdet:
Alimmat kaksittain vastakkain, ylemmät yleensä kolmittain kiehkuroina. Lehdet ruodillisia, tyvessä isot eritenystyt. Lapa soikea–puikea, paksu, hauras, tiheään hammaslaitainen (30–45 hammasta puoliskossa).
Hedelmä:
5-lokeroinen kota, joka repeää kypsänä saumoja pitkin lennättäen siemenet ilmaan.
Kasvupaikka: Pihat, puutarhat, pientareet, metsänreunat, puronvarret, ojat ja joutomaat. Myös koristekasvi.
Ulkonäko:
Kukka:
Vastakohtainen, 2,5–4 cm pitkä. Terälehtiä 5, tumman- tai vaaleanpunaisia tai valkeita, 4 alinta kaksittain yhteenkasvaneita. Verholehtiä 3, terälehtien värisiä, alin suuri, pussimainen, siinä kapea, alaskaartunut kannus. Heteitä 5, ponnet yhteenkasvaneet. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 5-luottinen. Kukinto lehtihankainen, pysty, 5–12-kukkainen terttu, joita useita.
Lehdet:
Alimmat kaksittain vastakkain, ylemmät yleensä kolmittain kiehkuroina. Lehdet ruodillisia, tyvessä isot eritenystyt. Lapa soikea–puikea, paksu, hauras, tiheään hammaslaitainen (30–45 hammasta puoliskossa).
Hedelmä:
5-lokeroinen kota, joka repeää kypsänä saumoja pitkin lennättäen siemenet ilmaan.
Luhtalemmikki (Myosotis)
Heimo: Lemmikkikasvit – Boraginaceae
Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho. Juurakollinen.
Korkeus: 15–50 cm. Varsi koheneva–pysty, joskus särmikäs, rönsyinen, pinnanmyötäisesti karvainen, tyvi juurehtiva.
Kukka:
Säteittäinen, 6–12 mm leveä. Teriö sininen, yhdislehtinen, ratasmainen, 5-liuskainen, torven nielussa kyhmyjä. Verhiö yhdislehtinen, kapean kellomainen, 5-liuskainen, liuskat tasasivuisen kolmiomaisia; karvat verhiönmyötäisiä; hedelmäasteella verhiö n. 5 mm pitkä. Heteitä 5, palhot teriön torveen kiinnikasvaneita. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, vartalo verhiötä pidempi. Kukinto 1-haarainen viuhko eli kiemura, joka pitenee terttumaiseksi; kaikki kukat tukilehdettömiä. Kukkaperä karvainen, kukinnan jälkeen jotakuinkin verhiön pituinen.
Lehdet:
Tyvilehdet ruodillisia, varsilehdet kierteisesti, lyhytruotisia–ruodittomia, ruoti palteinen. Tyvilehdet yleensä kukinta-aikaan lakastuneita. Lapa suikea–vastapuikea, joskus lähes tasasoukka, ehytlaitainen, molemmin puolin pinnanmyötäisesti karvainen.
Hedelmä: 4-osainen lohkohedelmä. Hedelmykset (lohkot) munanmuotoisia, sileitä, ruskeita, n. 1,8 mm pitkiä.
Kasvupaikka:
Rannat, lähteet, ojat, kosteat niityt, rehevät korvet. Joskus koristekasvi.
Kukinta:
Kesä–elokuu.
Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho. Juurakollinen.
Korkeus: 15–50 cm. Varsi koheneva–pysty, joskus särmikäs, rönsyinen, pinnanmyötäisesti karvainen, tyvi juurehtiva.
Kukka:
Säteittäinen, 6–12 mm leveä. Teriö sininen, yhdislehtinen, ratasmainen, 5-liuskainen, torven nielussa kyhmyjä. Verhiö yhdislehtinen, kapean kellomainen, 5-liuskainen, liuskat tasasivuisen kolmiomaisia; karvat verhiönmyötäisiä; hedelmäasteella verhiö n. 5 mm pitkä. Heteitä 5, palhot teriön torveen kiinnikasvaneita. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, vartalo verhiötä pidempi. Kukinto 1-haarainen viuhko eli kiemura, joka pitenee terttumaiseksi; kaikki kukat tukilehdettömiä. Kukkaperä karvainen, kukinnan jälkeen jotakuinkin verhiön pituinen.
Lehdet:
Tyvilehdet ruodillisia, varsilehdet kierteisesti, lyhytruotisia–ruodittomia, ruoti palteinen. Tyvilehdet yleensä kukinta-aikaan lakastuneita. Lapa suikea–vastapuikea, joskus lähes tasasoukka, ehytlaitainen, molemmin puolin pinnanmyötäisesti karvainen.
Hedelmä: 4-osainen lohkohedelmä. Hedelmykset (lohkot) munanmuotoisia, sileitä, ruskeita, n. 1,8 mm pitkiä.
Kasvupaikka:
Rannat, lähteet, ojat, kosteat niityt, rehevät korvet. Joskus koristekasvi.
Kukinta:
Kesä–elokuu.
Mesiangervo (Filipendula ulmaria)
Nimi myös: Niittymesiangervo
Heimo: Ruusukasvit – Rosaceae
Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho. Juurakollinen.
Korkeus: 0,5–1,2 m. Varsi karvainen–kaljuhko, varsilehdet lukuisia.
Kukka:
Teriö säteittäinen, kermanvalkoinen, 5–8 mm leveä; terälehtiä tav. viisi, 3–4 mm pitkiä. Verhiö 5-liuskainen. Heteitä paljon, terälehtiä pitempiä. Emiö erilehtinen, emejä useita. Kukinto runsaskukkainen, laaja kerrannaishuiskilo. Kukat tuoksuvia.
Lehdet:
Kierteisesti, ruodillisia, korvakkeellisia. Lapa parilehdykkäinen, 3–5-parinen, päätölehdykällinen. Lehdykät puikeita–suikeita, kaksoissahalaitaisia, päältä kaljuja, alta vaaleita, tiheään lyhytkarvaisia, päätölehdykkä muita isompi, tavallisesti 3- tai 5-liuskainen. Lehdyköiden välissä pieniä välilehdyköitä.
Hedelmä:
Kierteinen, toisiin kietoutunut, n. 3 mm pitkä pähkylä.
Kasvupaikka:
Kosteat niityt, ojat, rantaniityt, -pensaikot, -lepikot, -luhdat, kosteat lehdot, lehtokorvet, letot, lähteiköt.
Kukinta:
Kesä–elokuu.
Heimo: Ruusukasvit – Rosaceae
Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho. Juurakollinen.
Korkeus: 0,5–1,2 m. Varsi karvainen–kaljuhko, varsilehdet lukuisia.
Kukka:
Teriö säteittäinen, kermanvalkoinen, 5–8 mm leveä; terälehtiä tav. viisi, 3–4 mm pitkiä. Verhiö 5-liuskainen. Heteitä paljon, terälehtiä pitempiä. Emiö erilehtinen, emejä useita. Kukinto runsaskukkainen, laaja kerrannaishuiskilo. Kukat tuoksuvia.
Lehdet:
Kierteisesti, ruodillisia, korvakkeellisia. Lapa parilehdykkäinen, 3–5-parinen, päätölehdykällinen. Lehdykät puikeita–suikeita, kaksoissahalaitaisia, päältä kaljuja, alta vaaleita, tiheään lyhytkarvaisia, päätölehdykkä muita isompi, tavallisesti 3- tai 5-liuskainen. Lehdyköiden välissä pieniä välilehdyköitä.
Hedelmä:
Kierteinen, toisiin kietoutunut, n. 3 mm pitkä pähkylä.
Kasvupaikka:
Kosteat niityt, ojat, rantaniityt, -pensaikot, -lepikot, -luhdat, kosteat lehdot, lehtokorvet, letot, lähteiköt.
Kukinta:
Kesä–elokuu.
Ojakärsämö (Achillea ptarmica)
Kukka:
Kukat muodostavat 8–16 mm leveitä, kehtosuomujen suojaamia kukkamaisia mykeröitä. Mykerön laitakukat (10–14 kpl) tav. valkoisia, kielimäisiä, kärjestä matalasti 3-hampaisia; kehräkukat likaisenvalkoisia, torvimaisia, pieniä (joskus kaikki kukat kielimäisiä). Heteitä 5. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 2-luottinen. Kehtosuomuja muutama rivi, soikeita, vanukekarvaisia, kalvolaitaisia. Mykeröt löyhänä, huiskilomaisena ryhmänä.
Lehdet:
Kierteisesti, ruodittomia. Lapa tasasoukka–tasasoukan suikea, laidasta vaihtelevasti kahteen kertaan sahalaitainen, päältä usein kalju, kiiltävä, puhtaan–harmaanvihreä, alta harvaan pitkä- ja suorahkokarvainen, joskus molemmin puolin kalju.
Hedelmä:
Vastapuikea, litteähkö, lievästi käyristynyt, tasakärkinen, n. 2 mm pitkä pähkylä.
Kasvupaikka: Niityt, ojat, pientareet, pellot, rannat, joutomaat. Myös koristekasvi.
Kukinta: Heinä–syyskuu.
Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho.
Kukat muodostavat 8–16 mm leveitä, kehtosuomujen suojaamia kukkamaisia mykeröitä. Mykerön laitakukat (10–14 kpl) tav. valkoisia, kielimäisiä, kärjestä matalasti 3-hampaisia; kehräkukat likaisenvalkoisia, torvimaisia, pieniä (joskus kaikki kukat kielimäisiä). Heteitä 5. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 2-luottinen. Kehtosuomuja muutama rivi, soikeita, vanukekarvaisia, kalvolaitaisia. Mykeröt löyhänä, huiskilomaisena ryhmänä.
Lehdet:
Kierteisesti, ruodittomia. Lapa tasasoukka–tasasoukan suikea, laidasta vaihtelevasti kahteen kertaan sahalaitainen, päältä usein kalju, kiiltävä, puhtaan–harmaanvihreä, alta harvaan pitkä- ja suorahkokarvainen, joskus molemmin puolin kalju.
Hedelmä:
Vastapuikea, litteähkö, lievästi käyristynyt, tasakärkinen, n. 2 mm pitkä pähkylä.
Kasvupaikka: Niityt, ojat, pientareet, pellot, rannat, joutomaat. Myös koristekasvi.
Kukinta: Heinä–syyskuu.
Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho.
Rantakukka (Lythrum salicaria)
Nimi myös: Pohjanrantakukka
Heimo: Rantakukkakasvit – Lythraceae
Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho.
Korkeus: 40–120 cm. Varsi haaraton–niukkahaarainen, 4-särmäinen, tav. hienokarvainen.
Kukka:
Teriö säteittäinen, purppuranpunainen, 8–10 mm leveä; terälehtiä 6, n. 10 mm pitkiä. Verhiö torvimainen, 6-liuskainen. Ulkoverhiö 6-liuskainen. Heteitä 12. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 2-luottinen. Kukinto lehtihankaisten kiehkuroiden muodostama latvaterttu.
Lehdet:
Vastakkain, kierteisesti tai kiehkuroina, ruodittomia, korvakkeellisia. Korvakkeet pienet, varhain karisevat. Lapa kapeanpuikea, hertta- tai pyöreätyvinen, molemmin puolin lyhytkarvainen.
Hedelmä:
Munanmuotoinen, 3–4 mm pitkä kota.
Kasvupaikka:
Järvien, jokien ja meren rantaniityt ja -kivikot, rantakalliot, luhdat, ojat, lammikot, joskus vedessä. Myös koristekasvi.
Kukinta:
Heinä–elokuu.
Heimo: Rantakukkakasvit – Lythraceae
Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho.
Korkeus: 40–120 cm. Varsi haaraton–niukkahaarainen, 4-särmäinen, tav. hienokarvainen.
Kukka:
Teriö säteittäinen, purppuranpunainen, 8–10 mm leveä; terälehtiä 6, n. 10 mm pitkiä. Verhiö torvimainen, 6-liuskainen. Ulkoverhiö 6-liuskainen. Heteitä 12. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 2-luottinen. Kukinto lehtihankaisten kiehkuroiden muodostama latvaterttu.
Lehdet:
Vastakkain, kierteisesti tai kiehkuroina, ruodittomia, korvakkeellisia. Korvakkeet pienet, varhain karisevat. Lapa kapeanpuikea, hertta- tai pyöreätyvinen, molemmin puolin lyhytkarvainen.
Hedelmä:
Munanmuotoinen, 3–4 mm pitkä kota.
Kasvupaikka:
Järvien, jokien ja meren rantaniityt ja -kivikot, rantakalliot, luhdat, ojat, lammikot, joskus vedessä. Myös koristekasvi.
Kukinta:
Heinä–elokuu.
Pietaryrtti (Tanacetum vulgare)
Heimo: Mykerökukkaiset – Compositae, alaheimo Asterikasvit – Asteroideae (aiemmin Asterikasvit – Asteraceae)
Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho. Juurakko haarova.
Korkeus: 30–150 cm. Varsi tyvestä puutunut, jäykkä, haarova, lähes kalju, tav. punaruskea. Voimakkaasti ryydintuoksuinen.
Kukka:
Kukat muodostavat 7–11 mm leveitä, kehtosuomujen suojaamia kukkamaisia mykeröitä. Mykerön laitakukat puuttuvat; kehräkukat syvänkeltaisia, torvimaisia, pieniä. Heteitä 5. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 2-luottinen. Kehtosuomuja 3 riviä, risalaitaisia, kaljuja. Mykeröitä 10–60 tiheänä, huiskilomaisena ryhmänä.
Lehdet:
Kierteisesti, ruodittomia–lyhytruotisia. Lapa tav. pariliuskainen, niukkakarvainen, nystypilkkuinen, liuskat suikeita, suippokärkisiä, sahalaitaisia–pariliuskaisia. Joskus lapa 2 kertaa pariliuskainen, liuskat tiheähampaisia, poimuisia (f. crispum).
Hedelmä:
Moniharjuinen pähkylä, jonka kärjessä matala, kruunumainen kalvoreunus.
Kasvupaikka:
Soraiset ja kiviset merenrannat, lintuluodot, tienvarret, kalliot, sisämaassa usein asumusten ympäristöt. Myös koristekasvi, monin paikoin viljelyjäänne ja -karkulainen.
Kukinta: Heinä–syys(–loka)kuu.
Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho. Juurakko haarova.
Korkeus: 30–150 cm. Varsi tyvestä puutunut, jäykkä, haarova, lähes kalju, tav. punaruskea. Voimakkaasti ryydintuoksuinen.
Kukka:
Kukat muodostavat 7–11 mm leveitä, kehtosuomujen suojaamia kukkamaisia mykeröitä. Mykerön laitakukat puuttuvat; kehräkukat syvänkeltaisia, torvimaisia, pieniä. Heteitä 5. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 2-luottinen. Kehtosuomuja 3 riviä, risalaitaisia, kaljuja. Mykeröitä 10–60 tiheänä, huiskilomaisena ryhmänä.
Lehdet:
Kierteisesti, ruodittomia–lyhytruotisia. Lapa tav. pariliuskainen, niukkakarvainen, nystypilkkuinen, liuskat suikeita, suippokärkisiä, sahalaitaisia–pariliuskaisia. Joskus lapa 2 kertaa pariliuskainen, liuskat tiheähampaisia, poimuisia (f. crispum).
Hedelmä:
Moniharjuinen pähkylä, jonka kärjessä matala, kruunumainen kalvoreunus.
Kasvupaikka:
Soraiset ja kiviset merenrannat, lintuluodot, tienvarret, kalliot, sisämaassa usein asumusten ympäristöt. Myös koristekasvi, monin paikoin viljelyjäänne ja -karkulainen.
Kukinta: Heinä–syys(–loka)kuu.
Siankärsämö (Achillea millefolium)
Kasvumuoto:
Monivuotinen ruoho. Maarönsyllinen.
Korkeus:
20–70 cm. Varsi vaihtelevasti pehmeäkarvainen. Ryydintuoksuinen.
Kukka:
Kukat muodostavat alle 5 mm leveitä, kukkamaisia mykeröitä. Mykerön laitakukat (4–6 kpl) valkoisia (joskus vaalean- tai purppuranpunaisia), kielimäisiä, lähes pyöreitä, kärjestä epäselvästi 2-hampaisia; kehräkukat valkeita, torvimaisia, pieniä. Heteitä 5. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 2-luottinen. Kehto kapeahko, kehtosuomuja muutama rivi, pinnanmyötäisesti karvaisia. Mykeröt tiheänä, huiskilomaisena ryhmänä.
Lehdet:
Kierteisesti, yleensä ruodittomia. Lapa 2–3 kertaan pariliuskainen tai -lehdykkäinen, liuskat kapeita, otakärkisiä, harvakseen pitkäkarvaisia.
Hedelmä:
Sileä, kapea- ja paksupalteinen pähkylä.
Kasvupaikka:
Niityt, pientareet, pihat, nurmikot, pellot, laitumet, joutomaat, rannat.
Kukinta:
Heinä–syys(–loka)kuu.
Monivuotinen ruoho. Maarönsyllinen.
Korkeus:
20–70 cm. Varsi vaihtelevasti pehmeäkarvainen. Ryydintuoksuinen.
Kukka:
Kukat muodostavat alle 5 mm leveitä, kukkamaisia mykeröitä. Mykerön laitakukat (4–6 kpl) valkoisia (joskus vaalean- tai purppuranpunaisia), kielimäisiä, lähes pyöreitä, kärjestä epäselvästi 2-hampaisia; kehräkukat valkeita, torvimaisia, pieniä. Heteitä 5. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 2-luottinen. Kehto kapeahko, kehtosuomuja muutama rivi, pinnanmyötäisesti karvaisia. Mykeröt tiheänä, huiskilomaisena ryhmänä.
Lehdet:
Kierteisesti, yleensä ruodittomia. Lapa 2–3 kertaan pariliuskainen tai -lehdykkäinen, liuskat kapeita, otakärkisiä, harvakseen pitkäkarvaisia.
Hedelmä:
Sileä, kapea- ja paksupalteinen pähkylä.
Kasvupaikka:
Niityt, pientareet, pihat, nurmikot, pellot, laitumet, joutomaat, rannat.
Kukinta:
Heinä–syys(–loka)kuu.
Keltakannusruoho (Linaria vulgaris)
Nimi myös kannusruoho
Heimo: Ratamokasvit – Plantaginaceae
(aiemmin Naamakukkaiskasvit – Scrophulariaceae)
Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho.
Korkeus: 20–70 cm. Varsi haaraton, tanakka, hienokarvainen.
Kukka:
Vastakohtainen. Teriö keltainen, yhdislehtinen, 2-huulinen, kannuksellinen, 25–30 mm pitkä. Ylähuuli 2-liuskainen; alahuuli 3-liuskainen, sen tyvellä oleva punakeltainen pullistuma sulkee teriön tiukasti. Kannus 6–12 mm pitkä, hoikka. Verhiö yhdislehtinen, 4-liuskainen. Heteitä 4. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen. Kukinto runsaskukkainen, pitkä, tähkämäinen latvaterttu.
Lehdet:
Alimmat vastakkain, ylemmät kierteisesti. Ruodittomia. Lapa tasasoukka, teräväkärkinen, laidat taakäänteisiä.
Hedelmä:
Lähes pyöreä 5–10 mm pitkä kota. Siemen siipipalteinen, kiekkomainen.
Kasvupaikka:
Hiekkaiset ja soraiset merenrannat, kalliot, tienvarret, satama-alueet, kuivat joutomaat, viljapellot, kylvönurmet, pellonpientareet. Myös koristekasvi sekä viljelyjäänne ja -karkulainen.
Kukinta:
Heinä–syys(–loka)kuu
Heimo: Ratamokasvit – Plantaginaceae
(aiemmin Naamakukkaiskasvit – Scrophulariaceae)
Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho.
Korkeus: 20–70 cm. Varsi haaraton, tanakka, hienokarvainen.
Kukka:
Vastakohtainen. Teriö keltainen, yhdislehtinen, 2-huulinen, kannuksellinen, 25–30 mm pitkä. Ylähuuli 2-liuskainen; alahuuli 3-liuskainen, sen tyvellä oleva punakeltainen pullistuma sulkee teriön tiukasti. Kannus 6–12 mm pitkä, hoikka. Verhiö yhdislehtinen, 4-liuskainen. Heteitä 4. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen. Kukinto runsaskukkainen, pitkä, tähkämäinen latvaterttu.
Lehdet:
Alimmat vastakkain, ylemmät kierteisesti. Ruodittomia. Lapa tasasoukka, teräväkärkinen, laidat taakäänteisiä.
Hedelmä:
Lähes pyöreä 5–10 mm pitkä kota. Siemen siipipalteinen, kiekkomainen.
Kasvupaikka:
Hiekkaiset ja soraiset merenrannat, kalliot, tienvarret, satama-alueet, kuivat joutomaat, viljapellot, kylvönurmet, pellonpientareet. Myös koristekasvi sekä viljelyjäänne ja -karkulainen.
Kukinta:
Heinä–syys(–loka)kuu
Valkoapila (trifolium repens)
Heimo: Hernekasvit – Fabaceae (Leguminosae)
Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho.
Korkeus: 10–30 cm. Varsi maanmyötäinen, nivelikohdista juurehtiva, kalju.
Kukka:
Teriö vastakohtainen, valkoinen (joskus hiukan punertava), myöhemmin ruskettuva, 8–10 mm pitkä, tyveltä yhdislehtinen, perhomainen (terälehtiä 5, joista ylinnä purje, sivuilla siivet ja alimmaisena kahdesta terälehdestä muodostunut venho). Verhiö 5-liuskainen, kalju. Heteitä 10. Emiö 1-lehtinen ja 1-luottinen. Kukinto pitkäperäinen, tiheän pallomainen ryhmä, kukat tuoksuvia.
Lehdet:
Kierteisesti, pitkäruotisia, korvakkeellisia. Lapa 3-lehdykkäinen; lehdykät vastapuikeita–vastaherttamaisia, nirhalaitaisia, usein vaaleakuvioisia. Korvakkeet ruotiin pitkälti yhteenkasvaneet.
Hedelmä:
Avautumaton palko, jää verhiön sisään.
Kasvupaikka:
Niityt, nurmikot, pihat, polut, joutomaat, pientareet, tienvarret, rannat.
Kukinta:
Kesä–elokuu.
Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho.
Korkeus: 10–30 cm. Varsi maanmyötäinen, nivelikohdista juurehtiva, kalju.
Kukka:
Teriö vastakohtainen, valkoinen (joskus hiukan punertava), myöhemmin ruskettuva, 8–10 mm pitkä, tyveltä yhdislehtinen, perhomainen (terälehtiä 5, joista ylinnä purje, sivuilla siivet ja alimmaisena kahdesta terälehdestä muodostunut venho). Verhiö 5-liuskainen, kalju. Heteitä 10. Emiö 1-lehtinen ja 1-luottinen. Kukinto pitkäperäinen, tiheän pallomainen ryhmä, kukat tuoksuvia.
Lehdet:
Kierteisesti, pitkäruotisia, korvakkeellisia. Lapa 3-lehdykkäinen; lehdykät vastapuikeita–vastaherttamaisia, nirhalaitaisia, usein vaaleakuvioisia. Korvakkeet ruotiin pitkälti yhteenkasvaneet.
Hedelmä:
Avautumaton palko, jää verhiön sisään.
Kasvupaikka:
Niityt, nurmikot, pihat, polut, joutomaat, pientareet, tienvarret, rannat.
Kukinta:
Kesä–elokuu.
Nokkonen (Urtica dioica)
Nimi myös: Isonokkonen
Alalajit: Etelännokkonen (ssp. dioica), Pohjannokkonen (ssp. sondenii)
Heimo: Nokkoskasvit – Urticaceae
Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho. Juurakollinen. Tiheitä kasvustoja muodostava.
Korkeus: 30–150 cm. Varsi tav. haaraton, 4-särmäinen, poltinkarvainen.
Kukka:
Kasvi 2-kotinen (hede- ja emikukat eri yksilöissä), kukat hyvin pieniä. Hedekukka: kehälehtiä 4, verholehtimäisiä, harmahtavankeltaisia. Heteitä 4, ponnet keltaisia. Emikukka: kehälehtiä 4, verholehtimäisiä, pareittain erikokoisia, harmahtavanvihreitä, karvaista. Emiö 1-vartaloinen, 1-luottinen, luotti pensselimäinen. Kukinto norkkomainen, 4–8 cm pitkä, lehtiruotia pitempi.
Lehdet:
Vastakkain, ruodillisia, korvakkeellisia. Ruoti hapsi- ja poltinkarvainen. Lapa puikea–kapeanpuikea, hertta- tai pyöreätyvinen, pitkäkärkinen, sahalaitainen, alapinnalta poltinkarvainen (harvoin poltinkarvat puuttuvat), tummanvihreä. Lapa väh. 2 kertaa leveytensä pituinen, ruoti enintään puolet lavan pituudesta.
Hedelmä:
Soikea, litteä, himmeä, kellertävänruskea, 1–1,5 mm pitkä, kehälehtien suojaama pähkylä.
Kasvupaikka:
Pihat, puutarhat, seinustat, tienvarret, pientareet, laitumet, pellot, joutomaat, hakkuuaukeat, ranta- ja puronvarsilehdot, lehtokorvet.
Kukinta:
Heinä–syyskuu.
Nokkosen lehtiä voidaan käyttää ravinteena esim nokkoslettuihin ja muihin ruokiin pinaatin tapaan. Nokkosta voidaan käyttää myös tuholaistorjunnassa.
Alalajit: Etelännokkonen (ssp. dioica), Pohjannokkonen (ssp. sondenii)
Heimo: Nokkoskasvit – Urticaceae
Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho. Juurakollinen. Tiheitä kasvustoja muodostava.
Korkeus: 30–150 cm. Varsi tav. haaraton, 4-särmäinen, poltinkarvainen.
Kukka:
Kasvi 2-kotinen (hede- ja emikukat eri yksilöissä), kukat hyvin pieniä. Hedekukka: kehälehtiä 4, verholehtimäisiä, harmahtavankeltaisia. Heteitä 4, ponnet keltaisia. Emikukka: kehälehtiä 4, verholehtimäisiä, pareittain erikokoisia, harmahtavanvihreitä, karvaista. Emiö 1-vartaloinen, 1-luottinen, luotti pensselimäinen. Kukinto norkkomainen, 4–8 cm pitkä, lehtiruotia pitempi.
Lehdet:
Vastakkain, ruodillisia, korvakkeellisia. Ruoti hapsi- ja poltinkarvainen. Lapa puikea–kapeanpuikea, hertta- tai pyöreätyvinen, pitkäkärkinen, sahalaitainen, alapinnalta poltinkarvainen (harvoin poltinkarvat puuttuvat), tummanvihreä. Lapa väh. 2 kertaa leveytensä pituinen, ruoti enintään puolet lavan pituudesta.
Hedelmä:
Soikea, litteä, himmeä, kellertävänruskea, 1–1,5 mm pitkä, kehälehtien suojaama pähkylä.
Kasvupaikka:
Pihat, puutarhat, seinustat, tienvarret, pientareet, laitumet, pellot, joutomaat, hakkuuaukeat, ranta- ja puronvarsilehdot, lehtokorvet.
Kukinta:
Heinä–syyskuu.
Nokkosen lehtiä voidaan käyttää ravinteena esim nokkoslettuihin ja muihin ruokiin pinaatin tapaan. Nokkosta voidaan käyttää myös tuholaistorjunnassa.
Silmäruoho (Euphrasia)
Heimo: Näivekasvit – Orobanchaceae
(aiemmin Naamakukkaiskasvit – Scrophulariaceae)
Kasvumuoto: 1-vuotinen ruoho. Puoliloinen.
Korkeus: 5–20 cm.
Kukka:
Teriö vastakohtainen, 5–10 mm leveä, sinipunainen–valkoinen ja usein tummajuovainen, yhdislehtinen, 2-huulinen, lyhyttorvinen. Ylähuuli alahuulta lyhyempi, 2-liuskainen. Alahuuli 3-liuskainen, liuskat lovipäisiä, keskiliuskan tyveltä keltainen täplä. Verhiö 4-liuskainen. Heteitä 4. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen. Kukat tukilehtien hangoissa varren ja haarojen kärjessä.
Lehdet:
Vastakkain tai etenkin varren yläosassa kierteisesti, yleensä ruodittomia. Lehtilapa soikeahko, hammaslaitainen. Kukkien tukilehdet lähes varsilehtien kaltaisia.
Hedelmä:
Litteä, monisiemeninen kota.
Kasvupaikka:
Tienreunat ja -pientareet, pihat, laitumet, kalliokedot, venerannat, tuoreet niityt, niitetyt rannat.
Kukinta:
Heinä–elokuu.
(aiemmin Naamakukkaiskasvit – Scrophulariaceae)
Kasvumuoto: 1-vuotinen ruoho. Puoliloinen.
Korkeus: 5–20 cm.
Kukka:
Teriö vastakohtainen, 5–10 mm leveä, sinipunainen–valkoinen ja usein tummajuovainen, yhdislehtinen, 2-huulinen, lyhyttorvinen. Ylähuuli alahuulta lyhyempi, 2-liuskainen. Alahuuli 3-liuskainen, liuskat lovipäisiä, keskiliuskan tyveltä keltainen täplä. Verhiö 4-liuskainen. Heteitä 4. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen. Kukat tukilehtien hangoissa varren ja haarojen kärjessä.
Lehdet:
Vastakkain tai etenkin varren yläosassa kierteisesti, yleensä ruodittomia. Lehtilapa soikeahko, hammaslaitainen. Kukkien tukilehdet lähes varsilehtien kaltaisia.
Hedelmä:
Litteä, monisiemeninen kota.
Kasvupaikka:
Tienreunat ja -pientareet, pihat, laitumet, kalliokedot, venerannat, tuoreet niityt, niitetyt rannat.
Kukinta:
Heinä–elokuu.
Koiranputki (Anthriscus sylvestris)
Heimo: Sarjakukkaiskasvit – Apiaceae (Umbelliferae)
Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho. Juurakko pysty, paksu.
Korkeus: 50–150 cm. Varsi yläosasta haarova, särmikäs, uurteinen, alaosasta tav. lyhytkarvainen, ontto, nivelkohdissa väliseinät.
Kukka:
Teriö säteittäinen, valkoinen, n. 3–7 mm leveä (laitakukat vastakohtaisia ja muita suurempia); terälehtiä 5, matalaan lovipäisiä. Verhiö puuttuu. Heteitä 5. Emiö yhdislehtinen, 2-vartaloinen, 2-luottinen. Kukinto kerrannaissarja, pikkusarjoja 8–15. Pääsarja suojuslehdetön, pikkusarjojen suojus 5–6-lehtinen, suojuslehdet samankokoisia, soikeita–puikeita, teräväkärkisiä, karvareunaisia, vihreitä–punertavia.
Lehdet:
Kierteisesti, ruodillisia, kanta tuppimainen. Lapa kolmiomainen, 3 kertaa parilehdykkäinen, heleänvihreä. Pikkulehdykät puikeita–soikeita, isohampaisia.
Hedelmä:
Sukkulamainen, 2-osainen, sileä, kalju, ruskea, kypsänä kiiltävän musta, 8–10 mm pitkä lohkohedelmä.
Kasvupaikka:
Niityt, pellot, metsänreunat, joutomaat, pihat, puutarhat, kylvönurmet, pientareet, tienvarret, lehdot.
Kukinta:
Touko–kesä(–heinä)kuu.
Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho. Juurakko pysty, paksu.
Korkeus: 50–150 cm. Varsi yläosasta haarova, särmikäs, uurteinen, alaosasta tav. lyhytkarvainen, ontto, nivelkohdissa väliseinät.
Kukka:
Teriö säteittäinen, valkoinen, n. 3–7 mm leveä (laitakukat vastakohtaisia ja muita suurempia); terälehtiä 5, matalaan lovipäisiä. Verhiö puuttuu. Heteitä 5. Emiö yhdislehtinen, 2-vartaloinen, 2-luottinen. Kukinto kerrannaissarja, pikkusarjoja 8–15. Pääsarja suojuslehdetön, pikkusarjojen suojus 5–6-lehtinen, suojuslehdet samankokoisia, soikeita–puikeita, teräväkärkisiä, karvareunaisia, vihreitä–punertavia.
Lehdet:
Kierteisesti, ruodillisia, kanta tuppimainen. Lapa kolmiomainen, 3 kertaa parilehdykkäinen, heleänvihreä. Pikkulehdykät puikeita–soikeita, isohampaisia.
Hedelmä:
Sukkulamainen, 2-osainen, sileä, kalju, ruskea, kypsänä kiiltävän musta, 8–10 mm pitkä lohkohedelmä.
Kasvupaikka:
Niityt, pellot, metsänreunat, joutomaat, pihat, puutarhat, kylvönurmet, pientareet, tienvarret, lehdot.
Kukinta:
Touko–kesä(–heinä)kuu.
Kurtturuusu pinkki (rosa rugosa)
Nimi myös: Kurttulehtiruusu
Heimo: Ruusukasvit – Rosaceae
Kasvumuoto ja korkeus: Tiheäpiikkinen pensas. 0,3–2 m. Juurivesallinen.
Kukka:
Iso, noin 6–10 cm leveä, säteittäinen, kehä tavallisesti 5-lukuinen. Erilliset terälehdet aniliininpunaisia tai valkoisia. Heteitä ja erillisiä emejä paljon. Kukat yksittäin–kolmittain, kukkaperä nystykarvainen. Kerrottukukkaiset hyvin yleisiä.
Lehdet:
Kierteisesti, korvakkeellisia, ruodillisia, 5–9-lehdykkäisiä, päätölehdykkäisiä. Lehdykät 2–5 cm pitkiä, soikeita–pitkänpyöreitä, sahalaitaisia, päältä kaljuja, kurttuisia, alta tiheäkarvaisia, harmahtavia.
Silmut: Kartiomaisia, ruskeita.
Hedelmä:
Melko iso, 2–2,5 cm pitkä, naurismainen, punainen, kalju kiulukka, jonka sisällä useita pähkylöitä.
Kasvupaikka: Merenrantahietikot, -kivikot tai -niityt, joutomaat, tienvarret. Alun perin koristepensas, melko usein viljelykarkulainen.
Kukinta: Kesä–syyskuu.
Haitallisuusluokitus: Erityisen haitallinen vieraslaji.
Heimo: Ruusukasvit – Rosaceae
Kasvumuoto ja korkeus: Tiheäpiikkinen pensas. 0,3–2 m. Juurivesallinen.
Kukka:
Iso, noin 6–10 cm leveä, säteittäinen, kehä tavallisesti 5-lukuinen. Erilliset terälehdet aniliininpunaisia tai valkoisia. Heteitä ja erillisiä emejä paljon. Kukat yksittäin–kolmittain, kukkaperä nystykarvainen. Kerrottukukkaiset hyvin yleisiä.
Lehdet:
Kierteisesti, korvakkeellisia, ruodillisia, 5–9-lehdykkäisiä, päätölehdykkäisiä. Lehdykät 2–5 cm pitkiä, soikeita–pitkänpyöreitä, sahalaitaisia, päältä kaljuja, kurttuisia, alta tiheäkarvaisia, harmahtavia.
Silmut: Kartiomaisia, ruskeita.
Hedelmä:
Melko iso, 2–2,5 cm pitkä, naurismainen, punainen, kalju kiulukka, jonka sisällä useita pähkylöitä.
Kasvupaikka: Merenrantahietikot, -kivikot tai -niityt, joutomaat, tienvarret. Alun perin koristepensas, melko usein viljelykarkulainen.
Kukinta: Kesä–syyskuu.
Haitallisuusluokitus: Erityisen haitallinen vieraslaji.
Kurtturuusu valkoinen (rosa rugosa)
Tämä on kaunis , tiheäpiikkinen, valkoinen ruusu,tämän ruusun lehdet ovat pehmeät ja ohuet. Pensaan lehdet ovat sahalaitaisia, mutta eivät ole teräviä. Tämä ruusu luokitellaan haittakasviksi .
Heimo: Ruusukasvit – Rosaceae
Kasvumuoto ja korkeus: Tiheäpiikkinen pensas. 0,3–2 m. Juurivesallinen.
Kukka:
Iso, noin 6–10 cm leveä, säteittäinen, kehä tavallisesti 5-lukuinen. Erilliset terälehdet aniliininpunaisia tai valkoisia. Heteitä ja erillisiä emejä paljon. Kukat yksittäin–kolmittain, kukkaperä nystykarvainen. Kerrottukukkaiset hyvin yleisiä.
Lehdet:
Kierteisesti, korvakkeellisia, ruodillisia, 5–9-lehdykkäisiä, päätölehdykkäisiä. Lehdykät 2–5 cm pitkiä, soikeita–pitkänpyöreitä, sahalaitaisia, päältä kaljuja, kurttuisia, alta tiheäkarvaisia, harmahtavia.
Silmut:
Kartiomaisia, ruskeita.
Hedelmä:
Melko iso, 2–2,5 cm pitkä, naurismainen, punainen, kalju kiulukka, jonka sisällä useita pähkylöitä.
Kasvupaikka:
Merenrantahietikot, -kivikot tai -niityt, joutomaat, tienvarret. Alun perin koristepensas, melko usein viljelykarkulainen.
Kukinta:
Kesä–syyskuu.
Haitallisuusluokitus:
Erityisen haitallinen vieraslaji.
Heimo: Ruusukasvit – Rosaceae
Kasvumuoto ja korkeus: Tiheäpiikkinen pensas. 0,3–2 m. Juurivesallinen.
Kukka:
Iso, noin 6–10 cm leveä, säteittäinen, kehä tavallisesti 5-lukuinen. Erilliset terälehdet aniliininpunaisia tai valkoisia. Heteitä ja erillisiä emejä paljon. Kukat yksittäin–kolmittain, kukkaperä nystykarvainen. Kerrottukukkaiset hyvin yleisiä.
Lehdet:
Kierteisesti, korvakkeellisia, ruodillisia, 5–9-lehdykkäisiä, päätölehdykkäisiä. Lehdykät 2–5 cm pitkiä, soikeita–pitkänpyöreitä, sahalaitaisia, päältä kaljuja, kurttuisia, alta tiheäkarvaisia, harmahtavia.
Silmut:
Kartiomaisia, ruskeita.
Hedelmä:
Melko iso, 2–2,5 cm pitkä, naurismainen, punainen, kalju kiulukka, jonka sisällä useita pähkylöitä.
Kasvupaikka:
Merenrantahietikot, -kivikot tai -niityt, joutomaat, tienvarret. Alun perin koristepensas, melko usein viljelykarkulainen.
Kukinta:
Kesä–syyskuu.
Haitallisuusluokitus:
Erityisen haitallinen vieraslaji.
Päivänkakkara (Leucanthemum vulgare)
Kasvumuoto: Monivuotinen (harvoin 2-vuotinen) ruoho. Juurakollinen, kasvustoja muodostava.
Korkeus: 20–70 cm. Varsi haaraton–niukkahaarainen, karvainen–kalju.
Kukka:
Kukat muodostavat 2,5–6,5 cm leveitä, kehtosuomujen suojaamia kukkamaisia mykeröitä. Mykerön laitakukat valkoisia, kielimäisiä, kärjestä epäselvästi 3-hampaisia; kehräkukat keltaisia, torvimaisia, pieniä. Heteitä 5. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 2-luottinen. Kehtosuomuja 3 riviä, pyöreitä, kaljuja, ruskealaitaisia, kärjestä leveälti kalvoreunaisia. Mykeröt yksittäin tai harvoina huiskilomaisina ryhminä.
Lehdet:
Tyviruusukkeena ja varrella kierteisesti, alimmat pitkäruotisia, ylemmät lyhytruotisia–ruodittomia. Alempien lehtien lapa vastapuikea, pitkähampainen, harvakarvainen, ylempien puikea–suikea–vastapuikea, isohampainen. Ruusukelehdet talvehtivia.
Hedelmä:
Liereä, 10-harjuinen, vaaleanvihreä, n. 3 mm pitkä pähkylä, jonka kärjessä joskus matala kalvorengas.
Kasvupaikka:
Niityt, kedot, pellot, metsänreunat, pientareet, tienvarret, nurmikot. Myös koristekasvi.
Kukinta: Kesä–syyskuu.
Korkeus: 20–70 cm. Varsi haaraton–niukkahaarainen, karvainen–kalju.
Kukka:
Kukat muodostavat 2,5–6,5 cm leveitä, kehtosuomujen suojaamia kukkamaisia mykeröitä. Mykerön laitakukat valkoisia, kielimäisiä, kärjestä epäselvästi 3-hampaisia; kehräkukat keltaisia, torvimaisia, pieniä. Heteitä 5. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 2-luottinen. Kehtosuomuja 3 riviä, pyöreitä, kaljuja, ruskealaitaisia, kärjestä leveälti kalvoreunaisia. Mykeröt yksittäin tai harvoina huiskilomaisina ryhminä.
Lehdet:
Tyviruusukkeena ja varrella kierteisesti, alimmat pitkäruotisia, ylemmät lyhytruotisia–ruodittomia. Alempien lehtien lapa vastapuikea, pitkähampainen, harvakarvainen, ylempien puikea–suikea–vastapuikea, isohampainen. Ruusukelehdet talvehtivia.
Hedelmä:
Liereä, 10-harjuinen, vaaleanvihreä, n. 3 mm pitkä pähkylä, jonka kärjessä joskus matala kalvorengas.
Kasvupaikka:
Niityt, kedot, pellot, metsänreunat, pientareet, tienvarret, nurmikot. Myös koristekasvi.
Kukinta: Kesä–syyskuu.